Oi sitä Jumalan viisauden syvyyttä!
Oi sitä Jumalan viisauden syvyyttä!
”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovatkaan hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä!” (ROOM. 11:33)
1. Mikä on kastetuille kristityille suurin etuoikeus?
MIKÄ on suurin sinulle koskaan annettu etuoikeus? Mieleesi saattaa ensiksi tulla jokin sinulle suotu tehtävä tai kunnianosoitus. Meille kastetuille kristityille suurin etuoikeus on kuitenkin se, että olemme saaneet läheisen suhteen ainoaan tosi Jumalaan, Jehovaan. Meistä on tullut ihmisiä, jotka ”Hän tuntee” (1. Kor. 8:3; Gal. 4:9).
2. Miksi se, että tunnemme Jehovan ja että hän on tullut tuntemaan meidät, on suuri etuoikeus?
2 Miksi se, että tunnemme Jehovan ja että hän on tullut tuntemaan meidät, on suuri etuoikeus? Koska hän on paitsi koko kaikkeuden suurin Persoona myös niiden Suojelija, joita hän rakastaa. Profeetta Nahum kirjoitti henkeytettynä: ”Jehova on hyvä, linnoitus ahdingon päivänä. Ja hän tuntee ne, jotka etsivät turvaa hänestä.” (Nah. 1:7; Ps. 1:6.) Itse asiassa ikuisen elämän odotteemme riippuu siitä, tulemmeko tuntemaan tosi Jumalan ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen (Joh. 17:3).
3. Mitä Jumalan tuntemiseen sisältyy?
3 Jumalan tunteminen merkitsee enemmän kuin vain hänen nimensä tietämistä. Meidän on opittava tuntemaan hänet Ystävänä ja ymmärrettävä, mistä hän pitää ja mistä ei. Myös tämän tiedon mukainen elämäntapamme osoittaa tärkeältä osaltaan, että olemme tulleet tuntemaan Jumalan läheisesti (1. Joh. 2:4). Jehovan tunteminen edellyttää kuitenkin vielä jotain muuta. Meidän on tiedettävä, mitä hän on tehnyt, mutta myös se, miten ja miksi hän on menetellyt tietyllä tavalla. Mitä paremmin ymmärrämme Jehovan tarkoituksia, sitä enemmän meillä on syitä hämmästellä hänen viisautensa syvyyttä (Room. 11:33).
Tarkoituksen Jumala
4, 5. a) Mihin sanalla ”tarkoitus” viitataan Raamatussa? b) Valaise sitä, miten tarkoitus voidaan toteuttaa useammalla kuin yhdellä tavalla.
4 Jehova on tarkoituksen Jumala, ja Raamatussa puhutaan hänen ”ikuisesta tarkoituksestaan” (Ef. 3:10, 11). Mitä nämä sanat oikeastaan merkitsevät? Sanalla ”tarkoitus” viitataan Raamatussa johonkin nimenomaiseen tavoitteeseen tai päämäärään, joka voidaan saavuttaa useammalla kuin yhdellä tavalla.
5 Asian valaisemiseksi voisimme kuvitella jotakuta, joka haluaa matkustaa tiettyyn paikkaan. Sinne pääsemisestä tulee hänen tavoitteensa eli tarkoituksensa. Hänellä on ehkä mahdollisuus valita kulkuväline ja reitti monien vaihtoehtojen joukosta. Valitulla reitillä voi odottamatta tulla vastaan ongelmia huonon sään, liikenneruuhkien tai tietöiden vuoksi, ja hän saattaa siksi joutua siirtymään vaihtoehtoiselle reitille. Mutta onpa hänen tehtävä millaisia muutoksia tahansa, hän on määränpäähän saapuessaan kuitenkin saavuttanut tavoitteensa.
6. Miten Jehova on ilmaissut joustavuutta tarkoituksensa toteuttamisessa?
6 Jehova on samoin ilmaissut huomattavaa joustavuutta ikuisen tarkoituksensa toteuttamisessa. Koska hän ottaa huomioon älyllisten luomustensa tahdonvapauden, hän on valmis muuttamaan tapaa, jolla hän edistää tarkoitustaan. Esimerkiksi ensimmäiselle ihmisparille Jumala ilmaisi tarkoituksensa sanomalla: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja alistakaa se valtaanne.” (1. Moos. 1:28.) Tekikö Eedenin puutarhassa puhjennut kapina tämän tyhjäksi? Ei missään nimessä! Tässä uudessa tilanteessa Jehova valitsi heti vaihtoehtoisen ”reitin” tarkoituksensa toteuttamiseksi. Hänen ennustuksensa mukaan ilmaantuisi ”siemen”, joka mitätöisi kapinallisten aiheuttaman vahingon (1. Moos. 3:15; Hepr. 2:14–17; 1. Joh. 3:8).
7. Mitä opimme siitä, miten Jehova kuvaili itseään 2. Mooseksen kirjan 3:14:ssä?
7 Jehovan kyky mukautua uusiin olosuhteisiin ja saattaa samalla tarkoituksensa toteutumaan on sopusoinnussa sen kanssa, miten hän kuvaili itseään. Kun Mooses puhui Jehovalle seikoista, jotka voisivat estää häntä suorittamasta saamaansa tehtävää, Jehova vakuutti hänelle: ” ’Minä osoittaudun miksi osoittaudun.’ Ja hän lisäsi: ’Näin sinun pitää sanoa Israelin pojille: ”Minä osoittaudun on lähettänyt minut teidän luoksenne.” ’ ” (2. Moos. 3:14.) Jehova pystyy tosiaan tulemaan miksi tahansa hänen on tarpeen tulla, jotta hänen tarkoituksensa toteutuisi täysin! Apostoli Paavali valaisee tätä kauniisti Roomalaiskirjeen 11. luvussa. Hän puhuu siinä vertauskuvallisesta oliivipuusta. Hänen sanojensa tarkasteleminen lisää arvostustamme Jehovan viisauden syvyyttä kohtaan, onpa toivonamme mennä taivaaseen tai elää ikuisesti täällä maan päällä.
Ennustettua Siementä koskeva Jehovan tarkoitus
8, 9. a) Mitkä neljä perusasiaa auttavat meitä ymmärtämään oliivipuuvertausta? b) Mitä kysymystä alamme nyt tarkastella?
8 Jotta voisimme ymmärtää oliivipuuvertauksen, meidän on tiedettävä neljä seikkaa niistä kehitysvaiheista, jotka liittyvät Jehovan tarkoitukseen ennustetun siemenen suhteen. Ensinnäkin Jehova lupasi Abrahamille, että ”kaikki maan kansakunnat siunaavat itsensä” hänen siemenensä eli jälkeläistensä välityksellä (1. Moos. 22:17, 18). Toiseksi Israelin kansalle, joka polveutui Abrahamista, tarjottiin mahdollisuutta tuottaa ”pappisvaltakunta” (2. Moos. 19:5, 6). Kolmanneksi kun useimmat luonnolliset israelilaiset eivät ottaneet vastaan Messiasta, Jehova ryhtyi toimiin tuottaakseen ”pappisvaltakunnan” muulla tavoin (Matt. 21:43; Room. 9:27–29). Lopuksi vaikka Jeesus on Abrahamin siemenen ensisijainen osa, myös jotkut muut saavat kunnian tulla osaksi tuota siementä (Gal. 3:16, 29).
9 Näiden neljän perusasian lisäksi tiedämme, että taivaassa Jeesuksen kanssa tulee hallitsemaan kuninkaina ja pappeina kaikkiaan 144 000 hänen perijätoveriaan, kuten Ilmestyskirja osoittaa (Ilm. 14:1–4). Heistä puhutaan myös ”Israelin poikina” (Ilm. 7:4–8). Mutta ovatko kaikki 144 000 luonnollisia israelilaisia eli juutalaisia? Apostoli Paavali auttaa Roomalaiskirjeessä meitä saamaan selville vastauksen, joka samalla paljastaa Jehovan olevan joustava tarkoituksensa toteuttamisessa. Katsotaanpa, mitä voimme oppia siitä.
”Pappisvaltakunta”
10. Mikä ainutlaatuinen mahdollisuus Israelin kansalla oli?
10 Kuten edellä mainittiin, Israelin kansalla oli ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa jäsenet ”pappisvaltakuntaan ja pyhään kansakuntaan”. (Lue Roomalaiskirjeen 9:4, 5.) Mutta mitä tapahtuisi, kun luvattu Siemen ilmaantuisi? Tuottaisiko luonnollinen Israelin kansa täydet 144 000 hengellistä israelilaista, jotka muodostaisivat Abrahamin siemenen toissijaisen osan?
11, 12. a) Milloin taivaallisen Valtakunnan tulevia jäseniä alettiin valita, ja miten useimmat tuolloin eläneet juutalaiset suhtautuivat? b) Miten Jehova kokosi niiden ”täyden luvun”, jotka muodostaisivat Abrahamin siemenen?
11 Lue Roomalaiskirjeen 11:7–10. Kansakuntana ensimmäisen vuosisadan juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen. Siksi tilaisuus Abrahamin siemenen tuottamiseen lakkasi olemasta yksinomaan heillä. Kun taivaallisen ”pappisvaltakunnan” tulevia jäseniä alettiin valita vuoden 33 helluntaina, jotkut vilpittömät juutalaiset kuitenkin ottivat kutsun vastaan. Nämä muutamat tuhannet olivat kuin pieni ”jäännös” koko juutalaiseen kansakuntaan verrattuna (Room. 11:5).
12 Mutta miten Jehova kokoaisi niiden ”täyden luvun”, jotka muodostaisivat Abrahamin siemenen? (Room. 11:12, 25.) Apostoli Paavali vastaa tähän: ”Ei ole kuitenkaan niin kuin Jumalan sana olisi epäonnistunut. Sillä eivät kaikki, jotka polveutuvat [luonnollisesta] Israelista, ole todellisuudessa ’Israel’. Eivät liioin kaikki ole lapsia [Abrahamin siemeneen kuuluvia] siksi, että he ovat Abrahamin siementä [jälkeläisiä] – –. Toisin sanoen lihan lapset eivät ole todellisuudessa Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset luetaan siemeneksi.” (Room. 9:6–8.) Kirjaimellinen Abrahamista polveutuminen ei siis ollut ehdoton edellytys siementä koskevan Jehovan tarkoituksen toteutumiselle.
Vertauskuvallinen oliivipuu
13. Mitä edustavat a) oliivipuu, b) juuri, c) runko, d) oksat?
13 Seuraavaksi apostoli Paavali rinnastaa ne, joista tulee osa Abrahamin siementä, vertauskuvallisen oliivipuun oksiin (Room. 11:21). * Tämä viljelty oliivipuu edustaa sen Jumalan tarkoituksen toteutumista, joka koskee Abrahamin kanssa tehtyä liittoa. Puun juuri on pyhä ja edustaa Jehovaa, joka antaa hengelliselle Israelille elämän (Jes. 10:20; Room. 11:16). Runko edustaa Jeesusta, Abrahamin siemenen ensisijaista osaa. Oksat edustavat yhdessä niiden ”täyttä lukua”, jotka kuuluvat Abrahamin siemenen toissijaiseen osaan.
14, 15. Ketkä ”katkaistiin pois” viljellystä oliivipuusta, ja ketkä oksastettiin siihen?
14 Oliivipuuta koskevassa vertauksessa luonnollisia juutalaisia, jotka hylkäsivät Jeesuksen, verrataan oliivipuun oksiin, jotka ”katkaistiin pois” (Room. 11:17). Näin he menettivät mahdollisuuden tulla osaksi Abrahamin siementä. Mutta keitä tulisi heidän tilalleen? Vastaus tähän kysymykseen tuntui täysin käsittämättömältä luonnollisista juutalaisista, jotka ylpeilivät polveutumisellaan Abrahamista. Mutta Johannes Kastaja oli jo ennalta varoittanut heitä, että Jehova voisi halutessaan herättää jopa kivistä lapsia Abrahamille (Luuk. 3:8).
15 Mitä Jehova sitten teki tarkoituksensa toteuttamiseksi? Paavali selittää, että viljeltyyn oliivipuuhun oksastettiin villin oliivipuun oksia niiden oksien tilalle, jotka oli katkaistu pois. (Lue Roomalaiskirjeen 11:17, 18.) Näin kansakunnista olevat hengellä voidellut kristityt, esimerkiksi jotkut Rooman seurakuntaan kuuluvat, kuvaannollisesti puhuen oksastettiin tähän vertauskuvalliseen oliivipuuhun. Tällä tavoin heistä tuli osa Abrahamin siementä. Alun perin he olivat olleet kuin villin oliivipuun oksia, joilla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä osalliseksi Abrahamin kanssa tehdystä erikoisliitosta. Mutta Jehova avasi heille tilaisuuden tulla hengellisiksi juutalaisiksi. (Room. 2:28, 29.)
16. Miten apostoli Pietari selitti uuden hengellisen kansakunnan muodostamista?
16 Apostoli Pietari selittää tätä seuraavasti: ”Teille [hengellisille israelilaisille, myös pakanakristityille] hän [Jeesus Kristus] on sen tähden kallisarvoinen, koska olette uskovia, mutta niille, jotka eivät usko, ’sama kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut pääkulmakiveksi’ ja ’kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi’. – – Mutta te olette ’valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansakunta, erikoisomaisuudeksi otettu kansa julistaaksenne laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa. Sillä kerran te ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa; te olitte niitä, joille ei ollut osoitettu armoa, mutta nyt olette niitä, joille on osoitettu armoa.” (1. Piet. 2:7–10.)
17. Millä tavoin Jehova toimi ”luonnonvastaisesti”?
17 Jehova teki jotain sellaista, mikä oli monista täysin odottamatonta. Paavali kuvailee tapahtunutta luonnonvastaiseksi (Room. 11:24). Minkä vuoksi? Vaikuttaisi epätavalliselta ja jopa luonnottomalta oksastaa villi oksa viljeltyyn puuhun, mutta jotkut ensimmäisellä vuosisadalla eläneet oliivipuiden kasvattajat toimivat juuri näin. * Vastaavasti Jehova teki jotain poikkeuksellista. Juutalaisten näkökannalta katsottuna pakanat eivät kyenneet tuottamaan hyvää hedelmää. Jehova kuitenkin yhdisti jotkut heistä osaksi ”kansakuntaa”, joka tuotti Valtakunnan hedelmää (Matt. 21:43). Ympärileikkaamattomille ei-juutalaisille avattiin mahdollisuus tulla oksastetuiksi tähän vertauskuvalliseen oliivipuuhun vuonna 36, jolloin Cornelius ensimmäisenä ympärileikkaamattomana pakanakäännynnäisenä voideltiin (Apt. 10:44–48). *
18. Mihin luonnollisilla juutalaisilla oli mahdollisuus vuoden 36 jälkeen?
18 Merkitseekö tämä sitä, että luonnollisilla juutalaisilla ei vuoden 36 jälkeen enää ollut mitään mahdollisuutta tulla osaksi Abrahamin siementä? Ei merkitse. Paavali selittää: ”Nekin [luonnolliset juutalaiset], jos ne eivät jää epäuskoonsa, tullaan oksastamaan, sillä Jumala kykenee oksastamaan ne jälleen. Sillä jos sinut hakattiin pois oliivipuusta, joka on luonnostaan villi, ja oksastettiin luonnonvastaisesti jaloon oliivipuuhun, niin kuinka paljon ennemmin tulevatkaan nämä, jotka ovat luonnollisia, oksastetuiksi omaan oliivipuuhunsa!” * (Room. 11:23, 24.)
”Koko Israel pelastuu”
19, 20. Mitä Jehova saa aikaan, kuten oliivipuuta koskeva vertaus osoittaa?
19 ”Jumalan Israelia” koskeva Jehovan tarkoitus toteutuu siis suurenmoisella tavalla (Gal. 6:16). Kuten Paavali sanoi, ”koko Israel pelastuu” (Room. 11:26). Jehovan määräaikana ”koko Israel” eli hengellisten israelilaisten täysi määrä tulee toimimaan kuninkaina ja pappeina taivaassa. Mikään ei voi tehdä tyhjäksi Jehovan tarkoitusta!
20 Ennustusten mukaisesti Abrahamin siemen – Jeesus Kristus yhdessä 144 000:n kanssa – tuo siunauksia ”kansakuntien ihmisille” (Room. 11:12; 1. Moos. 22:18). Tästä järjestelystä koituu hyötyä kaikille Jumalan kansaan kuuluville. Kun mietimme Jehovan ikuisen tarkoituksen toteutumista, voimme tosiaan vain hämmästellä ”Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä” (Room. 11:33).
[Alaviitteet]
^ kpl 13 Vaikka luonnollinen Israel tuotti kuninkaita ja pappeja, tuosta kansasta ei tullut pappisvaltakuntaa. Laki esti Israelin kuninkaita tulemasta papeiksi. Siksi luonnollinen Israel ei toiminut esikuvallisena oliivipuuna. Paavali valaisee vertauksellaan sitä, miten Jumalan tarkoitus tuottaa ”pappisvaltakunta” toteutuu hengellisen Israelin yhteydessä. Tämä ajantasaistaa sen, mitä sanottiin Vartiotornissa 15.11.1983 s. 14–19.
^ kpl 17 Ks. tekstiruutu ”Miksi oksia villistä oliivipuusta?”
^ kpl 17 Tähän päättyi kolmen ja puolen vuoden ajanjakso, jonka kuluessa vain luonnollisten juutalaisten oli mahdollista tulla osaksi uutta hengellistä kansakuntaa. Tämä kehitysvaihe oli ennustettu 70:tä vuosiviikkoa koskevassa profetiassa. (Dan. 9:27.)
^ kpl 18 Roomalaiskirjeen 11:24:ssä ”jaloksi” käännetty kreikkalainen etuliite juontuu sanasta, joka merkitsee ’hyvää, erinomaista’ tai ’päämääriinsä hyvin sopivaa’. Sitä käytetään erityisesti sellaisesta, mikä täyttää tarkoituksen, jonka vuoksi se on tehty.
Muistatko?
• Mitä opimme Jehovasta sen perusteella, miten hän toteuttaa tarkoitustaan?
• Mitä Roomalaiskirjeen 11. luvussa edustavat
– oliivipuu
– juuri
– runko
– oksat?
• Miksi tarkastelemamme oliivipuun oksastaminen oli luonnonvastaista?
[Tutkistelukysymykset]
[Tekstiruutu/Kuva s. 24]
Miksi oksia villistä oliivipuusta?
▪ Lucius Junius Moderatus Columella oli ensimmäisellä vuosisadalla elänyt roomalainen sotilas ja viljelijä. Hänet tunnetaan varsinkin 12 kirjastaan, joissa hän kuvailee maalaiselämää ja maanviljelystä.
Viidennessä kirjassaan hän lainaa antiikin aikaista sananlaskua: ”Joka raivaa oliivilehdon, toivoo siltä hedelmää; joka lannoittaa sitä, pyytää hedelmää; joka karsii sen, pakottaa sen kantamaan hedelmää.”
Kuvailtuaan puita, jotka kukoistavat mutta eivät kuitenkaan kanna hedelmää, hän suosittelee seuraavaa: ”On hyvä tehdä niihin gallialaisella poralla reikä ja työntää siihen villistä oliivipuusta otettu vihreä oksa. Tällä tavoin hedelmällinen verso ikään kuin hedelmöittää puun ja se alkaa tuottaa paremmin.”
[Kuva s. 23]
Ymmärrätkö oliivipuuta koskevan vertauksen?