Älkää ”nopeasti järkkykö pois tolaltanne”!
”Pyydämme teitä – –, ettette nopeasti järky pois tolaltanne.” (2. TESS. 2:1, 2)
1, 2. Miksi pettäminen on kovin yleistä nykyään? Mainitse esimerkkejä. (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)
VÄÄRENNÖKSET, huijaukset ja petokset ovat kovin yleisiä nykyisessä asiainjärjestelmässä. Sen ei pitäisi olla meille yllätys. Raamatussa sanotaan selvästi, että tämän järjestelmän hallitsija Saatana on taitava pettäjä (1. Tim. 2:14; 1. Joh. 5:19). Nykyisen pahan järjestelmän lopun lähestyessä Saatanan viha kasvaa, koska ”hänen aikansa on lyhyt” (Ilm. 12:12). Voimme siis odottaa, että Panettelijan vaikutuksen alaisuudessa olevat ihmiset käyttäytyvät yhä kierommin erityisesti tosi palvojia kohtaan.
2 Mediassa esitetään aika ajoin harhaanjohtavia lausumia ja jopa suoranaisia valheita Jehovan palvelijoista ja heidän uskonkäsityksistään. Uutisotsikoissa, television dokumenttiohjelmissa ja internetsivustoilla levitetään totuuden vastaista tietoa. Tämä saattaa järkyttää niitä, jotka sinisilmäisesti uskovat sellaisiin valheisiin.
3. Miten voimme välttää tulemasta petetyksi?
3 Onneksi pystymme vastustamaan vihollisemme katalaa strategiaa, koska käytössämme on Jumalan sana, joka on ”hyödyllinen – – oikaisemiseen” (2. Tim. 3:16). Apostoli Paavalin kirjoituksista ilmenee, että jotkut kristityt ensimmäisen vuosisadan Tessalonikassa eksytettiin uskomaan totuudenvastaisia väitteitä. Paavali varoitti heitä ”nopeasti järkkymästä pois tolaltaan” (2. Tess. 2:1, 2). Mitä voimme oppia hänen huomaavaisista sanoistaan, ja miten ne soveltuvat omaan tilanteeseemme?
AJANKOHTAISIA VAROITUKSIA
4. a) Miten Tessalonikan kristittyjä valpastutettiin ”Jehovan päivän” tulemisen suhteen? b) Millä tavoin meitä autetaan pysymään valveilla?
4 Ensimmäisessä kirjeessään Tessalonikan seurakunnalle Paavali kohdisti huomion ”Jehovan päivän” tulemiseen. Hän ei halunnut veljiensä olevan pimeydessä tai valmistautumattomia. Sen sijaan hän kehotti heitä, ”valon poikia”, ”pysymään valveilla ja pysymään järkevinä”. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:1–6.) Nykyään me odotamme Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, tuhoa. Tämä tuho tulee olemaan merkkinä Jehovan suuren päivän alkamisesta. Voimme olla kiitollisia siitä, että ymmärrämme yhä selvemmin, miten Jehovan tarkoitus toteutuu. Saamme lisäksi säännöllisesti seurakunnan välityksellä ajankohtaisia muistutuksia, jotka auttavat meitä pysymään järkevinä. Näiden toistuvien varoitusten huomioon ottaminen voi vahvistaa päätöstämme suorittaa Jumalalle ”pyhää palvelusta järjenkykyinemme” (Room. 12:1).
5, 6. a) Mihin Paavali keskitti huomion 2. Tessalonikalaiskirjeessä? b) Mitä Jumala pian tekee Jeesuksen välityksellä, ja mitä meidän tulisi pohtia?
5 Pian lähetettyään ensimmäisen kirjeensä tessalonikalaiskristityille Paavali kirjoitti heille toisen kirjeen. Siinä hän kiinnitti huomion tulevaan ahdistukseen, jonka aikana Herra Jeesus panee toimeen jumalallisen tuomion ”niille, jotka eivät tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivät tottele – – hyvää uutista” (2. Tess. 1:6–8). Tämän kirjeen 2. luvusta ilmenee, että jotkut seurakunnassa olivat siinä määrin ”innostuneet” Jehovan päivästä, että he uskoivat sen olleen käsillä jo silloin. (Lue 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:1, 2.) Noilla varhaiskristityillä oli vain rajallisesti tietoa siitä, miten Jehovan tarkoitukset toteutuisivat. Paavali totesikin myöhemmin profetioista: ”Meillä on osittainen tieto, ja me profetoimme osittaisesti, mutta kun saapuu se, mikä on täydellistä, niin poistuu se, mikä on osittaista.” (1. Kor. 13:9, 10.) Silti henkeytetyt varoitukset, jotka Paavali, Pietari ja muut uskolliset voidellut veljet tuohon aikaan kirjoittivat, auttoivat heitä säilyttämään uskonsa.
6 Korjatakseen tessalonikalaisten ajattelua Paavali selitti hengen ohjauksessa, että ennen Jehovan päivää ilmaantuisi suuri luopumus ja ”laittomuuden ihminen”. * Sen jälkeen Herra Jeesus aikanaan ”tekisi tyhjäksi” kaikki ne, jotka oli petetty. Apostoli kertoi syyn heidän tuomitsemiseensa: ”He eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen.” (2. Tess. 2:3, 8–10.) Meidän on hyvä pohtia: Kuinka paljon rakastan totuutta? Pysynkö sen ymmärryksen tasalla, joka Jumalan kansan maailmanlaajuiselle seurakunnalle välitetään tämän lehden sivuilla ja muissa Raamattuun perustuvissa julkaisuissa?
VALITSE SEURASI VIISAASTI
7, 8. a) Millaisia vaaroja varhaiskristityt kohtasivat? b) Mikä on erityinen uhka tosi kristityille nykyään?
7 Kristityt tosin kohtaisivat luopioiden ja heidän opetustensa lisäksi muitakin vaaroja. Paavali kirjoitti Timoteukselle, että ”rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri”, ja lisäsi: ”Tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Tim. 6:10.) Olisi myös alituinen vaara syyllistyä ”lihan tekoihin” (Gal. 5:19–21).
8 Voimme kuitenkin ymmärtää, miksi Paavali halusi painokkaasti varoittaa tessalonikalaisia siitä vakavasta uhasta, jonka ”väärät apostolit” aiheuttivat. Jotkut heistä puhuivat ”vääristeltyjä asioita vetääkseen opetuslapset mukaansa”. (2. Kor. 11:4, 13; Apt. 20:30.) Myöhemmin Jeesus kiitti Efesoksen seurakuntaa, koska se ”ei voinut sietää pahoja”. Nuo efesolaiset olivat ”panneet koetukselle” sellaiset ihmiset, jotka olivat todellisuudessa vääriä apostoleja ja valehtelijoita. (Ilm. 2:2.) On kiinnostavaa, että 2. Tessalonikalaiskirjeessä Paavali antoi seuraavan kehotuksen: ”Me käskemme teitä, veljet, Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa häiritsevästi.” Sitten hän mainitsi erikseen sellaiset kristityt, jotka ”eivät tahdo tehdä työtä”. (2. Tess. 3:6, 10.) Jos siis tällaisia pidettiin häiriön aiheuttajina, kuinka paljon enemmän niitä, jotka olivat kääntymässä luopumuksen tielle! Läheiset suhteet heihin olivat erityisen vaarallisia, ja niitä piti välttää – ja sama pitää paikkansa nykyään (Sananl. 13:20).
9. Miksi meidän tulisi olla varuillamme, jos joku alkaa puhua kriittisesti tai kehittelee omia teorioitaan?
9 Suuri ahdistus puhkeaa pian ja tämän pahan järjestelmän loppu lähestyy, joten nuo ensimmäisellä vuosisadalla annetut henkeytetyt varoitukset ovat nykyään entistä merkityksellisempiä. Emme todellakaan halua ”jättää huomioon ottamatta” Jehovan ”ansaitsemattoman hyvyyden – – tarkoitusta” ja menettää meille luvattua ikuista elämää – toivommepa saavamme sen taivaassa tai maan päällä (2. Kor. 6:1). Meidän pitäisi olla erityisen varuillamme, jos joku seurakunnan kokouksissa yrittäisi saada meidät mukaan kriittisiin keskusteluihin tai kehittelemään omia teorioita (2. Tess. 3:13–15).
”PITÄKÄÄ KIINNI – – PERINTEISTÄ”
10. Mistä perinteistä tessalonikalaiskristittyjä kehotettiin pitämään kiinni?
10 Paavali kehotti tessalonikalaisveljiä pysymään lujina ja pitämään kiinni oppimistaan asioista. (Lue 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:15.) Mitä olivat heille opetetut ”perinteet”? Eivät varmastikaan niitä perinteitä, joista väärä uskonto piti kiinni ja joiden väitettiin olevan yhtä arvokkaita kuin Raamatun teksti. Sen sijaan Paavali viittasi niihin opetuksiin, joita hän ja muut olivat saaneet Jeesukselta. Näihin ”perinteisiin” kuuluivat myös opetukset, jotka Jumala oli Paavalin välityksellä esittänyt ja joista suurin osa sisällytettiin henkeytettyyn Raamattuun. Paavali kiitti Korintin seurakuntaan kuuluvia veljiään, koska – kuten hän kirjoitti – ”muistatte minua kaikessa ja pidätte kiinni perinteistä sellaisina kuin ne teille välitin” (1. Kor. 11:2). Näitä opetuksia ei tarvinnut epäillä, koska ne tulivat todella luotettavasta lähteestä.
11. Millä tavoilla jotkut saattavat langeta petoksen uhreiksi?
11 Heprealaiskirjeessään Paavali kiinnitti huomion kahteen tapaan, joilla kristitty saattaisi menettää uskonsa ja lujuutensa. (Lue Heprealaiskirjeen 2:1; 3:12.) Hän puhui pois ”ajelehtimisesta” ja ”pois vetäytymisestä”. Veneen ajelehtiminen pois joen rannalta saattaa aluksi tapahtua huomaamatta. Vähitellen ranta jää yhä kauemmaksi. Toisaalta joku voisi tarkoituksellisesti työntää veneensä pois rannasta. Molemmat tilanteet kuvaavat hyvin sitä, miten jotkut lankeavat petoksen uhriksi ja antavat luottamuksensa totuutta kohtaan heiketä.
12. Mitkä nykyajan toiminnot voisivat vahingoittaa hengellisyyttämme?
12 Juuri näin on saattanut tapahtua joillekin tessalonikalaisille. Entä miten on meidän laitamme? Ympärillämme on monenlaista aikaa vievää tekemistä. Ajattelehan, kuinka paljon tunteja kuluu esimerkiksi yhteydenpitoon ystävien kanssa sosiaalisessa mediassa, sähköpostien lukemiseen ja niihin vastaamiseen, innokkaaseen harrastustoimintaan tai urheilutapahtumien tiiviiseen seuraamiseen. Mikä tahansa näistä voisi hajottaa kristityn huomion ja heikentää hänen intoaan. Tämä saattaisi puolestaan johtaa siihen, että hän ei enää rukoile yhtä hartaasti kuin ennen. Lisäksi Jumalan sanan tutkiminen, kokouksissa käyminen ja hyvän uutisen saarnaaminen voivat kärsiä. Mitä tehdä, jottemme tällä tavoin järkkyisi nopeasti pois tolaltamme?
MITEN SUOJAUTUA ”JÄRKKYMISELTÄ”
13. Millainen asenne monilla on, ja miten voimme estää uskoamme heikentymästä?
13 Meidän täytyy ehdottomasti muistaa, että nämä ovat ”viimeisiä päiviä”. Voisi olla vaarallista viettää aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tunnusta tätä tosiasiaa. Apostoli Pietari kirjoitti tästä ajanjaksosta: ”Tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka kulkevat omien halujensa mukaan ja sanovat: ’Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa? Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat pois, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.’ ” (2. Piet. 3:3, 4.) Jumalan sanan päivittäinen lukeminen ja säännöllinen tutkiminen auttaa meitä keskittämään huomiomme siihen, millä kohtaa olemme ajan virrassa – pysymään tietoisina siitä, että elämme ”viimeisissä päivissä”. Ennustettu luopumus tuli ilmeiseksi kauan sitten ja on pitänyt pintansa tähän päivään saakka. ”Laittomuuden ihminen” on yhä olemassa ja vastustaa edelleen Jumalan palvelijoita. Niinpä meidän täytyy olla aina valppaina Jehovan päivän läheisyyden suhteen (Sef. 1:7).
14. Miksi innokkuus Jumalan palveluksessa koituu suojaksi?
14 Tiedämme kokemuksesta, että Valtakunnan hyvän uutisen säännöllinen saarnaaminen on parhaita keinoja pysyä valppaana ja välttää järkkymästä tolaltaan. Niinpä Jeesuksen, seurakunnan Pään, käsky tehdä opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä ja opettaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä hän oli opettanut, koituisi todellisuudessa suojaksi hänen seuraajilleen (Matt. 28:19, 20). Jos haluamme seurata hänen ohjaustaan, meidän täytyy olla innokkaita saarnaamistyössä. Voisitko kuvitella, että veljesi Tessalonikassa olisivat tyytyneet saarnaamaan ja opettamaan innottomasti, ikään kuin kyseessä olisi ollut pelkkä mekaanisesti hoidettava velvollisuus? Paavalihan sanoi heille: ”Älkää sammuttako hengen tulta. Älkää suhtautuko profeetallisiin lausumiin halveksivasti.” (1. Tess. 5:19, 20.) Ja kuinka sykähdyttäviä ovatkaan profetiat, joita voimme tutkia itse ja joista saamme kertoa toisille!
15. Mitä hyödyllisiä asioita voimme tarkastella perheen palvonnan yhteydessä?
15 Haluamme luonnollisesti auttaa perheenjäseniämme edistymään kenttäpalveluksessa. Monet veljet ja sisaret ovatkin havainneet, että on hyödyllistä käyttää osa perheen yhteiseen palvontaan tarkoitetusta ajasta palvelukseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Saatatte keskustella vaikkapa siitä, miten perheenjäsenet voisivat huolehtia löytämistään kiinnostuneista. Mistä puhua uusintakäynnillä? Mitkä aiheet luultavimmin lisäävät kiinnostusta? Milloin olisi paras ajankohta mennä uusintakäynnille? Lisäksi monet tarkastelevat perheenä tulevien kokousten ohjelmia. Voitteko valmistautua huolellisemmin kokouksiin, jotta olisitte valmiita myös osallistumaan niissä? Tämä vahvistaa omaa uskoanne, niin että teitä on vaikea järkyttää pois tolaltanne. (Ps. 35:18.) Perheen yhteinen palvonta siis suojelee meitä vahingolliselta spekuloinnilta ja epäilyiltä.
16. Mikä kannustaa voideltuja kristittyjä pysymään vahvoina uskossa?
16 Jehova on vuosien mittaan siunannut kansaansa luomalla lisää valoa Raamatun profetioihin. Näiden profetioiden täyttyminen kasvattaa luottamustamme siihen, että edessämme on suurenmoisia palkintoja. Voidelluilla on odote olla Kristuksen kanssa taivaassa. Miten suuresti tämä kannustaakaan heitä pysymään vahvoina uskossa! Heihin soveltuvat hyvin Paavalin tessalonikalaisille kirjoittamat sanat: ”Me olemme – – velvollisia aina kiittämään Jumalaa teistä, Jehovan rakastamat veljet, koska Jumala valitsi teidät – – pyhittämällä teidät hengellä ja uskollanne totuuteen.” (2. Tess. 2:13.)
17. Miten 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:1–5:n sanat rohkaisevat sinua?
17 Myös ne, jotka odottavat saavansa ikuisen elämän maan päällä, tekevät kaikkensa välttääkseen ”nopeasti järkkymästä pois tolaltaan”. Jos sinulla on maanpäällisen elämän toivo, muista aina niitä huomaavaisia rohkaisun sanoja, jotka Paavali kirjoitti Tessalonikassa asuville voidelluille veljilleen. (Lue 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:1–5.) Meidän kaikkien tulisi syvästi arvostaa noiden jakeiden lämminhenkisiä ajatuksia. Tessalonikalaiskirjeissä varoitetaan rakentelemasta omia kyseenalaisia teorioita. Koska elämme hyvin lähellä loppua, arvostamme suuresti näitä varoituksia.
^ kpl 6 Paavali osoitti Apostolien tekojen 20:29, 30:ssä, että kristillisten seurakuntien sisältä nousisi ”miehiä, jotka puhuvat vääristeltyjä asioita vetääkseen opetuslapset mukaansa”. Historia vahvistaa, että vähitellen kehittyi jako papistoon ja maallikoihin. Kolmanteen vuosisataan mennessä ”laittomuuden ihminen”, kristikunnan papisto kollektiivisena ryhmänä, oli ilmaantunut. (Ks. Vartiotorni 1.2.1990 s. 10–14.)