1, 2. a) Mikä oli Daavidin ”maja”, ja miten se oli määrä rakentaa uudelleen? b) Ketkä palvelevat yhdessä Jehovaa nykyään?

JERUSALEMISSA pidettiin vuonna 49 merkittävä hallintoelimen kokous, ja siinä opetuslapsi Jaakob sanoi: ”Symeon [Pietari] on selostanut perusteellisesti, miten Jumala ensi kerran käänsi huomionsa kansakuntien ihmisiin ottaakseen heistä kansan nimelleen. Ja tämän kanssa Profeettojen sanat pitävät yhtä, niin kuin on kirjoitettu: ’Tämän jälkeen minä palaan ja rakennan uudelleen Daavidin sortuneen majan, ja minä rakennan uudelleen sen rauniot ja pystytän sen jälleen, jotta jäljelle jääneet ihmiset etsisivät hartaasti Jehovaa yhdessä kaikkien kansakuntien ihmisten kanssa, niiden joita kutsutaan minun nimelläni, sanoo Jehova, joka tekee tämän, mikä on ollut vanhastaan tunnettua.’ ” (Apt. 15:13–18.)

² Daavidin ”maja” eli kuningashuone sortui, kun kuningas Sidkia syöstiin valtaistuimelta (Aam. 9:11). Tuo ”maja” oli kuitenkin määrä ”rakentaa uudelleen” siten, että Daavidin jälkeläisestä Jeesuksesta tulisi pysyvä Kuningas (Hes. 21:27; Apt. 2:29–36). Kuten Jaakob tuossa historiallisessa kokouksessa osoitti, Aamoksen profetian täyttymykseksi Jeesuksen kuningastovereiksi voideltaisiin sekä juutalaisia että pakanoita. Voideltujen kristittyjen jäännös ja miljoonat Jeesuksen ”muut lampaat” julistavat nykyään Raamatun totuutta ja palvelevat Jehovaa yhdessä (Joh. 10:16).

3, 4. Miten Jehovan kansa säilyi hengellisesti elossa Babylonissa?

³ Daavidin ”majan” voitiin selvästi havaita sortuneen, kun juutalaiset vietiin Babylonin vankeuteen. Babyloniassa rehotti väärä uskonto. Miten Jumalan kansa siis säilyi hengellisesti elossa vuosina 607–537 eaa. ollessaan siellä 70-vuotisessa pakkosiirtolaisuudessa?  Samalla tavalla kuin Jehovan kansa selviytyy nykyisessä Saatanan hallitsemassa maailmassa (1. Joh. 5:19). Suureksi avuksi uskollisuuden säilyttämisessä on ollut saamamme hengellinen perintö.

⁴ Yksi osa hengellistä perintöämme on Jumalan kirjoitettu sana. Juutalaisilla pakkosiirtolaisilla ei Babylonissa ollut käytössään koko Raamattua, mutta he tunsivat Mooseksen lain ja sen kymmenen käskyä. He osasivat ”Siionin lauluja”, muistivat monia sananlaskuja ja tiesivät aiemmin eläneiden Jehovan palvelijoiden urotöistä. Nuo pakkosiirtolaiset itkivät muistellessaan Siionia, eivätkä he unohtaneet Jehovaa. (Lue psalmi 137:1–6.) Näin he pysyivät hengellisesti elossa, vaikka olivatkin Babylonissa monien väärien oppien ja tapojen ympäröiminä.

5. Mihin jumalkolmikoihin muinaiset babylonialaiset ja egyptiläiset uskoivat?

⁵ Babylonissa harjoitetun palvonnan merkittävä piirre olivat jumalkolmikot eli kolminaisuudet. Erääseen babylonialaiseen kolminaisuuteen kuuluivat Sin (kuunjumala), Šamaš (auringonjumala) ja Ištar (hedelmällisyyden ja sodan jumalatar). Muinaisessa Egyptissä jumalan ajateltiin usein olevan naimisissa jonkun jumalattaren kanssa, joka synnytti hänelle pojan. Yhdessä ne ”muodostivat jumalten kolminaisuuden, jossa isä ei sitä paitsi aina ollut pää vaan tyytyi toisinaan prinssipuolison rooliin, kun taas jumalatar pysyi paikkakunnan pääjumalana”. (New Larousse Encyclopedia of Mythology.) Eräässä egyptiläisessä kolminaisuudessa olivat mukana Osiris-jumala, Isis-jumalatar ja heidän poikansa Horus.

6. Millaiseen kolminaisuuteen kristikunta uskoo, ja mikä on suojellut meitä kolminaisuusopilta?

⁶ Nykyään kristikunnalla on oma kolminaisuutensa. Papit edistävät uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, jonka persoonat ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuusoppi merkitsee kuitenkin hyökkäystä Jehovan suvereeniutta vastaan, sillä sen mukaan hän on vain yksi osa oletettua kolmiyhteistä Jumalaa. Jehovan palvojat ovat pysyneet suojassa tältä väärältä opilta, koska he luottavat seuraaviin henkeytettyihin sanoihin: ”Kuuntele, oi Israel: Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova.” (5. Moos. 6:4.) Jeesus lainasi tätä raamatunkohtaa, eikä yksikään tosi kristitty asettaisi hänen sanojaan kyseenalaisiksi (Mark. 12:29).

7. Miksi ihmistä ei voida kastaa tosi kristityksi, jos hän uskoo kolminaisuuteen?

⁷ Kolminaisuusoppi on vastoin Jeesuksen seuraajilleen antamaa käskyä ”tehdä opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä” ja ”kastaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä” (Matt. 28:19). Jotta ihminen voitaisiin kastaa tosi kristityksi ja Jehovan todistajaksi, hänen täytyy tunnustaa Isän, Jehovan, ylimmyys samoin kuin Hänen Poikansa Jeesuksen asema ja valta. Kasteelle aikovan täytyy myös uskoa pyhän hengen olevan Jumalan vaikuttava voima, ei osa kolminaisuutta (1. Moos. 1:2). Jos joku edelleen uskoo kolminaisuuteen, häntä ei voida kastaa Jehova Jumalalle vihkiytymisen vertauskuvaksi. Miten suuresti arvostammekaan sitä, että hengellinen perintömme on suojellut meitä Jumalaa häpäisevältä kolminaisuusopilta!

8. Millainen näkemys babylonialaisilla oli jumalista ja demoneista?

⁸ Babylonian väärissä uskonnollisissa käsityksissä oli runsaasti tilaa paitsi erilaisille jumaluuksille myös demoneille ja spiritismille. Eräs raamatunselitysteos toteaa: ”Babylonialaisessa uskonnossa olivat jumalten jälkeen seuraavaksi tärkeimmällä sijalla demonit, jotka pystyivät vaivaamaan ihmisten ruumista tai mieltä  moninaisilla sairauksilla. Suuri osa uskonnon harjoittamisesta näyttää olleen tuskallista kamppailua näitä demoneja vastaan, ja kaikkialla ihmiset rukoilivat jumalilta apua selviytyäkseen demoneista.” (The International Standard Bible Encyclopaedia.)

9. a) Millä tavoin monet juutalaiset lankesivat väärien opetusten ansaan? b) Mikä suojelee meitä vaaroilta, jotka liittyvät yrityksiin ottaa yhteyttä demoneihin?

⁹ Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeen monet juutalaiset lankesivat epäraamatullisten opetusten ansaan. Kun kreikkalaiset käsitykset saivat jalansijaa, monet juutalaiset alkoivat uskoa demonien voivan olla joko pahoja tai hyviä ja altistuivat näin demonien vaikutukselle. Hengellinen perintömme suojelee meitä vaaroilta, jotka liittyvät yrityksiin ottaa yhteyttä demoneihin. Tiedämme Jumalan tuominneen Babylonin spiritistiset tavat (Jes. 47:1, 12–15). Pysyttelemme erossa spiritismistä, kuten Jehova neuvoo palvelijoitaan tekemään. (Lue 5. Mooseksen kirjan 18:10–12 ja Ilmestyksen 21:8.)

10. Millaisia tapoja ja uskonkäsityksiä Suurella Babylonilla on?

¹⁰ Muinaisten babylonialaisten tavoin myös Suuren Babylonin eli väärän uskonnon maailmanmahdin kannattajat harjoittavat spiritismiä (Ilm. 18:21–24). Eräs Raamatun sanakirja toteaa: ”[Suuri] Babylon käsittää useampia kuin yhden valtakunnan tai kulttuurin. Sitä määrittää pikemminkin vallitseva epäjumalanpalvelus kuin maantieteelliset tai ajalliset rajat.” (The Interpreter’s Dictionary of the Bible, 1. osa, s. 338.) Spiritismin, epäjumalanpalveluksen ja muiden syntien kyllästämä Suuri Babylon on yhä olemassa – mutta ei kauan. (Lue Ilmestyksen 18:1–5.)

11. Miten julkaisuissamme on varoitettu spiritismistä?

¹¹ Jehova julisti: ”En voi sietää mitään maagisen voiman käyttöä.” (Jes. 1:13.) Spiritismi, josta on käytetty myös nimitystä spiritualismi, vaikutti 1800-luvulla merkittävästi ihmisten ajatteluun. Siksi ”Siionin Vartiotornissa” sanottiin vuoden 1885 toukokuun numerossa: ”Uskomus, jonka mukaan kuolleet ovat elossa jossakin toisessa tilassa tai ulottuvuudessa, ei ole uusi. Se kuului antiikin kansojen uskontoon ja oli kaiken mytologian perustana.” Samassa kirjoituksessa jatkettiin, että epäraamatullinen ajatus kuolleiden ja elävien välisestä viestinnästä ”on antanut ’demoneille’ tilaisuuden harjoittaa petosta salaa – tekeytymällä ihmisten aineettomiksi hengiksi. Ne ovat aktiivisesti käyttäneet hyväkseen tätä keinoa kätkeä todellinen identiteettinsä ja ovat siten säilyttäneet otteensa monien mieleen ja elämään.” Samankaltaisia varoituksia esitettiin varhaisessa kirjasessa Spiritismi Raamatun valossa, ja niitä on ollut myös tuoreemmissa julkaisuissamme.

12. Mitä Salomo sanoi henkeytettynä kuolleiden tilasta?

¹² Kaikki, jotka ovat ”tulleet tuntemaan totuuden”, tietävät, etteivät kuolleet joudu kärsimään (2. Joh. 1). Tunnustamme tosiksi seuraavat Salomon sanat: ”Elävä koira on paremmassa asemassa kuin kuollut leijona. Sillä elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään – –. Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi, sillä ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta Šeolissa [ihmiskunnan yhteisessä haudassa], paikassa johon olet menossa.” (Saarn. 9:4, 5, 10.)

13. Miten kreikkalainen uskonto ja kulttuuri vaikuttivat juutalaisiin?

¹³ Jehova oli kertonut juutalaisille totuuden kuolleiden tilasta. Mutta kun Kreikan alueet jaettiin Aleksanteri Suuren kenraalien kesken, Juudaa ja Syyriaa pyrittiin yhdistämään muun muassa kreikkalaisen uskonnon ja hellenistisen  kulttuurin avulla. Niinpä juutalaiset omaksuivat väärät opetukset ihmissielun kuolemattomuudesta ja tuonpuoleisesta piinan paikasta. Ajatus sielujen kiduttamisesta ruumiin kuoltua ei kuitenkaan ollut lähtöisin kreikkalaisista, sillä jo babylonialaiset olivat kuvitelleet ”manalan – – kauhuja täynnä olevaksi paikaksi, jota hallitsivat hyvin voimakkaat ja raivoisat jumalat ja demonit” (The Religion of Babylonia and Assyria). Babylonialaiset selvästikin uskoivat sielun kuolemattomuuteen.

14. Mitä Job ja Abraham tiesivät kuolemasta ja ylösnousemuksesta?

¹⁴ Vaikka vanhurskaalla Jobilla ei ollut käytössään Raamatun kirjoituksia, hän tiesi totuuden kuolemasta. Hän myös ymmärsi Jehovan olevan rakastava Jumala, joka tuntisi halua herättää hänet kuolleista (Job 14:13–15). Myös Abraham uskoi ylösnousemukseen. (Lue Heprealaiskirjeen 11:17–19.) Koska ihminen voi saada ylösnousemuksen vain jos hän ensin kuolee, nämä jumalaapelkäävät miehet eivät selvästikään uskoneet ihmissielun kuolemattomuuteen. Epäilemättä Jumalan henki auttoi Jobia ja Abrahamia ymmärtämään kuolleiden tilan ja uskomaan ylösnousemukseen. Nämä totuudet sisältyvät myös meidän saamaamme perintöön.

15, 16. Miten meidät on vapautettu synnistä ja kuolemasta?

¹⁵ Suureksi iloksemme Jumala on paljastanut totuuden myös keinosta, jonka välityksellä hän vapauttaa meidät Aadamilta peritystä synnistä ja kuolemasta (Room. 5:12). Ymmärrämme, että Jeesus ei ”tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia” (Mark. 10:45). On suurenmoista tietää ”Kristuksen Jeesuksen maksamien lunnaiden perusteella  tapahtuvasta vapautuksesta” (Room. 3:22–24).

¹⁶ Ensimmäisellä vuosisadalla juutalaisten ja pakanoiden oli tarpeen katua syntejään ja uskoa Jeesuksen lunastusuhriin. Muussa tapauksessa he eivät olisi voineet saada syntejään anteeksi. Tilanne on samanlainen nykyään. (Joh. 3:16, 36.) Jos ihminen pitää kiinni vääristä opeista, kuten kolminaisuudesta ja sielun kuolemattomuudesta, hän ei voi hyötyä lunnaista. Mutta me voimme. Tunnemme totuuden Jumalan rakkaasta Pojasta, ”jonka välityksellä meillä on vapautus lunnaiden perusteella, syntiemme anteeksianto” (Kol. 1:13, 14).

17, 18. Miten saamme tietoa Jehovan järjestön historiasta, ja miten hyödymme sen tutkimisesta?

¹⁷ Olisi vielä paljon sanottavaa oppimistamme arvokkaista totuuksista, saamistamme kokemuksista sekä meille suoduista hengellisistä ja aineellisista siunauksista. Vuosikirjoissa on kymmenien vuosien mittaan ollut innostavia raportteja toiminnastamme eri puolilta maailmaa. Historiaamme valotetaan videon Usko toiminnassa 1. ja 2. osassa sekä sellaisissa julkaisuissa kuin Jehovan todistajat – Jumalan valtakunnan julistajia. Lisäksi lehdissämme ilmestyy usein veljiemme ja sisartemme rohkaisevia elämäkertoja.

¹⁸ Meidän on hyödyllistä tutustua Jehovan järjestön historiaan, aivan kuten Israelin kansa hyötyi sen miettimisestä, miten Jumala oli vapauttanut heidät Egyptin orjuudesta (2. Moos. 12:26, 27). Mooses oli itse ollut todistamassa Jumalan ihmeellisiä tekoja, ja iäkkäänä hän kehotti israelilaisia: ”Muistele muinaisia päiviä, harkitkaa taakse jääneitä vuosia, sukupolvesta sukupolveen. Kysy isältäsi, niin hän voi kertoa sinulle, vanhoilta miehiltäsi, niin he voivat sanoa sen sinulle.” (5. Moos. 32:7.) Me kaikki Jehovan kansaan ja hänen ”laitumensa katraaseen” kuuluvat julistamme iloiten hänen ylistystään ja kerromme toisille hänen mahtavista teoistaan (Ps. 79:13). Meidän on hyvä myös ottaa oppia historiastamme, kun suunnittelemme tulevaisuutta.

19. Mitä hengellisen valon tulisi saada meidät tekemään?

¹⁹ Olemme kiitollisia siitä, ettei meidän tarvitse harhailla pimeydessä vaan saamme nauttia Jumalalta tulevasta hengellisestä valosta (Sananl. 4:18, 19). Tutkikaamme siksi ahkerasti Jumalan sanaa ja kertokaamme innokkaasti totuutta toisille ilmaisten samanlaista henkeä kuin psalmista, joka ylisti rukouksessaan Suvereenia Herraa Jehovaa seuraavin sanoin: ”Minä puhun vanhurskaudestasi, yksin sinun. Oi Jumala, sinä olet opettanut minua nuoruudestani asti, ja yhä vielä kerron ihmeellisistä teoistasi. Älä jätä minua, oi Jumala, vanhana ja harmaapäisenäkään, ennen kuin saan kertoa käsivarrestasi seuraavalle sukupolvelle, väkevyydestäsi kaikille tuleville.” (Ps. 71:16–18.)

20. Mitkä kiistakysymykset on herätetty, ja miten sinä suhtaudut niihin?

²⁰ Jehovan vihkiytyneenä kansana tajuamme hänen suvereeniuttaan ja ihmisen nuhteettomuutta koskevat kiistakysymykset. Julistamme sitä varmaa totuutta, että Jehova on Kaikkeuden Suvereenina arvollinen saamaan kokosydämisen antaumuksemme (Ilm. 4:11). Hänen henkensä voimistamina viemme lisäksi hyvää uutista sävyisille, sidomme niitä, joiden sydän on särkynyt, ja lohdutamme surevia (Jes. 61:1, 2). Huolimatta Saatanan epätoivoisista yrityksistä hallita Jumalan kansaa ja koko ihmiskuntaa me arvostamme syvästi hengellistä perintöämme, säilytämme päättäväisesti nuhteettomuutemme ja ylistämme Suvereenia Herraa Jehovaa nyt ja ikuisesti. (Lue psalmi 26:11 ja 86:12.)