1, 2. Miksi on aiheellista pohtia, olemmeko halukkaita antamaan anteeksi?

RAAMATUN avulla saamme selville, mitä Jehova ajattelee synnistä ja miten hän reagoi, kun teemme syntiä. Hänen Sanassaan kerrotaan paljon myös anteeksiannosta. Edellisestä kirjoituksesta huomasimme, että Daavidin ja Manassen asenne sai Jehovan antamaan heille anteeksi. He pahoittelivat syvästi vääriä tekojaan, tunnustivat ja hylkäsivät ne sekä osoittivat aitoa katumusta. Niinpä he pääsivät jälleen Jehovan suosioon.

² Tarkastellaanpa nyt anteeksiantavaisuutta eri näkökulmasta. Miten sinä olisit suhtautunut Manasseen, jos joku sukulaisesi olisi kuulunut hänen viattomiin uhreihinsa? Olisitko pystynyt antamaan Manasselle anteeksi? Tämä kysymys on aiheellinen nykyään, koska elämme laittomassa, väkivaltaisessa ja itsekkäässä maailmassa. Miksi sitten kristityn tulisi haluta olla anteeksiantavainen? Ja jos sinua loukataan tai kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, mikä voi auttaa sinua pitämään tunteesi kurissa, reagoimaan tilanteeseen Jehovan tahdon mukaisesti ja olemaan halukas antamaan anteeksi?

3–5. a) Minkä vertauksen avulla Jeesus osoitti kuulijoilleen, että heidän tuli olla anteeksiantavaisia? b) Mikä on Matteuksen 18:21–35:ssä olevan vertauksen opetus?

³ Halukkuus antaa anteeksi meitä loukanneille – kuuluvatpa he kristilliseen seurakuntaan tai eivät – on tärkeää voidaksemme säilyttää rauhaisat suhteet perheenjäseniin, ystäviin, muihin ihmisiin ja Jehovaan. Raamattu osoittaa, että kristittyinä meidän täytyy olla valmiita antamaan toisille anteeksi riippumatta siitä, miten usein he rikkovat meitä vastaan.  Jeesus valaisi tämän vaatimuksen järkevyyttä vertauksella velkaantuneesta orjasta.

⁴ Orja oli velkaa isännälleen summan, joka vastasi työntekijän 60 000 000 päivän palkkaa. Hänen isäntänsä kuitenkin antoi velan anteeksi. Sitten orja meni ulos ja tapasi orjatoverinsa, joka oli hänelle velkaa vain 100 päivän palkkaa vastaavan summan. Velallinen anoi kärsivällistä kohtelua, mutta orja, jolle oli annettu anteeksi suunnaton velka, heitätti orjatoverinsa vankilaan. Se sai orjien isännän kiivastumaan. Hän kysyi: ”Eikö sinun – – olisi pitänyt olla armollinen orjatoverillesi, niin kuin minäkin olin armollinen sinulle?” Sitten isäntä ”vihastuneena luovutti hänet [anteeksiantamattoman orjan] vanginvartijoille, kunnes hän maksaisi takaisin kaiken, minkä oli velkaa”. (Matt. 18:21–34.)

⁵ Mitä Jeesus halusi tällä vertauksellaan opettaa? Hän sanoi lopuksi: ”Samalla tavoin minun taivaallinen Isänikin tulee tekemään teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.” (Matt. 18:35.) Jeesuksen opetus on selvä. Epätäydellisyydessämme teemme usein syntiä, mikä todistaa, ettemme mitenkään kykene tottelemaan kaikessa Jehovan normeja. Hän on kuitenkin halukas antamaan meille anteeksi ja unohtamaan menneet. Niinpä jokainen, joka haluaa olla Jehovan ystävä, on velvollinen antamaan anteeksi lähimmäistensä virheet. Jeesus sanoikin vuorisaarnassa: ”Jos te annatte ihmisille anteeksi heidän hairahduksensa, niin taivaallinen Isännekin antaa teille anteeksi, mutta jos taas ette anna ihmisille anteeksi heidän hairahduksiaan, ei Isännekään anna anteeksi teidän hairahduksianne.” (Matt. 6:14, 15.)

6. Miksi ei aina ole helppoa antaa anteeksi?

⁶ Saatat todeta, että tämä kaikki kuulostaa periaatteessa oikein hyvältä mutta on helpommin sanottu kuin tehty. Henkilökohtaiset loukkaukset nimittäin usein nostavat ihmisen tunteet pintaan. Hän saattaa joutua vihan valtaan, tuntea itsensä petetyksi, vaatia hyvitystä tai jopa hautoa kostoa. Jotkut ajattelevatkin, etteivät he koskaan pysty antamaan  rikkojalle anteeksi. Jos sinusta tuntuu tältä, miten voit kehittää anteeksiantavaisuutta, jota Jehova meiltä odottaa?

7, 8. Mikä voi auttaa sinua antamaan anteeksi, kun joku on kohdellut sinua epäystävällisesti?

⁷ Todelliset tai kuvitellut loukkaukset saattavat herättää hyvin voimakkaita tunteita. Esimerkiksi erään vihaa koskevan tutkielman mukaan muuan nuorimies kuvaili reaktioitaan seuraavasti: ”Kävelin kerran suutuspäissäni ulos talosta vannoen, etten ikinä palaisi. Oli kaunis kesäpäivä, ja kuljin pitkin ihastuttavia kujia, kunnes lopulta ympäristön rauha ja kauneus tyynnyttivät mieleni, ja muutaman tunnin kuluttua palasin katuvana ja melkein leppyneenä.” Kuten tämä kokemus osoittaa, meidän on tarpeen antaa itsellemme aikaa rauhoittua ja tarkastella tilannetta maltillisesti, jottemme toimisi tavalla, jota myöhemmin joutuisimme katumaan. (Ps. 4:4; Sananl. 14:29; Jaak. 1:19, 20.)

⁸ Mutta entä jos et pääse eroon kielteisestä tunteesta? Yritä saada selville, miksi olet poissa tolaltasi. Johtuuko se siitä, että sinua on kohdeltu väärin, kenties epäkohteliaasti? Tai tuntuuko sinusta, että toinen on tahallaan yrittänyt loukata sinua? Oliko hänen tekonsa todellisuudessa kovin vakava? Kun erittelet reaktiosi syitä ja pyrit ymmärtämään ne, sinun on helpompi punnita, miten olisi parasta ja Raamatun mukaista toimia. (Lue Sananlaskujen 15:28; 17:27.) Tällainen tosiasioiden harkitseminen voi auttaa sinua olemaan järkevämpi ja halukkaampi antamaan anteeksi. Vaikka saattaa olla vaikeaa toimia näin, voit tällä tavoin antaa Jumalan sanan tutkia sydämesi ”ajatukset ja aikomukset” ja opastaa sinua jäljittelemään Jehovan anteeksiantavaisuutta (Hepr. 4:12).

9, 10. a) Millä tavoin joku saattaisi reagoida oletettuun loukkaukseen? b) Miten myönteisyys ja anteeksiantavaisuus voivat vaikuttaa meihin?

⁹ Elämässä on monia tilanteita, jotka synnyttävät kielteisiä tunteita. Kuvittele esimerkiksi, että autoa ajaessasi toinen kuljettaja on vähällä aiheuttaa kolarin. Miten reagoit? Jotkut ovat liikenteessä joutuneet sellaisen raivon valtaan, että ovat hyökänneet toisen kuljettajan kimppuun. Mutta kristittynä et varmastikaan halua toimia tällä tavoin.

¹⁰ Olisi paljon parempi pysähtyä hetkeksi erittelemään asioita. Ehkä olit itsekin syyllinen tapahtuneeseen, koska huomiosi oli jollain tavoin hajaantunut. Tai toisen kuljettajan autossa saattoi olla jotain vikaa. Opetus on, että voimme lieventää suuttumusta, pettymystä ja muita kielteisiä tunteita pyrkimällä ymmärtämään tilanteen taustoja sekä olemalla avarakatseisia ja halukkaita antamaan anteeksi. Saarnaajan 7:9:ssä kehotetaan: ”Älä ole hengessäsi hätäinen loukkaantumaan, sillä juuri loukkaantuminen majailee typerien povessa.” Usein se, mitä pidetään tahallisena loukkauksena, johtuukin vain epätäydellisyydestä tai väärinymmärryksestä. Muista, ettet ehkä ole selvillä kaikista seikoista, jotka ovat johtaneet epäystävällisiltä tuntuviin tekoihin tai sanoihin, ja ole valmis antamaan rakkaudellisesti anteeksi. Näin voit olla onnellisempi. (Lue 1. Pietarin kirjeen 4:8.)

11. Miten ihmisten suhtautumisen hyvään uutiseen tulisi vaikuttaa meihin?

¹¹ Miten voimme hillitä itsemme, jos joku kohtelee meitä töykeästi ollessamme kenttäpalveluksessa? Kun Jeesus lähetti 70 opetuslastaan saarnaamaan, hän neuvoi heitä toivottamaan rauhaa jokaiselle  talolle, jossa he kävivät. Jeesus sanoi: ”Jos siellä on rauhan ystävä, niin teidän rauhanne tulee lepäämään hänen päällään. Mutta jos siellä ei ole, niin se palaa teille.” (Luuk. 10:1, 5, 6.) Olemme onnellisia, kun ihmiset ottavat hyvän uutisen vastaan, sillä he voivat hyötyä siitä. Mutta entä jos he eivät suhtaudu siihen rauhaisasti? Jeesuksen sanojen mukaan rauhan, jota olemme tuolle huonekunnalle toivottaneet, tulisi jäädä meille. Meidän tulisi ovelta lähtiessämme aina tuntea sydämessämme rauhaa riippumatta siitä, miten meitä kohdellaan. Jos ihmisten epäystävällisyys saisi meidät ärsyyntymään, emme pystyisi säilyttämään rauhaamme.

12. Miten meidän tulisi Efesolaiskirjeen 4:31, 32:n mukaan toimia?

¹² Pyri säilyttämään rauhasi kaikissa tilanteissa, muuallakin kuin sananpalveluksessa. Halukkuus antaa toisille anteeksi ei tietenkään merkitse sitä, että sinun on hyväksyttävä heidän väärä käytöksensä tai vähäteltävä siitä aiheutunutta vahinkoa. Anteeksiantavainen ihminen ei kuitenkaan kanna kaunaa tuollaisten väärintekojen johdosta vaan säilyttää sisäisen rauhansa. Jotkut hautovat kielteisiä tunteita ja muistelevat sitä, miten huonosti heitä on kohdeltu. Näin he sallivat toisten käytöksellään riistää heiltä onnellisuuden. Älä anna tällaisille ajatuksille valtaa. Muista, ettet voi olla onnellinen, jos kannat kaunaa. Ole siis anteeksiantavainen! (Lue Efesolaiskirjeen 4:31, 32.)

13. a) Miten kristitty ”kasaa tulisia hiiliä” vihollisensa pään päälle? b) Mitä voi tapahtua, jos ärsytyksestä huolimatta käyttäydymme lempeästi?

¹³ Toisinaan voit kenties auttaa jotakuta sinua vastaan rikkonutta arvostamaan kristillisiä normeja. Apostoli Paavali kirjoitti: ” ’Jos vihollisellasi on nälkä, anna hänelle syötävää; jos hänellä on jano, anna hänelle juotavaa; sillä näin tekemällä sinä kasaat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.’ Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita jatkuvasti paha hyvällä.” (Room. 12:20, 21.) Toimimalla kohteliaasti voit saada kovankin vastustuksen pehmenemään ja tuoda esiin ihmisissä olevan hyvän. Kun kohtelet sinua loukannutta henkilöä ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti, saat ehkä mahdollisuuden opettaa hänelle Raamatun totuutta. Joka tapauksessa lempeä käytöksesi saattaa panna hänet pohtimaan, miksi olet erilainen. (1. Piet. 2:12; 3:16.)

14. Miksi meidän ei tulisi kantaa kaunaa, vaikka saisimme osaksemme huonoa kohtelua?

¹⁴ Toisaalta joihinkin ihmisiin meidän olisi sopimatonta pitää yhteyttä. Tämä soveltuu esimerkiksi niihin aikanaan seurakuntaan kuuluneisiin, jotka ovat syyllistyneet vakavaan syntiin ja jotka on katumattomina erotettu. Jos tällainen ihminen on loukannut sinua, sinun voi olla äärimmäisen vaikea antaa hänelle anteeksi. Vaikka hän katuisikin, tunneperäisten haavojesi paraneminen saattaa viedä aikaa. Voisit siinä tapauksessa pyytää Jehovalta, että hän auttaisi sinua olemaan anteeksiantavainen katuvaa väärintekijää kohtaan. Et voi tietää, mitä toisen sydämessä on, mutta Jehova tietää sen. Hän tutkii ihmisten sisimmät taipumukset ja osoittaa kärsivällisyyttä väärintekijöitä kohtaan. (Ps. 7:9; Sananl. 17:3.) Siksi Raamattu kehottaa: ”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään. Huolehtikaa siitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä. Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu. Älkää itse kostako, rakkaat, vaan antakaa sijaa vihastukselle, sillä on kirjoitettu: ’Minun on kosto, minä olen maksava takaisin, sanoo Jehova.’ ” (Room.  12:17–19.) Meillä ei ole edellytyksiä eikä oikeutta tuomita toisia (Matt. 7:1, 2). Voimme kuitenkin luottaa siihen, että Jumalan tuomiot ovat aina oikeita.

15. Mikä auttaa meitä pääsemään eroon suuttumuksesta, jos joku on rikkonut meitä vastaan?

¹⁵ Jos olet mielestäsi kärsinyt vääryyttä ja sinun on vaikea antaa katuvalle väärintekijälle anteeksi, olisi hyvä ymmärtää, että sinua vastaan loukanneenkin tilanne on vaikea. Myös hän kärsii perityn epätäydellisyyden vaikutuksista (Room. 3:23). Jehova tuntee sääliä ihmisiä kohtaan, koska he kaikki ovat epätäydellisiä. On siksi sopivaa rukoilla rikkojan puolesta. Emme todennäköisesti pysy suuttuneina ihmiseen, jonka puolesta rukoilemme. Meidän ei tulisi kantaa kaunaa edes niitä kohtaan, jotka kohtelevat meitä kaltoin, sillä Jeesus sanoi: ”Rakastakaa jatkuvasti vihollisianne ja rukoilkaa jatkuvasti niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.” (Matt. 5:44.)

16, 17. Miten meidän tulisi reagoida, kun kristityt vanhimmat ovat todenneet väärintekijän osoittavan katumusta, ja miksi?

¹⁶ Jehova on uskonut kristityille vanhimmille vastuun käsitellä seurakunnassa ilmeneviä väärintekotapauksia. Nämä veljet eivät tiedä tilanteesta kaikkea, kuten Jumala, mutta he pyrkivät tekemään päätöksensä pyhän hengen ohjauksessa Raamatun neuvojen mukaisesti. Niinpä ratkaisut, joihin he tällaisissa asioissa päätyvät etsittyään Jehovalta apua rukouksessa, epäilemättä heijastavat hänen näkemystään. (Matt. 18:18.)

¹⁷ Tässä tulee kuvaan mukaan uskollisuus. Annatko anteeksi väärintekijöille, joiden vanhimmat ovat todenneet osoittavan katumusta, ja vahvistatko rakkautesi heihin? (2. Kor. 2:5–8.) Se ei ehkä ole helppoa, varsinkaan jos he ovat väärinteollaan vahingoittaneet sinua tai jotakuta sukulaistasi. Mutta jos luotat Jehovaan ja tapaan, jolla hän hoitaa asioita seurakunnan välityksellä, toimit viisaasti. Silloin osoitat halukkuutesi antaa auliisti anteeksi. (Sananl. 3:5, 6.)

18. Mitä hyötyä on siitä, että antaa toisille auliisti anteeksi?

¹⁸ Mielenterveyden asiantuntijat tajuavat, miten hyödyllistä anteeksiantavaisuus on. Se parantaa suhteita toisiin ja auttaa vapautumaan patoutuneista ja jopa lamauttavista tunteista. Sitä vastoin haluttomuus antaa anteeksi johtaa terveysongelmiin, rikkoutuneisiin ihmissuhteisiin, stressiin ja vaikeuksiin ajatustenvaihdossa. Suurin anteeksiantavaisuudesta koituva siunaus on kuitenkin hyvä suhde taivaalliseen Isäämme Jehovaan. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:12–14.)