Käytä naimattomuuttasi mahdollisimman hyvin

”Se, joka voi tehdä sille tilaa, tehköön sille tilaa.” (MATT. 19:12)

1, 2. a) Miten Jeesus, Paavali ja jotkut muut ovat suhtautuneet naimattomuuteen? b) Miksi jotkut eivät ehkä pidä naimattomuutta lahjana?

AVIOLIITTO on epäilemättä yksi kallisarvoisimmista lahjoista, mitä Jumala on ihmisille antanut (Sananl. 19:14). Kuitenkin myös monien naimattomien kristittyjen elämä on antoisaa ja tuottaa tyydytystä. Harold, 95-vuotias veli joka ei ole koskaan ollut naimisissa, sanoo: ”Vaikka minusta on mukavaa olla toisten seurassa ja osoittaa vieraanvaraisuutta, en yksin ollessani koskaan tunne oloani yksinäiseksi. Voidaan kai aiheellisesti sanoa, että minulla on naimattomuuden lahja.”

² Sekä Jeesus Kristus että apostoli Paavali tosiaan sanoivat naimattomuuden olevan Jumalan lahja, kuten avioliittokin on. (Lue Matteuksen 19:11, 12 ja 1. Korinttilaiskirjeen 7:7.) On kuitenkin myönnettävä, etteivät kaikki naimattomat ole sellaisia omasta tahdostaan. Joskus on olosuhteiden vuoksi vaikea löytää sopivaa kumppania. Jotkut huomaavat jääneensä yllättäen yksin monien avioliittovuosien jälkeen, koska heille on tullut avioero tai heidän puolisonsa on kuollut. Missä mielessä naimattomuus sitten voi olla lahja? Entä miten naimattomat kristityt voivat käyttää naimattomuuttaan mahdollisimman hyvin?

Ainutlaatuinen lahja

3. Mitä etua naimattomuudesta usein on kristityille?

³ Naimattomalla on usein enemmän aikaa ja omaa vapautta kuin naimisissa olevalla (1. Kor. 7:32–35). Nämä ovat ainutlaatuisia  etuja, joiden ansiosta hän voi ehkä laajentaa palvelustaan, avartua rakkauden osoittamisessa toisia kohtaan ja päästä lähemmäs Jehovaa. Monet kristityt ovatkin ymmärtäneet naimattomuudesta koituvat hyödyt ja päättäneet ”tehdä sille tilaa” ainakin joksikin aikaa. Toiset eivät kenties ole alun perin suunnitelleet pysyä naimattomina, mutta kun heidän olosuhteensa ovat muuttuneet, he ovat rukoillen pohtineet tilannettaan ja tajunneet, että Jehovan avulla hekin voisivat olla sydämessään vakaita. Niinpä he ovat hyväksyneet muuttuneet olosuhteensa ja tehneet tilaa naimattomuudelle. (1. Kor. 7:37, 38.)

4. Miksi naimattomat kristityt voivat tuntea palvelevansa Jumalaa täysipainoisesti?

⁴ Naimattomat kristityt tietävät, ettei heidän tarvitse mennä naimisiin saadakseen tunnustusta tai arvostusta Jehovalta ja hänen järjestöltään. Jumala rakastaa meitä kaikkia yksilöinä (Matt. 10:29–31). Kukaan tai mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta (Room. 8:38, 39). Olemmepa naimisissa tai naimattomia, meillä on kaikki syyt tuntea, että palvelemme Jumalaa täysipainoisesti.

5. Mitä on tehtävä saadakseen naimattomuudesta täyden hyödyn?

⁵ Mutta kuten on niiden lahjojen laita, joita joillakuilla on vaikkapa musiikin tai urheilun alalla, naimattomuuden lahjaakin täytyy kehittää tajutakseen täysin sen mahdollisuudet. Miten naimattomat kristityt – ovatpa he veljiä tai sisaria, nuoria tai varttuneita, naimattomia omasta tahdostaan tai olosuhteiden vuoksi – voivat hyödyntää elämäntilannettaan mahdollisimman hyvin? Tarkastellaanpa joitakin kannustavia esimerkkejä varhaiskristillisestä seurakunnasta ja katsotaan, mitä voimme oppia niistä.

Naimattomuus nuoruudessa

6, 7. a) Mitä Filippoksen neitsyttyttärillä oli ilo tehdä Jumalan palveluksessa? b) Millä tavoin Timoteus käytti hyvin naimattomuuttaan, ja miten hänen halukkuuttaan palvella nuoruudessa siunattiin?

⁶ Evankelista Filippoksella oli neljä tytärtä, jotka olivat neitsyitä ja isänsä tavoin innokkaita evankelistoja (Apt. 21:8, 9). Profetoiminen kuului pyhän hengen ihmelahjoihin, ja nämä nuoret naiset panivat sen Joelin 2:28, 29:n täyttymykseksi hyvään käyttöön.

⁷ Timoteus oli nuori mies, joka käytti naimattomuuttaan hyvin. Hänen äitinsä Eunike ja isoäitinsä Loois olivat opettaneet häntä pienokaisesta asti tuntemaan ”pyhiä kirjoituksia” (2. Tim. 1:5; 3:14, 15). He kuitenkin omaksuivat kristillisyyden todennäköisesti vasta Paavalin vieraillessa ensi kertaa heidän kotikaupungissaan Lystrassa noin vuonna 47. Kaksi vuotta myöhemmin, Paavalin toisen vierailun aikaan, Timoteus oli ehkä noin 20-vuotias. Vaikka hän oli suhteellisen nuori ja  oli ollut melko vähän aikaa totuudessa, Lystran ja läheisen Ikonionin kristityt vanhimmat ”kertoivat hyvää” hänestä (Apt. 16:1, 2). Niinpä Paavali kutsui Timoteuksen matkakumppanikseen (1. Tim. 1:18; 4:14). Emme voi sanoa varmasti, ettei Timoteus koskaan mennyt naimisiin. Mutta sen tiedämme, että nuorena miehenä hän otti mielihyvin vastaan Paavalin kutsun ja palveli sen jälkeen monia vuosia naimattomana lähetystyöntekijänä ja valvojana (Fil. 2:20–22).

8. Mikä auttoi Johannes Markusta pyrkimään kohti hengellisiä tavoitteita, ja mitä siunauksia hän sai?

⁸ Myös nuori Johannes Markus käytti naimattomana viettämiään vuosia hyvään tarkoitukseen. Hän ja hänen äitinsä Maria sekä hänen serkkunsa Barnabas olivat Jerusalemin seurakunnan ensimmäisten jäsenten joukossa. Markuksen perhe on lisäksi voinut olla melko varakas, sillä he omistivat tuossa kaupungissa talon ja heillä oli palvelija (Apt. 12:12, 13). Tästä huolimatta Markus ei ollut nuoruudessaan mukavuudenhaluinen eikä itsekeskeinen. Hän ei myöskään tyytynyt asettumaan aloilleen ja viettämään mukavaa perhe-elämää. Apostolien seura todennäköisesti juurrutti häneen jo varhain halun osallistua lähetyspalvelukseen. Siksi hän lähti mielellään Paavalin ja Barnabaan mukaan heidän ensimmäiselle lähetysmatkalleen ja toimi heidän palvelijanaan (Apt. 13:5). Jälkeenpäin hän matkusti Barnabaan kanssa, ja hänen kerrotaan sittemmin palvelleen Pietarin kanssa Babylonissa (Apt. 15:39; 1. Piet. 5:13). Emme tiedä, miten pitkään Markus pysyi naimattomana. Mutta hän hankki erinomaisen maineen ihmisenä, joka halusi auttaa toisia ja tehdä enemmän Jumalan palveluksessa.

9, 10. Mitä tilaisuuksia palveluksen laajentamiseen nuorilla naimattomilla kristityillä nykyään on? Kerro esimerkki.

⁹ Nykyäänkin monet seurakunnan yhteydessä olevat nuoret hyödyntävät ilomielin naimattomuuttaan tekemällä enemmän Jumalan palveluksessa. Markuksen ja Timoteuksen tavoin he ymmärtävät, että naimattomina heillä on tilaisuus ”alinomaiseen Herran palvelemiseen huomiota hajottamatta” (1. Kor. 7:35). Naimattomuudesta on todellista etua. Sen mukana avautuu yllin kyllin tilaisuuksia: tienraivaus, palveleminen alueella jolla tarve Valtakunnan julistajista on suurempi, vieraan kielen opetteleminen, valtakunnansalien tai haaratoimistojen rakennustyöhön osallistuminen, palvelijoiden valmennuskoulun käyminen ja Betel-palvelus. Jos olet vielä nuori ja naimaton, käytätkö tilaisuutesi mahdollisimman hyvin?

¹⁰ Veli nimeltä Mark aloitti tienraivauksen alle 20-vuotiaana, kävi palvelijoiden valmennuskoulun ja on toiminut monenlaisissa tehtävissä eri puolilla maailmaa. Hän muistelee 25:tä kokoaikaiseen palvelukseen käyttämäänsä vuotta ja sanoo: ”Olen yrittänyt rohkaista kaikkia seurakunnan jäseniä käymällä heidän kanssaan kenttäpalveluksessa, tekemällä heidän luokseen paimennuskäyntejä, kutsumalla heitä kotiini aterioille ja jopa järjestämällä hengellisesti rakentavia seuranpitotilaisuuksia. Kaikki tämä on tuonut minulle paljon iloa.” Kuten Markin sanat osoittavat, suurin ilo tulee antamisesta, ja täysipainoinen elämä pyhässä palveluksessa tarjoaa monia tilaisuuksia antaa jotakin toisille (Apt. 20:35). Ovatpa nuorten kiinnostuksen kohteet, taidot ja elämänkokemus millaisia tahansa, heille on nykyään runsaasti tehtävää Herran työssä (1. Kor. 15:58).

11. Mitä hyötyä on siitä, ettei solmi avioliittoa hätäisesti?

¹¹ Vaikka useimmat nuoret haluaisivatkin aikanaan mennä naimisiin, avioliittoa ei kannata solmia hätäisesti. Paavali kannustaa nuoria odottamaan ainakin siihen saakka, kun he ovat sivuuttaneet ”nuoruuden kukoistuksen” eli ajan, jolloin sukupuoliset halut ovat voimakkaimmillaan (1. Kor. 7:36). Vie aikaa oppia ymmärtämään itseään ja hankkia elämänkokemusta, jota sopivan kumppanin valitseminen vaatii. Avioliittolupauksen antaminen on vakava päätös, ja siitä tulisi pitää kiinni lopun elämää. (Saarn. 5:2–5.)

 Naimattomuus myöhemmällä iällä

12. a) Miten leskeksi jäänyt Anna toimi muuttuneissa olosuhteissaan? b) Mihin hän sai tilaisuuden?

¹² Luukkaan evankeliumissa mainittu Anna oli luultavasti hyvin surullinen, kun hänen aviomiehensä yllättäen kuoli vain seitsemän avioliittovuoden jälkeen. Emme tiedä, oliko heillä lapsia tai harkitsiko Anna jossakin vaiheessa uudelleen avioitumista. Mutta Raamattu sanoo hänen olleen 84 vuoden iässä edelleen leski. Raamatun kertomuksesta voimme päätellä, että Anna käytti muuttuneita olosuhteitaan päästäkseen lähemmäs Jehovaa. ”Hän ei ollut koskaan poissa temppelistä ja suoritti pyhää palvelusta yötä päivää paastoin ja rukouksin.” (Luuk. 2:36, 37.) Hengelliset asiat olivat siis hänen elämässään ensi sijalla. Se vaati melkoista päättäväisyyttä ja ponnistelua, mutta hänet palkittiin runsain mitoin. Hän sai nähdä pienen Jeesus-lapsen ja todisti toisille vapautuksesta, jonka tämä tuleva Messias saisi aikaan. (Luuk. 2:38.)

13. a) Mikä osoittaa, että Dorkas oli aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa? b) Miten Dorkas palkittiin hyvyytensä ja huomaavaisuutensa vuoksi?

¹³ Nainen nimeltä Dorkas eli Tabita asui Joppessa, Jerusalemista luoteeseen sijainneessa muinaisessa satamakaupungissa. Koska Raamatussa ei ole mainintaa aviomiehestä, hän oli tuohon aikaan todennäköisesti naimaton. Dorkas ”uhkui hyviä tekoja ja armonlahjoja”. Hän ilmeisesti valmisti monia vaatteita köyhille leskille ja muille, ja siksi hänestä tuli heille hyvin rakas. Niinpä kun Dorkas yhtäkkiä sairastui ja kuoli, koko seurakunta lähetti hakemaan Pietaria ja anoi, että tämä herättäisi kuolleista heidän rakkaan sisarensa. Uutinen hänen ylösnousemuksestaan levisi kautta Joppen, ja monista tuli uskovia. (Apt. 9:36–42.) Dorkas on saattanut poikkeuksellisen huomaavaisuutensa välityksellä itse auttaa joitakuita heistä.

14. Mikä saa naimattomat kristityt pyrkimään lähemmäksi Jehovaa?

¹⁴ Annan ja Dorkaksen tavoin monet nykyään elävät seurakunnanjäsenet ovat naimattomia myöhemmällä iällä. Jotkut eivät ehkä ole löytäneet sopivaa aviopuolisoa. Toiset ovat kokeneet avioeron tai jääneet leskeksi. Koska naimattomat kristityt eivät voi uskoutua aviopuolisolleen, he oppivat usein tukeutumaan enemmän Jehovaan (Sananl. 16:3). Silvia, naimaton sisar joka on palvellut Betelissä yli 38 vuotta, pitää tätä siunauksena. ”Joskus väsyn olemaan se vahva ihminen”, hän myöntää. ”Mietin, kuka rohkaisee minua.” Mutta sitten hän lisää: ”Luottamus siihen, että Jehova tietää tarpeeni paremmin kuin minä itse, auttaa minua pääsemään lähemmäs häntä. Ja tarvittava rohkaisu tulee aina jostain, joskus täysin odottamattomastakin lähteestä.” Kun pyrimme lähemmäksi Jehovaa, hän vastaa meille aina lempeästi ja rauhoittavasti.

15. Miten naimattomat kristityt voivat avartua rakkauden osoittamisessa?

¹⁵ Naimattomuus tarjoaa erityisen tilaisuuden avartua rakkauden osoittamisessa. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 6:11–13.) Jolene, naimaton sisar joka on ollut viimeiset 34 vuotta kokoaikaisessa palveluksessa, sanoo: ”Olen tehnyt paljon työtä rakentaakseni lämpimiä ystävyyssuhteita paitsi samanikäisiin myös kaikenlaisiin ihmisiin. Naimattomuus suo tilaisuuden antaa jotakin Jehovalle samoin kuin sukulaisille, veljille ja sisarille sekä muille ihmisille. Mitä enemmän minulle karttuu ikää, sitä onnellisempi olen naimattomuudestani.” Iäkkäät, heikkokuntoiset, yksinhuoltajavanhemmat, nuoret ja muut seurakunnan jäsenet varmasti arvostavat sitä epäitsekästä tukea, jota naimattomat heille antavat. Aina kun osoitamme rakkautta toisia kohtaan, voimme tosiaan olla tyytyväisempiä itseemme. Voitko sinäkin avartua rakkauden osoittamisessa toisia kohtaan?

 Elinikäinen naimattomuus

16. a) Miksi Jeesus pysyi koko ikänsä naimattomana? b) Millä tavoin Paavali käytti naimattomuuttaan viisaasti?

¹⁶ Jeesus ei mennyt naimisiin; hänen täytyi valmistautua hänelle määrättyyn palvelukseen ja suorittaa se. Hän teki pitkiä matkoja, työskenteli aamuvarhaisesta iltamyöhään ja antoi lopulta elämänsä uhriksi. Naimattomuudesta oli hänen tapauksessaan etua. Apostoli Paavali matkusti tuhansia kilometrejä ja kohtasi sananpalveluksessa suuria vaikeuksia (2. Kor. 11:23–27). Vaikka Paavali oli saattanut olla aiemmin naimisissa, hän päätti pysyä naimattomana saatuaan valtuutuksen apostoliksi (1. Kor. 7:7; 9:5). Sekä Jeesus että Paavali kannustivat toisia jäljittelemään heidän esimerkkiään sananpalveluksen tähden, jos se olisi mahdollista. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan asettanut selibaattia vaatimukseksi sananpalvelijoille (1. Tim. 4:1–3).

17. Miten jotkut ovat nykyään seuranneet Jeesuksen ja Paavalin esimerkkiä, ja mistä tiedämme Jehovan arvostavan niitä, jotka tekevät tällaisia uhrauksia?

¹⁷ Nykyäänkin jotkut ovat tietoisesti päättäneet pysyä naimattomana voidakseen keskittyä täydemmin palvelukseensa. Aiemmin mainittu Harold on ollut yli 56 vuotta Betel-palveluksessa. Hän sanoo: ”Siihen mennessä kun olin ollut kymmenen vuotta Betelissä, olin nähnyt monien avioparien lähtevän sieltä sairauden takia tai koska heidän on täytynyt huolehtia ikääntyvistä vanhemmista. Minun molemmat vanhempani olivat kuolleet. Mutta rakastin Beteliä niin paljon, etten halunnut vaarantaa palvelustehtävääni menemällä naimisiin.” Kauan palvellut tienraivaaja Margaret huomautti vuosia sitten samansuuntaisesti: ”Minulla on ollut elämän varrella tilaisuuksia avioitua, mutta en ole koskaan tarttunut niihin. Sen sijaan olen voinut naimattomuuden tuoman suuremman vapauden ansiosta pysyä kiireisenä sananpalveluksessa, ja tämä on tuonut minulle paljon onnellisuutta.” Jehova ei varmasti koskaan unohda niitä, jotka epäitsekkäästi tekevät tällaisia uhrauksia tosi palvonnan hyväksi. (Lue Jesajan 56:4, 5.)

Käytä olosuhteitasi mahdollisimman hyvin

18. Miten toiset voivat rohkaista ja tukea naimattomia kristittyjä?

¹⁸ Kaikki naimattomat kristityt, jotka tekevät parhaansa Jehovan palveluksessa, ansaitsevat vilpittömän kiitoksemme ja rohkaisumme. Rakastamme heitä sen vuoksi, mitä he ovat, ja kaiken sen vuoksi, mitä he tekevät seurakunnan hyväksi. Heidän ei koskaan tarvitse tuntea olevansa yksinäisiä, jos meistä todella tulee heille hengellisiä ”veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia”. (Lue Markuksen 10:28–30.)

19. Miten voit käyttää naimattomuuttasi mahdollisimman hyvin?

¹⁹ Oletpa naimaton omasta tahdostasi tai olosuhteiden vuoksi, saakoot nämä raamatulliset ja nykyajan esimerkit sinut vakuuttumaan siitä, että voit viettää onnellista ja tuottoisaa elämää. Joitakin lahjoja odotetaan innokkaasti, kun taas toiset tulevat aivan odottamatta. Joidenkin arvo ymmärretään heti, mutta toisia aletaan arvostaa vasta ajan mittaan. Paljon riippuu siis omasta asenteestamme. Millä tavoin voit käyttää naimattomuuttasi mahdollisimman hyvin? Pyri pääsemään lähemmäs Jehovaa, pidä itsesi kiireisenä hänen palveluksessaan ja avarru rakkauden osoittamisessa toisia kohtaan. Avioliiton tavoin naimattomuus voi osoittautua antoisaksi, kun tarkastelemme tätä lahjaa Jumalan näkökulmasta ja käytämme sitä viisaasti.

Muistatko?

• Millä tavoin naimattomuus voi olla lahja?

• Miten naimattomuus voi olla siunauksellista nuoruudessa?

• Mitä tilaisuuksia naimattomilla kristityillä on päästä lähemmäs Jehovaa ja avartua rakkauden osoittamisessa?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 18]

Käytätkö mahdollisimman hyvin tilaisuutesi palvella Jumalaa?