Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tulisiko nuorten mennä kasteelle?

Tulisiko nuorten mennä kasteelle?

Tulisiko nuorten mennä kasteelle?

”OLEN erittäin onnellinen siitä, että tyttäreni on nyt Jehovan palvelija, ja tiedän hänenkin olevan onnellinen.” Näin sanoi Carlos, * kristitty isä Filippiineiltä. Eräs kreikkalainen isä kirjoitti: ”Vaimoni ja minä olemme iloisia siitä, että kolme lastamme kastettiin Jehovan todistajiksi heidän ollessaan nuoria. He edistyvät hengellisesti ja iloitsevat Jehovan palvelemisesta.”

Kristityillä vanhemmilla on syytä mielihyvään, kun heidän lapsensa menevät kasteelle, mutta joskus he tuntevat myös levottomuutta. ”Olin hyvin onnellinen ja hyvin huolestunut”, sanoi eräs äiti. Mistä näin ristiriitaiset tunteet johtuivat? ”Ymmärsin, että poikani oli nyt tilivelvollinen Jehovalle.”

Jehovan palveleminen hänen kastettuna todistajanaan on tavoite, joka kaikkien nuorten tulisi asettaa itselleen. Jumalaa pelkäävät vanhemmat saattavat silti ajatella, että vaikka heidän lapsensa on edistynyt hyvin, hän ei ehkä ole kyllin vahva voidakseen vastustaa painostusta moraalittomuuteen ja pysyä puhtaana Jehovan edessä. Toiset saattavat olla epävarmoja siitä, palvelisiko heidän lapsensa jatkuvasti Jumalaa iloiten ja innokkaasti materialistisista houkutuksista huolimatta. Mitkä Raamatun ohjeet auttavat vanhempia ratkaisemaan, ovatko heidän lapsensa valmiita kastettaviksi?

Tärkein vaatimus: kastettavan täytyy olla opetuslapsi

Jumalan sana ei aseta kastettaville ikärajaa vaan kuvailee niiden hengellistä tilaa, jotka ovat valmiita menemään kasteelle. Jeesus neuvoi seuraajiaan: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät.” (Matt. 28:19.) Näin ollen kaste on tarkoitettu niille, jotka ovat jo Kristuksen opetuslapsia.

Mikä on opetuslapsi? Raamatun ymmärtämisen opas selittää: ”Pääasiassa sana tarkoittaa kaikkia niitä, jotka eivät pelkästään usko Kristuksen opetuksiin vaan myös noudattavat niitä tarkoin.” Pystyvätkö ihmiset jo nuorena olemaan Kristuksen aitoja opetuslapsia? Eräs sisar, joka on palvellut lähetystyöntekijänä Latinalaisessa Amerikassa yli 40 vuotta, kirjoittaa itsestään ja kahdesta siskostaan: ”Olimme riittävän vanhoja tietääksemme, että halusimme palvella Jehovaa ja elää paratiisissa. Vihkiytymisemme auttoi meitä pysymään lujina, kun kohtasimme nuoruudelle ominaisia kiusauksia. Emme kadu sitä, että vihkiydyimme Jumalalle jo hyvin nuorina.”

Mistä voit tietää, onko sinun lapsestasi tullut Kristuksen opetuslapsi? Raamatussa sanotaan: ”Jo menettelytavoillaan poika tekee tunnetuksi, onko hänen toimintansa puhdasta ja rehtiä.” (Sananl. 20:11.) Tarkastellaanpa joitakin menettelytapoja, jotka ilmaisevat nuoren edistyvän opetuslapseksi (1. Tim. 4:15).

Todisteita opetuslapseudesta

Totteleeko lapsesi sinua? (Kol. 3:20.) Huolehtiiko hän kotiaskareista, jotka annetaan hänen tehtäväkseen? Raamattu kertoo 12-vuotiaasta Jeesuksesta: ”Hän pysyi heille [vanhemmilleen] alamaisena.” (Luuk. 2:51.) Kukaan nykyään elävä lapsi ei tietenkään tottele vanhempiaan täydellisesti. Mutta tosi kristittyjen odotetaan ”seuraavan tarkoin” Jeesuksen askeleita. Siksi nuorten, joita kasteelle meneminen kiinnostaa, tulisi olla tunnettuja tottelevaisuudesta vanhemmilleen. (1. Piet. 2:21.)

Mieti seuraavia kysymyksiä: Osoittaako lapsesi sananpalveluksellaan, että hän ”etsii jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa”? (Matt. 6:33.) Kertooko hän toisille hyvää uutista halukkaasti vai täytyykö häntä patistella lähtemään kenttäpalvelukseen ja puhumaan ovilla? Muistaako hän vastuunsa kastamattomana julistajana? Onko hänellä halu palata kiinnostuneiden luo, joita hän tapaa alueella? Kertooko hän koulutovereille ja opettajille olevansa Jehovan todistaja?

Pitääkö hän kokouksissakäyntiä tärkeänä? (Ps. 122:1.) Vastaako hän mielellään Vartiotornin tutkistelussa ja seurakunnan raamatuntutkistelussa? Osallistuuko hän innokkaasti teokraattiseen palveluskouluun? (Hepr. 10:24, 25.)

Pyrkiikö lapsesi pysymään moraalisesti puhtaana välttämällä vahingollista seuraa koulussa ja muualla? (Sananl. 13:20.) Millaisia mieltymyksiä hänellä on, kun on kyse musiikista, elokuvista, televisio-ohjelmista, videopeleistä tai internetin käytöstä? Todistavatko hänen sanansa ja tekonsa, että hän haluaa mukautua Raamatun normeihin?

Miten hyvin lapsesi tuntee Raamatun? Pystyykö hän kertomaan omin sanoin, mitä hän oppii perheen palvontailtana? Osaako hän selittää Raamatun perusopetukset? (Sananl. 2:6–9.) Kiinnostaako häntä lukea Raamattua ja tutkia ”uskolliselta ja ymmärtäväiseltä orjalta” saatuja julkaisuja? (Matt. 24:45.) Tekeekö hän kysymyksiä Raamatusta ja sen opetuksista?

Nämä seikat voivat auttaa sinua arvioimaan lapsesi hengellistä edistymistä. Harkittuasi niitä saatat päätellä, että hänen pitäisi ennen kastetta edistyä jollakin alueella. Jos hänen elämässään kuitenkin näkyy todisteita opetuslapseudesta ja hän on todella vihkinyt elämänsä Jumalalle, voit nähdä hyväksi antaa hänen mennä kasteelle.

Nuorten on mahdollista ylistää Jehovaa

Monet Jumalan palvelijat ovat olleet hänelle uskollisia nuorina tai jo lapsina. Erinomaisia esimerkkejä tästä ovat Joosef, Samuel, Josia ja Jeesus. (1. Moos. 37:2; 39:1–3; 1. Sam. 1:24–28; 2:18–20; 2. Aik. 34:1–3; Luuk. 2:42–49.) Myös Filippoksen neljä tytärtä, jotka profetoivat, olivat varmastikin saaneet hyvää opetusta jo pienestä pitäen (Apt. 21:8, 9).

Eräs kreikkalainen veli sanoi: ”Kävin kasteella 12-vuotiaana, enkä ole katunut päätöstäni. Siitä on nyt 24 vuotta, joista 23 vuotta olen ollut kokoaikaisessa palveluksessa. Kun olen kohdannut nuoruudelle ominaisia vaikeuksia, rakkauteni Jehovaan on aina auttanut minua. Minulla ei 12-vuotiaana ollut samanlaista Raamatun tuntemusta kuin nyt, mutta tiesin rakastavani Jehovaa ja haluavani palvella häntä ikuisesti. Olen iloinen, että hän on auttanut minua jatkamaan hänen palvelemistaan.”

Onpa ihminen nuori tai vanha, niin jos hän osoittaa olevansa aito opetuslapsi, hänen tulisi mennä kasteelle. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Sydämellä uskotaan vanhurskaudeksi, mutta suulla annetaan julkinen julistus pelastukseksi.” (Room. 10:10.) Kun nuori Kristuksen opetuslapsi ottaa kasteaskeleen, se on hänelle ja hänen vanhemmilleen tärkeä merkkitapaus. Älköön mikään riistäkö teiltä ja lapsiltanne tätä teitä odottavaa iloa.

[Alaviite]

^ kpl 2 Jotkin nimet on muutettu.

[Tekstiruutu s. 5]

Oikea näkemys kasteesta

Jotkut vanhemmat pitävät lastensa kastetta hyödyllisenä askeleena, johon liittyy riskejä – paljolti samaan tapaan kuin ajokortin hankkimiseen. Mutta ovatko kaste ja pyhä palvelus koskaan uhka ihmisen tulevalle menestykselle? Raamatun mukaan eivät ole. Sananlaskujen 10:22:ssa sanotaan: ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” Ja Paavali kirjoitti nuorelle Timoteukselle: ”Jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella onkin keino suuren voiton saamiseksi.” (1. Tim. 6:6.)

Jehovan palveleminen ei tosin ole helppoa. Jeremia kohtasi monia vaikeuksia työssään Jumalan profeettana. Hän kirjoitti silti omasta tosi Jumalan palvonnastaan: ”Sinun sanastasi tulee minulle riemu ja sydämeni ilo, sillä sinun nimiisi minut on otettu, oi Jehova, armeijoiden Jumala.” (Jer. 15:16.) Jeremia tiesi, että hänen ilonsa oli lähtöisin Jumalan palvelemisesta. Useimmat vaikeudet taas tulevat Saatanan maailmasta. Vanhempien täytyy auttaa lapsiaan tunnistamaan tuo ero. (Jer. 1:19.)

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Pitäisikö lapseni lykätä kasteelle menemistä?

Vaikka lapset olisivat kelvollisia kastettaviksi, heidän vanhempansa saattavat käskeä heitä siirtämään kastetta. Mitä syitä he mahdollisesti esittävät?

Pelkään, että jos lapseni menee kasteelle, hän saattaa myöhemmin langeta vakavaan syntiin ja tulla erotetuksi. Onko järkevää ajatella, että kastettaan lykkäävä nuori ei olisi teoistaan tilivelvollinen Jumalalle? Salomo kohdisti seuraavat sanansa nuorille: ”Tiedä, että tosi Jumala saattaa sinut – – [teoistasi] tuomiolle.” (Saarn. 11:9.) Ja Paavali muistutti kaikenikäisiä: ”Kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle.” (Room. 14:12.)

Niin kastetut kuin kastamattomatkin Jumalan palvojat ovat hänelle tilivelvollisia. Älä unohda, että Jehova suojelee palvelijoitaan eikä anna kiusata heitä yli heidän kestokykynsä (1. Kor. 10:13). He voivat luottaa Jumalan tukeen niin kauan kuin he ”pysyvät järkevinä” ja vastustavat kiusauksia (1. Piet. 5:6–9). Eräs kristitty äiti kirjoitti: ”Kastetuilla lapsilla on enemmän syitä pysyä erossa maailman pahuudesta. Poikani, joka kävi kasteella 15-vuotiaana, ajattelee kasteen olevan suojaksi. Hän sanoi, että kastettuna ei suunnittele sellaisen tekemistä, mikä on Jehovan lain vastaista. Kaste antaa voimakkaan motivaation toimia oikein.”

Jos olet sanoillasi ja esimerkilläsi opettanut lapsiasi tottelemaan Jehovaa, voit luottaa siihen, että he tottelevat häntä kasteen jälkeenkin. Sananlaskujen 20:7:ssä sanotaan: ”Vanhurskas vaeltaa nuhteettomuudessaan. Onnellisia ovat hänen poikansa hänen jälkeensä.”

Haluaisin lapseni saavuttavan ensin joitakin tavoitteita. Nuorten täytyy oppia tekemään työtä, niin että he tulevat aikanaan toimeen omillaan. Mutta on vaarallista kannustaa heitä elämäntapaan, joka keskittyy tosi palvonnan sijasta koulutuksen ja taloudellisen turvallisuuden hankkimiseen. Jeesus sanoi ”siemenestä” eli Valtakunnan sanasta, joka ei lähde kasvamaan: ”Orjantappuroiden sekaan kylvetty on taas se, joka kuulee sanan, mutta tämän asiainjärjestelmän huoli ja rikkauden petollinen voima tukahduttavat sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi.” (Matt. 13:22.) Suunnitelmat, jotka nostavat maailmalliset tavoitteet hengellisyyden yläpuolelle, voivat sammuttaa nuoren halun palvella Jumalaa.

Eräs kokenut vanhin sanoi nuorista, jotka ovat kelvollisia kastettaviksi mutta joiden vanhemmat estelevät heitä: ”Nuoren kieltäminen menemästä kasteelle voi pysäyttää hänen edistymisensä totuudessa ja lannistaa häntä.” Eräs matkavalvoja kirjoitti: ”Nuori voi alkaa tuntea epävarmuutta tai huonommuutta hengellisten asioiden suhteen. Hän saattaisi lähteä etsimään onnistumisen tunnetta maailmasta.”

[Kuva]

Pitäisikö mennä ensin yliopistoon?

[Kuva s. 3]

Nuori voi todistaa olevansa opetuslapsi. . .

[Kuvat s. 3]

. . .valmistautumalla kokouksiin ja osallistumalla niissä

[Kuva s. 4]

. . .tottelemalla vanhempiaan

[Kuva s. 4]

. . .olemalla aktiivinen sananpalveluksessa

[Kuva s. 4]

. . .rukoilemalla