Hengen mukaan vaeltaminen johtaa elämään ja rauhaan
Hengen mukaan vaeltaminen johtaa elämään ja rauhaan
”Emme vaella lihan mukaan, vaan hengen mukaan.” (ROOM. 8:4)
1, 2. a) Miksi huomion hajaantuminen on vaarallista autoa ajettaessa? b) Mikä voi olla vaarana, jos huomio kääntyy pois hengellisistä asioista?
”AUTOILIJOIDEN huomion hajaantuminen on mittava ongelma, joka näyttää vuosi vuodelta pahenevan”, arvioi Yhdysvaltojen liikenneministeri. Matkapuhelimet ja muut laitteet voivat estää kuljettajaa keskittymästä tärkeimpään tehtäväänsä – ajamiseen. Yli kolmannes erääseen tutkimukseen osallistuneista kertoi, että oli joutunut matkapuhelinta käyttävän kuljettajan aiheuttamaan liikenneonnettomuuteen tai välttynyt sellaiselta vain täpärästi. Asioiden hoitaminen ajon aikana saattaa tuntua tehokkaalta, mutta seuraukset voivat olla tuhoisat.
2 Sama voisi pitää paikkansa hengellisestä hyvinvoinnistamme. Aivan kuten montaa asiaa toimittavalta kuljettajalta jää usein vaaran merkit huomaamatta, niin ihminen, jonka huomio kääntyy pois hengellisistä asioista, voi helposti joutua vaikeuksiin. Jos annamme itsemme ajautua sivuun kristilliseltä tieltä ja teokraattisista toimista, seurauksena saattaa olla uskomme haaksirikko (1. Tim. 1:18, 19). Apostoli Paavali varoitti tästä vaarasta, kun hän kirjoitti Rooman kristityille: ”Mielen kohdistaminen lihaan merkitsee kuolemaa, mutta mielen kohdistaminen henkeen merkitsee elämää ja rauhaa.” (Room. 8:6.) Mitä Paavali tarkoitti näillä sanoilla? Mitä voimme tehdä, jottei mielemme kohdistuisi lihaan vaan henkeen?
Heille ei ”ole langettavaa tuomiota”
3, 4. a) Mistä kamppailustaan Paavali kirjoitti? b) Miksi Paavalin tilanteen tulisi kiinnostaa meitä?
3 Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeessä omasta kamppailustaan: lihansa ja mielensä välisestä taistelusta. (Lue Roomalaiskirjeen 7:21–23.) Hän ei puolustellut itseään tai vaipunut itsesääliin, ikään kuin synnin raskas taakka olisi tehnyt hänelle mahdottomaksi toimia oikein. Hänhän oli kypsä, hengellä voideltu kristitty, joka oli valittu ”kansakuntien apostoliksi” (Room. 1:1; 11:13). Miksi Paavali sitten kirjoitti kamppailustaan?
4 Paavali myönsi rehellisesti, ettei omin avuin pystynyt täyttämään Jumalan tahtoa niin hyvin kuin halusi. Mistä tämä johtui? Hän sanoi: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” (Room. 3:23.) Aadamin jälkeläisenä Paavali tunsi synnin vaikutukset epätäydellisessä lihassaan. Voimme samaistua häneen, sillä me kaikki olemme epätäydellisiä ja joudumme käymään samanlaisia kamppailuja päivittäin. Lisäksi monet häiriötekijät voisivat saada huomiomme hajaantumaan ja johtaa meidät syrjään kapealta tieltä, ”joka vie elämään” (Matt. 7:14). Paavali ei kuitenkaan ollut toivottomassa tilanteessa, emmekä ole mekään.
5. Mistä Paavali sai apua ja huojennusta?
5 Paavali kirjoitti: ”Kuka pelastaa minut – –? Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!” (Room. 7:24, 25.) Sitten hän kohdisti sanansa ”niille, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä”, toisin sanoen voidelluille kristityille. (Lue Roomalaiskirjeen 8:1, 2.) Pyhän henkensä välityksellä Jehova ottaa heidät pojikseen ja kutsuu heidät olemaan ”perijätovereita Kristuksen kanssa” (Room. 8:14–17). Jumalan henki ja usko Kristuksen lunastusuhriin auttavat heitä selviytymään Paavalin kuvailemasta kamppailusta voittajina, joille ei ”ole langettavaa tuomiota”. Heidät vapautetaan ”synnin ja kuoleman laista”.
6. Miksi kaikkien Jumalan palvelijoiden tulisi kiinnittää huomiota Paavalin sanoihin?
6 Vaikka Paavali kirjoittikin voidelluille kristityille, niin se, mitä hän sanoi Jumalan hengestä ja Kristuksen lunastusuhrista, voi hyödyttää kaikkia Jehovan palvelijoita heidän toivostaan riippumatta. Jumala tosin henkeytti Paavalin esittämään nämä neuvot voidelluille kristityille, mutta silti kaikkien Jumalan palvelijoiden on hyvin tärkeää ymmärtää ne ja pyrkiä hyötymään niistä.
Miten Jumala ”langetti tuomion synnistä lihassa”?
7, 8. a) Miksi Mooseksen laista sanottiin, että se ”lihan vuoksi oli heikko”? b) Mitä Jumala on saanut aikaan henkensä ja lunnaiden välityksellä?
7 Roomalaiskirjeen 7. luvussa Paavali tunnusti synnin voiman epätäydelliseen lihaan nähden. Sitten hän tarkasteli 8. luvussa pyhän hengen voimaa. Hän selitti, miten Jumalan henki voi auttaa kristittyjä heidän kamppailussaan synnin voimaa vastaan, niin että he voivat elää Jehovan tahdon mukaisesti ja saada hänen hyväksyntänsä. Paavali korosti, että Jumala on henkensä sekä Poikansa lunastusuhrin välityksellä saanut aikaan jotain sellaista, mihin Mooseksen laki ei pystynyt.
8 Laki monine käskyineen langetti tuomion synnintekijöille. Mooseksen lain alaisuudessa palvelevat Israelin ylimmäiset papit olivat epätäydellisiä eivätkä voineet tarjota riittävää uhria syntien puolesta. Tässä mielessä tuosta laista sanottiin, että se ”lihan vuoksi oli heikko”. Mutta ”lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa” ja uhraamalla hänet lunnaiksi Jumala ”langetti tuomion synnistä lihassa” ja näin voitti ”Lain kykenemättömyyden”. Siksi voidellut kristityt voidaan lukea vanhurskaiksi heidän Jeesuksen lunastusuhriin osoittamansa uskon perusteella. Heidän ei tulisi ”vaeltaa lihan mukaan, vaan hengen mukaan”. (Lue Roomalaiskirjeen 8:3, 4.) Heidän täytyy uskollisesti toimia tällä tavoin maallisen vaelluksensa loppuun saakka, jotta heille annettaisiin ”elämän kruunu” (Ilm. 2:10).
9. Mitä Roomalaiskirjeen 8:2:ssa esiintyvä ”lakia” vastaava sana merkitsee?
9 Mooseksen lain lisäksi Paavali mainitsi myös ”hengen lain” sekä ”synnin ja kuoleman lain” (Room. 8:2). Mitä niillä tarkoitetaan? Sana ”laki” ei tässä yhteydessä viittaa tiettyihin sääntöihin, joita sisältyi esimerkiksi Mooseksen lakiin. Eräässä selitysteoksessa sanotaan: ”Lakia vastaava kreikkalainen sana merkitsee tässä sisäistä toimintaperiaatetta – joko hyvää tai pahaa – joka vaikuttaa lain tavoin. Tämä sana tarkoittaa myös ihmisen elämää ohjaavaa mittapuuta.”
10. Millä tavoin olemme synnin ja kuoleman lain alaisuudessa?
10 Apostoli Paavali kirjoitti: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Room. 5:12.) Aadamin jälkeläisinä me kaikki olemme synnin ja kuoleman lain alaisuudessa. Syntinen lihamme koettaa jatkuvasti saada meidät tekemään sellaista, mikä ei miellytä Jumalaa ja johtaa vain kuolemaan. Galatalaiskirjeessään Paavali kutsui tällaisia tekoja ja ominaisuuksia ”lihan teoiksi”. Sitten hän lisäsi: ”Ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa.” (Gal. 5:19–21.) Nämä ihmiset vaeltavat lihan mukaan (Room. 8:4). Heidän ”sisäinen toimintaperiaatteensa” ja ”elämää ohjaava mittapuunsa” ovat täysin lihallisia. Mutta ovatko haureuteen, epäjumalanpalvelukseen, spiritismin harjoittamiseen tai muihin törkeisiin synteihin syyllistyvät ainoita, jotka vaeltavat lihan mukaan? Eivät, sillä lihan tekoihin sisältyy myös sellaisia piirteitä, jotka jotkut saattaisivat panna pelkkien luonteenheikkouksien tiliin. Niitä ovat esimerkiksi mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut ja kateus. Kukapa voisi sanoa päässeensä kokonaan eroon lihan mukaan vaeltamisesta?
11, 12. Minkä järjestelyn Jehova on tehnyt auttaakseen meitä voittamaan synnin ja kuoleman lain, ja mitä meidän on tehtävä saadaksemme hänen suosionsa?
11 Miten onnellisia voimmekaan olla siitä, että Jehova on tehnyt meille mahdolliseksi vapautua synnin ja kuoleman laista! Jeesus sanoi: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Jos otamme vastaan Jumalan rakkauden ja uskomme Jeesuksen Kristuksen lunastusuhriin, voimme päästä vapaaksi langettavasta tuomiosta, joka johtuu perisynnistämme. (Joh. 3:16–18.) Meillä on siksi hyvät syyt huudahtaa Paavalin tavoin: ”Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!”
12 Tilanteemme muistuttaa paranemista vakavasta sairaudesta. Jotta potilas toipuisi täysin, hänen on noudatettava lääkärin ohjeita. Vaikka lunnaisiin uskominen voi vapauttaa meidät synnin ja kuoleman laista, olemme yhä epätäydellisiä ja syntisiä. Meidän on tehtävä jotain muutakin, jotta saisimme nauttia hyvästä hengellisestä terveydestä sekä Jumalan suosiosta ja siunauksesta. Samassa yhteydessä, jossa Paavali puhuu ”Lain vanhurskaan vaatimuksen” täyttymisestä, hän kiinnittää huomiota hengen mukaan vaeltamiseen.
Miten vaeltaa hengen mukaan?
13. Mitä hengen mukaan vaeltaminen merkitsee?
13 Vaeltaminen merkitsee sitä, että kulkee jatkuvasti kohti tiettyä tavoitetta tai päämäärää. Hengen mukaan vaeltaminen vaatii näin ollen vakaata hengellistä edistymistä, mutta ei hengellistä täydellisyyttä (1. Tim. 4:15). Meidän täytyy päivästä päivään pyrkiä parhaamme mukaan vaeltamaan eli elämään sopusoinnussa hengen ohjauksen kanssa. Hengen mukaan vaeltaminen johtaa Jumalan hyväksyntään. (Gal. 5:16.)
14. Millainen taipumus on ”niillä, jotka ovat lihan mukaisia”?
14 Roomalaiskirjeessä Paavali puhui seuraavaksi kahdenlaisista ihmisistä, joiden ajattelutavat ovat vastakkaiset. (Lue Roomalaiskirjeen 8:5.) Liha ei tässä kohdassa välttämättä merkitse liharuumista. Raamatussa sana ”liha” viittaa joskus langenneen lihan syntisyyteen ja epätäydellisyyteen. Juuri epätäydellisyydestä johtuu Paavalin aiemmin mainitsema taistelu lihan ja mielen välillä, jota hän itsekin kävi. ”Ne, jotka ovat lihan mukaisia”, eivät kuitenkaan edes yritä taistella. He eivät ajattele, mitä Jumala heiltä odottaa, eivätkä ota vastaan häneltä tulevaa apua, vaan ovat taipuvaisia ”kohdistamaan mielensä lihan asioihin”. He keskittävät usein huomionsa nautintojen tavoitteluun ja fyysisten halujensa tyydyttämiseen. Sitä vastoin ”ne, jotka ovat hengen mukaisia”, ovat taipuvaisia kohdistamaan mielensä ”hengen asioihin” – hengellisiin anteihin ja toimiin.
15, 16. a) Miten mielen kohdistaminen johonkin vaikuttaa ihmisen asenteeseen? b) Millainen useimpien ajattelutapa nykyään on?
15 Lue Roomalaiskirjeen 8:6. Ennen kuin ihminen voi tehdä mitään – hyvää tai pahaa – hänen täytyy kohdistaa mielensä siihen. Niille, jotka alituisesti kohdistavat mielensä lihan asioihin, kehittyy pian kokonaan lihan asioihin keskittyvä asenne tai taipumus. Nämä asiat tavallisesti valtaavat täysin heidän ajatuksensa, mielenkiintonsa ja tunteensa.
16 Millaisiin asioihin useimmat nykyään keskittyvät? Apostoli Johannes kirjoitti: ”Mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä, vaan on maailmasta.” (1. Joh. 2:16.) Tässä mainitut halut suuntautuvat esimerkiksi vapaisiin sukupuolisuhteisiin, huomattavaan asemaan ja omaisuuteen. Kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, elokuvat, televisio-ohjelmat ja internet ovat tulvillaan tällaisia haluja ruokkivaa aineistoa, koska se on todellisuudessa useimpien ihmisten mieleen. Mutta ”mielen kohdistaminen lihaan merkitsee kuolemaa” – hengellistä kuolemaa tänä aikana ja kirjaimellista kuolemaa lähitulevaisuudessa. Miksi? ”Koska mielen kohdistaminen lihaan merkitsee vihollisuutta Jumalan kanssa, sillä se ei ole alamainen Jumalan laille eikä voikaan olla. Niinpä ne, jotka ovat sopusoinnussa lihan kanssa, eivät voi miellyttää Jumalaa.” (Room. 8:7, 8.)
17, 18. Mitä voimme tehdä sen hyväksi, että mielemme kohdistuisi henkeen, ja mitä tästä seuraa?
17 Toisaalta ”mielen kohdistaminen henkeen merkitsee elämää ja rauhaa” – ikuista elämää tulevaisuudessa ja sisäistä rauhaa sekä rauhaisaa suhdetta Jumalaan jo tänä aikana. Mitä voimme tehdä sen hyväksi, että mielemme kohdistuisi henkeen? Voimme säännöllisesti suunnata mielemme hengen asioihin ja antaa hengellisen taipumuksen ja asenteen kehittyä itsessämme. Silloin ajattelutapamme on ”alamainen Jumalan laille” ja sopusoinnussa hänen ajatustensa kanssa. Kun kohtaamme jonkin kiusauksen, emme ole epävarmoja siitä, miten menetellä. Teemme oikean ratkaisun, joka on Jumalan hengen mukainen.
18 Meidän on siis elintärkeää kohdistaa mielemme hengen asioihin. Teemme sen ”terästämällä – – mielemme toimintaan”, toisin sanoen keskittämällä elämämme hengellisen rutiinin ympärille, johon kuuluvat säännöllinen rukoileminen, Raamatun lukeminen ja tutkiminen, kokouksissa käyminen ja kristillinen sananpalvelus (1. Piet. 1:13). Älkäämme antako lihan asioiden hajottaa huomiotamme vaan kohdistakaamme mielemme hengen asioihin. Näin vaellamme edelleen hengen mukaan. Tämä tuo meille siunauksia, sillä mielen kohdistaminen henkeen merkitsee elämää ja rauhaa. (Gal. 6:7, 8.)
Osaatko selittää?
• Mitä tarkoitetaan ”Lain kykenemättömyydellä”, ja miten Jumala voitti sen?
• Mikä on ”synnin ja kuoleman laki”, ja kuinka voimme vapautua siitä?
• Mitä meidän on tehtävä, jotta mielemme kohdistuisi henkeen?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuvat s. 12, 13]
Vaellatko lihan vai hengen mukaan?
