Seuraatko Jehovan rakkaudellista opastusta?
Seuraatko Jehovan rakkaudellista opastusta?
”Jokaista väärää polkua olen vihannut.” (PS. 119:128)
1, 2. a) Millaista varoitusta saattaisit reittiohjeita pyytäessäsi arvostaa ja miksi? b) Mistä Jehova varoittaa meitä ja minkä vuoksi?
KUVITTELE, että sinun on matkustettava tiettyyn paikkaan, muttet ole varma reitistä. Koska luotettava ystäväsi tuntee tien, käännyt hänen puoleensa. Antaessaan sinulle ohjeita hän neuvoo samalla, miten varoa mahdollisia vaaroja. Hän kertoo esimerkiksi tienviitasta, joka on johtanut monia harhaan. Epäilemättä arvostat hänen varoitustaan ja noudatat sitä. Me olemme ikään kuin matkalla kohti ikuisen elämän päämäärää. Jehova on ystävämme, ja hän antaa meille tarkkoja ohjeita siitä, miten saavuttaa tavoitteemme. Samalla hän kuitenkin varoittaa meitä seikoista, joilla voisi olla meihin huono vaikutus ja jotka voisivat viedä meidät väärälle tielle. (5. Moos. 5:32; Jes. 30:21.)
2 Tässä ja seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan joitakin seikkoja, joita meidän tulee matkallamme varoa. On hyvä pitää mielessä, että ystävämme Jehova varoittaa meitä niistä, koska hän välittää meistä ja rakastaa meitä. Hän haluaa meidän saavuttavan tavoitteemme. Hän tuntee tuskaa nähdessään, miten ihmiset antavat myöten huonolle vaikutukselle ja eksyvät väärälle tielle. (Hes. 33:11.) Tässä kirjoituksessa käsitellään kolmea varottavaa seikkaa. Ensimmäinen niistä on voima, joka kohdistuu meihin ulkopuoleltamme, ja toinen tulee sisältäpäin. Kolmas liittyy johonkin sellaiseen, mikä ei ole edes todellista mutta missä piilee silti suuri vaara. Meidän on tarpeen tietää, mitä nämä seikat ovat ja miten taivaallinen Isämme auttaa meitä vastustamaan niiden kielteistä vaikutusta. Eräs henkeytetty psalmista sanoi Jehovalle: ”Jokaista väärää polkua olen vihannut.” (Ps. 119:128.) Tunnetko sinä samoin? Katsotaanpa, miten voimme vahvistaa tällaisia tunteita ja toimia niiden mukaan.
Älä ”seuraa joukkoa”
3. a) Miksi voisi olla vaarallista seurata toisia, kun emme tiedä, mille tielle lähteä? b) Mikä tärkeä periaate esitetään 2. Mooseksen kirjan 23:2:ssa?
3 Kuvittele, että kesken pitkää taivalta tulet risteykseen etkä tiedä, mille tielle kääntyä. Näet monien lähtevän tiettyyn suuntaan, ja olisi helppo seurata heitä. Siinä olisi kuitenkin vaaransa. Nuo toiset eivät ehkä olekaan menossa samaan paikkaan kuin sinä, tai hekin saattavat olla eksyksissä. Tämä esimerkki auttaa meitä ymmärtämään erään muinaiselle Israelille annetun lain taustalla olevaa periaatetta. Oikeudellisissa asioissa tuomareina tai todistajina toimivia varoitettiin, että he eivät ”saa seurata joukkoa” eli vääristää oikeutta vain miellyttääkseen toisia. (Lue 2. Mooseksen kirjan 23:2.) Epätäydelliset ihmiset syyllistyvät helposti tällaiseen menettelyyn. Mutta periaate, ettei tule seurata joukkoa, soveltuu muuhunkin kuin oikeudellisten asioiden käsittelyyn.
4, 5. Missä tilanteessa Joosua ja Kaleb tunsivat painetta seurata joukkoa, mutta mistä he saivat rohkeutta?
4 Paine seurata joukkoa voi tulla eteemme melkeinpä milloin tahansa. Tilanne saattaa syntyä äkisti, ja on ehkä hyvin vaikea toimia eri tavoin kuin muut. Tätä valaisee se, mitä tapahtui Joosualle ja Kalebille. He menivät kymmenen muun miehen kanssa vakoilemaan Luvattua maata. Palattuaan sieltä nuo kymmenen miestä esittivät hyvin kielteisen ja lannistavan raportin. He jopa väittivät joidenkin tuon maan asukkaiden olevan jättiläisiä, jotka olisivat polveutuneet nefileistä eli kapinallisten enkelien ja naisten sekasikiöjälkeläisistä (1. Moos. 6:4). Väite oli naurettava, sillä kaikki nefilit olivat kuolleet vedenpaisumuksessa satoja vuosia aiemmin, eikä heiltä ollut jäänyt ainoatakaan jälkeläistä. Jopa täysin perättömät ajatukset voivat vaikuttaa niihin, joiden usko on heikko. Noiden kymmenen vakoojan kielteiset puheet levittivät nopeasti pelkoa ja pakokauhua. Ennen pitkää useimmat israelilaiset alkoivat ajatella, että olisi virhe totella Jehovan käskyä mennä Luvattuun maahan. Mitä Joosua ja Kaleb tekivät tässä tulenarassa tilanteessa? (4. Moos. 13:25–33.)
5 He eivät seuranneet joukkoa. Vaikka israelilaiset olivat haluttomia kuulemaan tosiasioita, nämä kaksi miestä eivät pelänneet tuoda niitä julki. He pysyivät kannassaan silloinkin, kun heidät uhattiin kivittää kuoliaaksi. Mistä he saivat tuon rohkeuden? Ennen muuta uskostaan Jehovaan. Ne joilla on luja usko, näkevät selvästi eron ihmisten perusteettomien väitteiden ja Jehovan pyhien lupausten välillä. Myöhemmin Joosua ja Kaleb todistivat, että Jehova oli täyttänyt jokaisen lupauksensa. (Lue Joosuan 14:6, 8; 23:2, 14.) He olivat kiintyneitä uskolliseen Jumalaansa ja pitivät mahdottomana ajatustakin siitä, että loukkaisivat häntä seuraamalla uskotonta joukkoa. Niinpä he pysyivät lujina ja näyttivät erinomaista esimerkkiä meille nykyään eläville. (4. Moos. 14:1–10.)
6. Missä tilanteissa voisimme tuntea painetta seurata joukkoa?
6 Tunnetko sinä joskus painetta seurata joukkoa? Nykyään monet ihmiset ovat vieraantuneet Jehovasta ja pilkkaavat hänen moraalinormejaan. Kun on kyse esimerkiksi viihteestä ja rentoutumisesta, he voivat edistää omia perusteettomia näkemyksiään. He saattavat väittää, että sukupuolista moraalittomuutta, väkivaltaa ja spiritismiä esittävissä televisio-ohjelmissa, elokuvissa ja videopeleissä ei ole mitään pahaa. (2. Tim. 3:1–5.) Minkä nojalla päätät, miten sinä ja perheesi virkistäydytte? Annatko toisten sallivaisen omantunnon vaikuttaa ratkaisuihisi ja muovata käsitystäsi siitä, mikä on oikein ja mikä väärin? Myöntävä vastaus osoittaisi, että seuraat joukkoa.
7, 8. a) Miten voimme valmentaa ”havaintokykyämme”, ja miksi se on hyödyllisempää kuin tiukkojen sääntöjen noudattaminen? b) Miksi monien nuorten kristittyjen erinomainen esimerkki lämmittää mieltäsi?
7 Jehova on antanut meille arvokkaan lahjan, joka auttaa meitä ratkaisujen tekemisessä: ”havaintokyvyn”. Sitä täytyy kuitenkin ”käytössä valmentaa”. (Hepr. 5:14.) Emme pysty valmentamaan havaintokykyämme, jos menemme joukon mukana tai odotamme jonkun laativan meille tiukkoja sääntöjä omantunnonasioissa. Siksi Jehovan kansalle ei esimerkiksi anneta listaa kartettavista elokuvista, kirjoista ja internetsivustoista. Koska tämä maailma muuttuu nopeasti, sellainen lista kävisi hetkessä vanhentuneeksi (1. Kor. 7:31). Mikä vielä pahempaa, se riistäisi meiltä tilaisuuden käyttää Jehovan antamaa kykyä. Hän haluaa, että punnitsemme huolellisesti Raamatun periaatteita, rukoilemme häneltä ohjausta ja teemme sitten ratkaisumme (Ef. 5:10).
8 Raamattuun perustuvat ratkaisumme eivät tietenkään miellytä kaikkia. Koulua käyvillä nuorillamme saattaa olla kova paine katsella ja tehdä sellaista, mikä on suosittua maailmassa (1. Piet. 4:4). Onkin ilahduttavaa nähdä niin nuorten kuin iäkkäiden kristittyjen osoittavan samanlaista uskoa kuin Joosua ja Kaleb ja kieltäytyvän seuraamasta joukkoa.
Älä seuraa ”sydäntäsi ja silmiäsi”
9. a) Minkä vuoksi voisi olla vaarallista valita reitti vain mielijohteiden perusteella? b) Miksi 4. Mooseksen kirjan 15:37–39:ssä mainittu laki oli Jumalan muinaiselle kansalle tärkeä?
9 Toinen vaarallinen voima, jota tarkastelemme, saattaisi vaikuttaa meihin sisältäpäin. Kuvitellaanpa, että olet matkalla johonkin tiettyyn paikkaan ja sinulla on kartta apunasi. Mitä tapahtuu, jos päätät panna kartan sivuun ja vain valitset mielijohteidesi mukaan sellaisen reitin, joka näyttää tarjoavan kauniita maisemia? Tuskinpa pääsisit määränpäähän. Tämä esimerkki auttaa meitä ymmärtämään erästä toista lakia, jonka Jehova antoi muinaiselle Israelille ja josta kerrotaan 4. Mooseksen kirjan 15:37–39:ssä. (Lue.) Moni saattaisi nykyään ihmetellä, miksi laki määräsi panemaan vaatteisiin ripsureunat ja sinisen nauhan. Ymmärrätkö, miksi se oli tärkeää? Ripsureunojen ja sinisen nauhan näkeminen vaatteissa muistutti israelilaisia siitä, että heidän piti erottautua kaikista ympärillään olevista pakanakansoista. Jos he todella halusivat miellyttää Jehovaa, heidän piti totella hänen käskyjään ja olla erilaisia kuin muut kansat. (3. Moos. 18:24, 25.) Tätä lakia tarkastelemalla saamme samalla tietoa sisältäpäin vaikuttavasta vaarallisesta voimasta, joka voisi saada meidät poikkeamaan ikuisen elämän tieltä.
10. Miten Jehova on osoittanut ymmärtävänsä ihmisluontoa?
10 Antaessaan kansalleen tuon lain Jehova perusteli sitä sanoen: ”[Te] ette saa kulkea ympäriinsä seuraten sydäntänne ja silmiänne, joita te seuraatte ollessanne moraalittomissa suhteissa.” Jehova ymmärtää syvällisesti ihmisluontoa. Hän tietää hyvin, miten helposti sydämemme eli sisimpämme alkaa haluta sitä, mitä näemme silmillämme. Raamattu varoittaakin: ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton. Kuka voi tuntea sen?” (Jer. 17:9.) Juuri siksi Jehova kielsi israelilaisia seuraamasta sydäntään ja silmiään. Hän tiesi, että jos he kääntäisivät katseensa pakanakansoihin, jotka eivät palvoneet häntä, he haluaisivat ehkä olla niihin kuuluvien kaltaisia. Heille saattaisi tulla kiusaus jäljitellä noiden ihmisten ulkoasua, ja sitten he voisivat alkaa ajatella ja toimia heidän tavallaan (Sananl. 13:20).
11. Miten aistimme voisivat vietellä meitä?
11 Näinä aikoina aistimme voisivat vielä helpommin vietellä petollista sydäntämme. Nykymaailma on suuntautunut lihallisten halujen miellyttämiseen. Millaisessa tilanteessa 4. Mooseksen kirjan 15:39:n taustalla oleva periaate auttaisi meitä? Meihin voisi vaikuttaa se, että ihmiset, joita tapaamme esimerkiksi koulussa ja työpaikalla, saattavat pukeutua yhä vihjailevammin. Kun näemme kaiken aikaa tällaista, meissä voi vahvistua halu ”seurata sydäntämme ja silmiämme” ja näköaistimme saattaa vietellä meitä. Meidän tekee ehkä mieli alentaa omia normejamme ja pukeutua heidän tavallaan (Room. 12:1, 2).
12, 13. a) Mitä meidän tulisi tehdä, jos silmämme tahtovat vaeltaa sinne, minne niiden ei pitäisi? b) Miten meidän tulisi Raamatun mukaan toimia, jottemme herättäisi toisissa vääriä haluja?
12 On hyvin tärkeää kehittää itsehillintää. Jos silmämme tahtovat vaeltaa sinne, minne niiden ei pitäisi, meidän tulisi muistaa uskollisen Jobin esimerkki. Hän sanoi tehneensä silmiensä kanssa liiton eli päättäneensä lujasti, ettei hän osoittaisi romanttista huomiota kenellekään muulle naiselle kuin omalle vaimolleen. (Job 31:1.) Kuningas Daavid sanoi samansuuntaisesti: ”En aseta silmieni eteen mitään kelvotonta.” (Ps. 101:3.) Kaikki, mikä voisi vahingoittaa puhdasta omaatuntoamme ja suhdettamme Jehovaan, on meille ”kelvotonta”. Emme siis katsele mitään sellaista silmiimme vetoavaa, mikä voisi synnyttää sydämessämme halun väärintekoon.
13 Voisimme itsekin tulla ”kelvottomiksi” toisille, jos menettelyllämme herättäisimme heissä vääriä haluja. Siksi suhtaudumme vakavasti Raamatun henkeytettyyn neuvoon pukeutua ”häveliäästi” ja käyttää ”huoliteltua pukua” (1. Tim. 2:9). Emme voi määritellä häveliäisyyttä vain oman makumme mukaan. Meidän täytyy ottaa huomioon toisten omatunto ja tunteet ja asettaa heidän mielenrauhansa ja hyvinvointinsa omien mieltymystemme edelle. (Room. 15:1, 2.) Kristillisessä seurakunnassa on tuhansia nuoria, jotka näyttävät tässä suhteessa erinomaista esimerkkiä. On suuri ilo nähdä, että he kieltäytyvät ”seuraamasta sydäntään ja silmiään” ja pyrkivät sen sijaan miellyttämään Jehovaa kaikin tavoin, myös ulkoasullaan.
Älä ”seuraa epätodellisia”
14. Mitä Samuel varoitti ”epätodellisten” seuraamisesta?
14 Kuvittele, että matkasi veisi halki suuren aavikon. Jossakin vaiheessa luulet näkeväsi vettä, mutta kyseessä onkin harhanäky. Entä jos tuo näky saisi sinut poikkeamaan tieltä? Se voisi maksaa henkesi! Jehova tietää, miten vaarallista on luottaa sellaiseen, mikä ei ole todellista, ja hän joutui varoittamaan tästä Israelia. Koska kaikilla ympärillä olevilla kansoilla oli ihmiskuningas, israelilaisetkin halusivat sellaisen. Tuo halu oli vakava synti, sillä se ilmaisi, etteivät he tahtoneet Jehovan olevan heidän Kuninkaansa. Vaikka Jehova antoi heille ihmiskuninkaan, hän pani profeettansa Samuelin esittämään varoituksen: olisi vaarallista ”seurata epätodellisia”. (Lue 1. Samuelin kirjan 12:21.)
15. Millä tavoin israelilaiset ”seurasivat epätodellisia”?
15 Ajattelivatko israelilaiset, että ihmiskuningas olisi jotenkin todellisempi tai luotettavampi kuin Jehova? Jos ajattelivat, niin he tosiaankin ”seurasivat epätodellisia”. He olivat samalla vaarassa alkaa tavoitella monia muita Saatanasta lähtöisin olevia harhakuvia. Ihmiskuninkaat johtaisivat heidät helposti palvomaan epäjumalia. Epäjumalanpalvelijat luulevat voivansa luottaa näihin puusta tai kivestä tehtyihin jumaliin, koska he pystyvät näkemään ne ja koskettamaan niitä. He eivät luota näkymättömään Jumalaan Jehovaan, joka on luonut kaiken. Paavali kuitenkin sanoi, ”etteivät epäjumalat ole mitään” (1. Kor. 8:4). Ne eivät voi nähdä, kuulla, puhua eivätkä tehdä muutakaan. Olisi siis typerää palvoa epäjumalia vain siksi, että pystymme näkemään ne ja koskettamaan niitä. Ne ovat ”epätodellisia”, turhaa harhakuvitelmaa, jonka seuraaminen johtaisi vain perikatoon. (Ps. 115:4–8.)
16. a) Miten Saatana houkuttelee nykyään monet ”seuraamaan epätodellisia”? b) Miksi voimme sanoa, että aineelliset asiat ovat Jehova Jumalaan verrattuina ”epätodellisia”?
16 Saatana harhauttaa edelleenkin monia ”seuraamaan epätodellisia”. Hän on esimerkiksi saanut monet etsimään turvallisuutta aineellisista asioista. Voi näyttää siltä, että rahasta, omaisuudesta ja hyväpalkkaisesta työstä on etua. Mutta mitä hyötyä niistä on, kun terveys pettää, taloudellinen tilanne järkkyy tai luonnononnettomuus iskee? Auttavatko ne, kun ihminen tuntee sisäistä tyhjyyttä, kaipaa tarkoitusta ja suuntaa elämälleen tai vastauksia syvällisiin kysymyksiin? Tuovatko ne helpotusta, kun hän joutuu silmätysten kuoleman kanssa? Jos odotamme aineellisten asioiden täyttävän hengelliset tarpeemme, koemme pettymyksen. Raha ja omaisuus ovat tosiaankin ”epätodellisia”. Ne eivät voi vapauttaa meitä eivätkä antaa meille pysyvää turvallisuutta, koska ne eivät voi estää meitä sairastumasta ja kuolemasta. (Sananl. 23:4, 5.) Jumalamme Jehova puolestaan on todellinen. Ainoastaan luja suhde häneen voi tuoda meille aidon turvallisuuden. Miten suuri siunaus se onkaan! Emme koskaan halua kääntää hänelle selkäämme ja lähteä ”seuraamaan epätodellisia”.
17. Mitä aiot tehdä tässä kirjoituksessa tarkasteltujen varoitusten suhteen?
17 Olemme onnellisia siitä, että Jehova on ystävämme ja opastaa meitä rakkaudellisilla neuvoillaan. Jos niiden mukaisesti varomme seuraamasta joukkoa, omaa sydäntämme ja ”epätodellisia”, saavutamme paljon todennäköisemmin ikuisen elämän tavoitteen. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan kolmea muuta seikkaa, joista Jehova varoittaa meitä voidaksemme vihata harhaan johtavia vääriä polkuja ja karttaa niitä (Ps. 119:128).
Mitä ajattelet?
Miten voit soveltaa seuraavissa raamatunkohdissa ilmeneviä periaatteita:
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 11]
Onko sinulla joskus kiusaus seurata joukkoa?
[Kuva s. 13]
Miksi on vaarallista toimia mielijohteiden mukaan?
[Kuva s. 14]
Seuraatko ”epätodellisia”?
