”Pitäkää arvossa niitä, jotka työskentelevät kovasti teidän keskuudessanne”
”Pitäkää arvossa niitä, jotka työskentelevät kovasti teidän keskuudessanne”
”Pitäkää arvossa niitä, jotka työskentelevät kovasti teidän keskuudessanne ja johtavat teitä Herrassa ja vakavasti neuvovat teitä.” (1. TESS. 5:12)
1, 2. a) Millainen tilanne Tessalonikan seurakunnassa vallitsi, kun Paavali kirjoitti sille ensimmäisen kirjeensä? b) Mihin Paavali kannusti tessalonikalaisia?
KUVITTELE eläväsi ensimmäisellä vuosisadalla ja kuuluvasi Tessalonikan seurakuntaan, joka oli varhaisimpia Eurooppaan perustettuja seurakuntia. Apostoli Paavali oli viettänyt tuossa kaupungissa pitkähkön aikaa rakentaen sikäläisiä veljiä. Hän oli saattanut nimittää vanhimpia ottamaan johdon, kuten hän teki myös joissakin muissa seurakunnissa (Apt. 14:23). Mutta kun tämä seurakunta oli perustettu, juutalaiset järjestivät metelöivän joukon ajamaan Paavalin ja Silaksen pois kaupungista. Sinne jääneet kristityt tunsivat ehkä itsensä hylätyiksi ja jopa pelokkaiksi.
2 Tessalonikasta lähdettyään Paavali oli ymmärrettävästikin huolissaan vasta perustetusta seurakunnasta. Hän yritti palata, mutta ”Saatana katkaisi” hänen tiensä. Niinpä hän lähetti Timoteuksen rohkaisemaan seurakuntaa. (1. Tess. 2:18; 3:2.) Kun Timoteus tuli takaisin mukanaan hyvä raportti, Paavali kirjoitti tessalonikalaisille kirjeen. Hän kannusti heitä muun muassa ”pitämään arvossa niitä, jotka – – johtavat” heitä. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:12, 13.)
3. Mitä syitä Tessalonikan kristityillä oli osoittaa vanhimmille poikkeuksellista huomiota?
3 Veljet, jotka ottivat johdon Tessalonikan kristittyjen keskuudessa, eivät olleet yhtä kokeneita kuin Paavali ja hänen matkakumppaninsa, eikä heillä ollut samanlaista vahvaa hengellistä taustaa kuin Jerusalemin vanhimmilla. Seurakuntahan oli toiminut siellä vasta alle vuoden! Seurakuntalaisilla oli kuitenkin aihetta kiitollisuuteen vanhimmista, jotka ”työskentelivät kovasti”, ”johtivat” seurakuntaa ja ”vakavasti neuvoivat” veljiä. Heillä oli tosiaankin hyvät syyt ”osoittaa – – [vanhimmille] aivan poikkeuksellista huomiota rakkaudessa”. Näiden sanojen jälkeen Paavali neuvoo: ”Säilyttäkää rauha keskuudessanne.” Jos olisit ollut tuolloin Tessalonikassa, olisitko ilmaissut syvää arvostusta vanhinten työn johdosta? Miten suhtaudut niihin ”lahjoihin ihmisinä”, jotka Jumala on Kristuksen kautta järjestänyt omaan seurakuntaasi? (Ef. 4:8.)
”Työskentelevät kovasti”
4, 5. Miksi seurakunnan opettaminen vaati vanhimpia työskentelemään kovasti Paavalin päivinä, ja miksi sama pitää paikkansa nykyään?
4 Millä tavoin Tessalonikan vanhimmat ”työskentelivät kovasti” sen jälkeen, kun he olivat lähettäneet Paavalin ja Silaksen Beroiaan? Paavalin tavoin he varmastikin opettivat seurakuntaa käyttäen Raamattua. Saatat miettiä, arvostivatko Tessalonikan kristityt Jumalan sanaa. Beroiassa asuvista nimittäin kerrotaan, että he olivat ”jalomielisempiä kuin Tessalonikassa olevat, sillä he – – tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksia” (Apt. 17:11). Tämä vertailu koski kuitenkin yleisluonteisesti Tessalonikan juutalaisia, ei kristittyjä. Ne joista tuli uskovia, eivät ottaneet Jumalan sanaa vastaan ”ihmisten sanana, vaan – – Jumalan sanana” (1. Tess. 2:13). Vanhimmat epäilemättä työskentelivät kovasti, jotta kristityt saisivat hengellistä ravintoa.
5 ”Uskollinen ja ymmärtäväinen orja” antaa nykyään Jumalan laumalle ”ruokaa oikeaan aikaan” (Matt. 24:45). Seurakunnan jäsenillä saattaa olla runsain määrin raamatullista kirjallisuutta, ja joillakin kielillä on saatavissa sellaisia apuvälineitä kuin Vartiotornin julkaisujen hakemisto ja Watchtower Library -tietokoneohjelma. Orjan ohjauksessa paikalliset vanhimmat työskentelevät kovasti pitääkseen veljensä hengellisesti hyvin ravittuina. Vanhimmat käyttävät tuntikausia kokousohjelmien valmistamiseen, jotta he voivat esittää käsiteltävän aineiston mahdollisimman hyvin seurakuntalaisten hengellisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Oletko ajatellut, miten paljon aikaa heiltä kuluu kokous- ja konventtiohjelmiensa valmistamiseen?
6, 7. a) Millaisen mallin Paavali antoi Tessalonikan vanhimmille? b) Miksi nykyään elävien vanhinten saattaisi olla haastavaa jäljitellä Paavalia?
6 Tessalonikan vanhimmat muistivat hienon mallin, jonka Paavali antoi lauman paimentamisessa. Hän ei tehnyt paimennuskäyntejä mekaanisesti tai innottomasti. Kuten edellisestä kirjoituksesta kävi ilmi, Paavalista ”tuli – – hellävarainen kuin imettävä äiti, joka vaalii omia lapsiaan”. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 2:7, 8.) Hän oli valmis ”antamaan – – oman sielunsakin”! Vanhinten tuli olla paimennustyössä hänen kaltaisiaan.
7 Nykyään elävät kristityt paimenet jäljittelevät Paavalia vaalimalla laumaa. Jotkut lampaat eivät ehkä ole luonnostaan sydämellisiä ja seurallisia. Vanhimmat yrittävät silti ilmaista ymmärtäväisyyttä ja ”löytää hyvää” heistä (Sananl. 16:20). Vanhimmat ovat kylläkin epätäydellisiä, ja heidän täytyy kenties kamppailla säilyttääkseen kustakin lampaasta myönteisen näkemyksen. Mutta he ansaitsevat varmasti kiitoksen siitä, että he yrittävät parhaansa mukaan osoittaa hellävaraisuutta kaikkia kohtaan ja olla hyviä paimenia Kristuksen alaisuudessa.
8, 9. Muun muassa miten nykyiset vanhimmat ”valvovat – – sielujamme”?
8 Meillä kaikilla on aihetta ”olla alistuvaisia” vanhimmille. Kuten Paavali kirjoitti, he ”valvovat – – sielujamme”. (Hepr. 13:17.) Nämä sanat tuovat mieleen kirjaimellisen paimenen, joka pidättyy unesta suojellakseen laumaansa. Vastaavasti niiden tarpeista huolehtiminen, joilla on heikko terveys tai tunneperäisiä tai hengellisiä ongelmia, saattaa vähentää nykyajan vanhimmilta nukkumiseen jäävää aikaa. Esimerkiksi sairaalayhteyskomiteoissa palvelevat veljet ovat lääkärinhoitoa vaativien hätätilanteiden vuoksi toisinaan joutuneet heräämään kesken uniensa. Mutta miten suuresti arvostammekaan heidän palvelustaan, kun tällainen hätätilanne tulee eteemme!
9 Alueellisissa rakennuskomiteoissa ja hätäapukomiteoissa palvelevat vanhimmat työskentelevät kovasti veljien auttamiseksi. He ansaitsevat kokosydämisen tukemme. Mietitäänpä esimerkiksi, millaista avustustyötä tehtiin hirmumyrsky Nargisin iskettyä Myanmariin vuonna 2008. Jotta avustusryhmä olisi päässyt kosketukseen kovia kokeneessa Iravadijoen suistossa sijaitsevan Bothingonen seurakunnan kanssa, se joutui matkaamaan läpi tuhoalueen, jossa lojui paljon ruumiita. Kun paikalliset veljet näkivät, että tähän ensimmäisenä Bothingoneen saapuvaan avustusryhmään kuului heidän entinen kierrosvalvojansa, he huudahtivat: ”Katsokaa, tuolla on kierrosvalvojamme! Jehova on pelastanut meidät!” Arvostatko sinä kovaa työtä, jota vanhimmat tekevät yötä päivää? Jotkut vanhimmat on nimitetty toimimaan erikoiskomiteoissa, joissa he käsittelevät vaikeita oikeudellisia asioita. Tällaisissa eri tehtävissä palvelevat vanhimmat eivät kerskaile omilla aikaansaannoksillaan. Mutta ne, jotka hyötyvät heidän palveluksestaan, ovat aidosti kiitollisia. (Matt. 6:2–4.)
10. Millaisia vähemmälle huomiolle jääviä töitä vanhimmat tekevät?
10 Lisäksi monilla vanhimmilla on tehtävänä paperitöitä. Esimerkiksi vanhimmiston koordinaattori jakaa viikoittaisten kokousten tehtävät. Seurakunnan sihteeri kokoaa kenttäpalvelusta koskevan kuukausittaisen ja vuosittaisen raportin. Koulunvalvoja paneutuu huolellisesti koulun ohjelmaan. Seurakunnan tilit tarkastetaan kolmen kuukauden välein. Vanhimmat lukevat haaratoimistosta tulevat kirjeet ja soveltavat ohjeita, jotka auttavat säilyttämään ”ykseyden uskossa” (Ef. 4:3, 13). Näiden ahkerien vanhinten työ myötävaikuttaa siihen, että ”kaikki tapahtuu säädyllisesti ja järjestelyn mukaan” (1. Kor. 14:40).
”Johtavat teitä”
11, 12. Ketkä johtavat seurakunnan toimintaa, ja millä tavoin he sen tekevät?
11 Paavali kuvaili Tessalonikan uutterien vanhinten ”johtavan” seurakuntaa sen toiminnassa. Tässä käytetty alkukielen ilmaus merkitsee pohjimmiltaan ’seisovat edessä’, ja se voidaan kääntää myös ”ohjaavat”. (1. Tess. 5:12; alav.) Paavali sanoi näiden samojen vanhinten ”työskentelevän kovasti”. Hän ei puhunut yhdestä johtavassa asemassa olevasta valvojasta – esivalvojasta – vaan kaikista seurakunnan vanhimmista. Nykyään useimmat vanhimmat seisovat seurakunnan edessä ja johtavat kokouksia. Entisen nimityksen ”esivalvoja” korvaaminen nimityksellä ”vanhimmiston koordinaattori” tähdentää sitä, että kaikki vanhimmat ovat yhtenäisen vanhimmiston jäseniä.
12 Seurakunnan toiminnan ”johtamiseen” sisältyy muutakin kuin opettamista. Samaa ilmausta käytetään 1. Timoteuksen kirjeen 3:4:ssä. Siinä Paavali sanoi, että valvojan tulee olla ”mies, joka johtaa hyvin omaa huonekuntaansa ja jonka lapset ovat alamaisia kaikella vakavuudella”. Tässä sanalla ”johtaa” tarkoitetaan selvästikin paitsi lasten opettamista myös johdon ottamista perheessä ja lasten pitämistä alamaisina. Vanhimmat siis ottavat johdon seurakunnassa ja auttavat kaikkia siihen kuuluvia olemaan alamaisia Jehovalle (1. Tim. 3:5).
13. Miksi ratkaisuun pääseminen vanhimmiston kokouksessa saattaa viedä aikaa?
13 Voidakseen johtaa laumaa hyvin vanhimmat keskustelevat keskenään siitä, miten huolehtia seurakunnan tarpeista. Saattaisi tuntua tehokkaammalta, että yksi vanhin tekisi kaikki ratkaisut. Mutta ensimmäisen vuosisadan hallintoelimen mallin mukaisesti nykyisissä vanhimmistoissa keskustellaan asioista avoimesti ja etsitään ohjausta Raamatusta. Tavoitteena on soveltaa Raamatun periaatteita paikallisen seurakunnan tarpeisiin. Tässä onnistutaan parhaiten, kun kukin vanhin valmistautuu vanhimmiston kokouksiin tarkastelemalla Raamatusta ja ”uskolliselta ja ymmärtäväiseltä orjalta” saatavia ohjeita. Tämä vie tietysti aikaa. Kun esiintyy mielipide-eroja – kuten tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla hallintoelimen pohtiessa ympärileikkauskysymystä – yksimieliseen ja Raamattuun perustuvaan ratkaisuun pääseminen saattaa vaatia tavallista enemmän aikaa ja tutkimista (Apt. 15:2, 6, 7, 12–14, 28).
14. Arvostatko sitä, että vanhimmisto työskentelee yhdessä yksimielisesti? Miksi vastaat niin?
14 Mitä voi tapahtua, jos joku vanhin yrittää sitkeästi viedä tahtonsa läpi tai pyrkii haalimaan kannattajia henkilökohtaisille mielipiteilleen? Tai entä jos joku ensimmäisellä vuosisadalla eläneen Diotrefeksen tavoin kylvää epäsovun siemeniä? (3. Joh. 9, 10.) Silloin koko seurakunta kärsii. Jos Saatana koetti järkyttää seurakuntaa ensimmäisellä vuosisadalla, voimme olla vakuuttuneita, että hän haluaa häiritä sen rauhaa myös nykyään. Hän saattaa vedota haluun saada huomattava asema tai muihin itsekkäisiin inhimillisiin taipumuksiin. Vanhimmistoon kuuluvien on siksi kehitettävä nöyryyttä ja työskenneltävä yhdessä yksimielisesti. Miten suuresti arvostammekaan yhteistoiminnallisten vanhinten nöyryyttä!
”Vakavasti neuvovat teitä”
15. Mikä vanhimmilla on vaikuttimena, kun he neuvovat vakavasti veljiä tai sisaria?
15 Seuraavaksi Paavali korosti erästä vaikeaa mutta tärkeää tehtävää, joka vanhimmilla on: lauman vakavaa neuvomista. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ainoastaan Paavali käytti ilmauksella ”neuvoa vakavasti” käännettyä kreikkalaista sanaa. Sillä voidaan tarkoittaa suorien neuvojen antamista, mutta se ei ilmaise vihamielisyyttä. (Apt. 20:31; 2. Tess. 3:15.) Paavali esimerkiksi sanoi korinttilaisille: ”En kirjoita tätä saattaakseni teidät häpeään, vaan neuvoakseni vakavasti teitä rakkaina lapsinani.” (1. Kor. 4:14.) Kun hän neuvoi toisia vakavasti, hänen vaikuttimenaan oli rakkaudellinen kiinnostus heitä kohtaan.
16. Mitä vanhinten on hyvä pitää mielessään, kun he antavat vakavia neuvoja?
16 Vanhimmat pitävät mielessään, miten paljon merkitystä on tavalla, jolla vakavat neuvot annetaan. He pyrkivät jäljittelemään Paavalia olemalla huomaavaisia, rakastavia ja avuliaita. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 2:11, 12.) Vanhinten on tietenkin oltava ”lujasti luotettavassa sanassa pysyviä”, jotta he kykenisivät ”kehottamaan terveellisellä opetuksella” (Tit. 1:5–9).
17, 18. Mitä tulisi pitää mielessä, jos saa vanhimmalta vakavia neuvoja?
17 Vanhimmat ovat kylläkin epätäydellisiä ja saattavat sanoa sellaista, mitä myöhemmin katuvat (1. Kun. 8:46; Jaak. 3:8). He myös tietävät, ettei neuvojen saaminen yleensä ole heidän hengellisille veljilleen ja sisarilleen ”ilahduttavaa, vaan tuskallista” (Hepr. 12:11). Niinpä kun vanhin neuvoo vakavasti jotakuta, hän on todennäköisesti harkinnut asiaa huolellisesti ja rukoillut sen johdosta. Jos sinä olet saanut vanhimmalta vakavia neuvoja, arvostatko hänen ilmaisemaansa rakkaudellista kiinnostusta?
18 Oletetaan, että sinulla olisi jokin terveysongelma, jolle ei näytä löytyvän lääketieteellistä selitystä. Sitten joku lääkäri tekisi vaivastasi oikean diagnoosin, mutta sitä olisi vaikea hyväksyä. Kantaisitko tuolle lääkärille kaunaa? Et tietenkään. Vaikka hän ehdottaisi leikkausta, luultavasti suostuisit siihen, koska uskoisit sen olevan parhaaksesi. Tavalla, jolla lääkäri esittää asiansa, voisi olla merkitystä tunteidesi kannalta, mutta tekisitkö ratkaisusi sen perusteella? Todennäköisesti et. Älä myöskään anna sen, millä tavoin vanhimmat esittävät vakavat neuvonsa, estää sinua kuuntelemasta heitä. Jehova ja Jeesus saattavat heidän välityksellään kertoa, miten voit auttaa tai suojella itseäsi hengellisesti.
Arvosta Jehovan antamia lahjoja
19, 20. Miten voit osoittaa arvostavasi ”lahjoja ihmisinä”?
19 Mitä tekisit, jos saisit lahjan, joka on valmistettu erityisesti sinua varten? Osoittaisitko arvostuksesi käyttämällä sitä? Jehova on Jeesuksen Kristuksen välityksellä antanut käyttöösi ”lahjoja ihmisinä”. Voit osoittaa kiitollisuutesi näiden lahjojen johdosta muun muassa kuuntelemalla tarkkaavaisesti, kun vanhimmat pitävät puheita, ja yrittämällä soveltaa heidän mainitsemiaan seikkoja. Voit osoittaa arvostusta myös esittämällä kokouksissa sisällökkäitä vastauksia. Tue työtä, jossa vanhimmat ottavat johdon, esimerkiksi kenttäpalvelusta. Jos olet hyötynyt jostakin vanhimmalta saamastasi neuvosta, voisit ehkä kertoa sen hänelle. Voit lisäksi ilmaista arvostavasi vanhinten perheitä. Muista, että koska vanhin tekee paljon työtä seurakunnan hyväksi, hänellä jää vähemmän aikaa perheelleen.
20 Meillä on siis runsaasti syitä osoittaa olevamme kiitollisia vanhimmista, jotka työskentelevät kovasti keskuudessamme, johtavat meitä ja neuvovat meitä vakavasti. Jehova on totisesti ilmaissut suurta rakkautta antaessaan nämä ”lahjat ihmisinä” meidän hyödyksemme!
Muistatko?
• Mitä syitä Tessalonikan kristityillä oli arvostaa niitä, jotka ottivat johdon heidän keskuudessaan?
• Millä tavoin seurakuntasi vanhimmat työskentelevät kovasti hyväksesi?
• Miten sinä hyödyt siitä, että vanhimmat johtavat seurakuntaa?
• Mitä tulisi pitää mielessä, jos saa vanhimmalta vakavia neuvoja?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 27]
Arvostatko sitä, että vanhimmat paimentavat seurakuntaa monin tavoin?