1, 2. Mitä haasteita monet ulkomailta palaavat kohtaavat? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

”MINULLA oli ulkomailla vastuullinen työ, ja ansaitsin hyvin”, muistelee Eduardo. * ”Mutta alettuani tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa havahduin huomaamaan, että oli jotain vielä tärkeämpää: minulla oli vastuu huolehtia perheestäni hengellisesti, ei ainoastaan fyysisesti. Niinpä palasin kotiin heidän luokseen.” (Ef. 6:4.)

² Eduardo tiesi, että paluu perheen luo miellyttäisi Jehovaa. Edellisessä kirjoituksessa mainitun Marilynin tavoin hänen oli kuitenkin ryhdyttävä korjaamaan suhdetta perheeseen vähä vähältä. Ei ollut myöskään helppo hankkia toimeentuloa maassa, jonka taloustilanne oli huono. Miten hän voisi elättää vaimonsa ja lapsensa? Mitä apua hän saattoi odottaa seurakuntaan kuuluvilta?

3. Miten vanhemman poissaolo vaikuttaa lapsiin?

³ ”Tajusin laiminlyöneeni lapsiani silloin, kun he kipeimmin tarvitsivat opastusta ja kiintymystä”, myöntää Eduardo. ”En ollut paikalla lukemassa heille Raamatun kertomuksia, rukoilemassa heidän kanssaan enkä hellittelemässä heitä  tai osallistumassa heidän leikkeihinsä.” (5. Moos. 6:7.) Hänen vanhin tyttärensä Anna muistaa: ”Tunsin itseni epävarmaksi, kun isä ei ollut kotona luonamme. Hänen palattuaan tuttua olivat vain hänen kasvonsa ja äänensä. Vierastin sitä, että hän halasi minua.”

4. Miten miehen poissaolo vaikuttaa hänen asemaansa perheen päänä?

⁴ Isän poissaolo myös horjuttaa hänen asemaansa perheen päänä. Eduardon vaimo Ruby selittää: ”Jouduin hoitamaan kahta roolia – olemaan sekä äitinä että isänä – ja totuin tekemään useimmat perhettä koskevat ratkaisut. Eduardon palattua kotiin minun oli opeteltava, mitä kristillinen alamaisuus oikein merkitsee. Vielä nykyäänkin minun on toisinaan muistutettava itselleni, että mieheni on täällä.” (Ef. 5:22, 23.) Eduardo lisää: ”Tytöt olivat tottuneet kysymään äidiltään luvan tekemisiinsä. Vanhempina tajusimme, miten tärkeää lasten oli nähdä meidän vetävän yhtä köyttä. Minun oli myös opittava johtamaan perhettä kristillisellä tavalla.”

5. Miten muuan isä alkoi korjata poissaolonsa aiheuttamaa vahinkoa, ja millaisin tuloksin?

⁵ Eduardo päätti tehdä kaikkensa korjatakseen suhteet perheenjäseniinsä ja lujittaakseen heidän hengellisyyttään. ”Tavoitteenani oli juurruttaa totuus lasteni sydämeen sekä sanojen että esimerkin avulla: ei vain sanoa, että rakastan Jehovaa, vaan myös osoittaa se.” (1. Joh. 3:18.) Siunasiko Jehova Eduardoa? ”Meihin teki suuren vaikutuksen se, miten kovasti hän ponnisteli ollakseen hyvä isä ja luodakseen meihin jälleen läheisen suhteen”, kertoo Anna. ”Olimme ylpeitä huomatessamme, että hän pyrki edistymään seurakunnassa ja saamaan palvelustehtäviä. Maailma yritti erottaa meidät Jehovasta, mutta nähdessämme, että totuus oli ensi sijalla vanhempiemme elämässä, mekin pyrimme samaan. Isä lupasi olla enää milloinkaan jättämättä meitä, ja hän on pitänyt sanansa. Jos hän olisi lähtenyt, en luultavasti olisi enää Jehovan järjestön yhteydessä.”

6. Mitä jotkut vanhemmat huomasivat Balkanin sodan aikana?

⁶ Sodan riehuessa Balkanin niemimaalla joidenkin Jehovan todistajien lapset olivat vaikeista olosuhteista huolimatta onnellisia. Mistä tämä johtui? Vanhemmat, jotka eivät voineet lähteä töihin, jäivät kotiin tutkimaan, leikkimään ja puhumaan lastensa kanssa. Pikemmin kuin rahaa tai lahjoja lapset kaipaavat selvästikin sitä, että vanhemmat ovat heidän kanssaan. Kuten Jumalan sanassa sanotaan, lapset tosiaan hyötyvät vanhempien antamasta huomiosta ja valmennuksesta (Sananl. 22:6).

7, 8. a) Minkä virheen jotkut ulkomailta palaavat vanhemmat tekevät? b) Miten vanhemmat voivat auttaa lapsiaan voittamaan kielteiset tunteet?

⁷ Palatessaan ulkomailta jotkut vanhemmat huomaavat järkytyksekseen, että lapset ovat heille näreissään ja kohtelevat heitä kylmäkiskoisesti. Vanhemmat saattavat ihmetellä, miten lapset voivat olla niin kiittämättömiä huolimatta kaikista niistä uhrauksista, joita heidän hyväkseen on tehty. Lasten kielteinen reaktio voi kuitenkin johtua pitkälti vanhempien poissaolosta. Mitä isä tai äiti voi tehdä välien korjaamiseksi?

⁸ Pyydä Jehovalta, että hän auttaisi sinua osoittamaan erityistä ymmärtäväisyyttä perheenjäseniäsi kohtaan. Myönnä sitten heille, että olet itse osasyyllinen tilanteeseen, ja kanna siitä vastuu. Sydämestä lähtevä anteeksipyyntö voi auttaa. Kun puolisosi ja lapsesi huomaavat, että yrität vilpittömästi toimia oikein, he tajuavat sinun olevan tosissasi. Päättäväisyyden ja kärsivällisyyden avulla voit taas vähitellen saada osaksesi perheenjäsentesi rakkauden ja kunnioituksen.

9. Miksi omaisista huolehtiminen ei tarkoita sitä, että yritämme kaiken aikaa hankkia enemmän aineellista?

⁹ Apostoli Paavali neuvoi, että kun iäkkäät kristityt eivät tule toimeen omillaan, heidän lastensa ja lastenlastensa pitäisi ”maksaa jatkuvasti asianmukaista korvausta vanhemmilleen ja isovanhemmilleen”. Hän kehotti kuitenkin kaikkia kristittyjä tyytymään elämän välttämättömyyksiin: ruokaan, vaatetukseen ja suojaan. Meidän ei tulisi kaiken aikaa tavoitella korkeampaa elintasoa tai taloudellista turvallisuutta vastaisen varalle. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 5:4, 8; 6:6–10.) Voidakseen ”pitää huolta omaisistaan” kristityn ei tarvitse haalia rikkauksia tässä maailmassa, joka häviää pian (1. Joh. 2:15–17). Emme saa antaa ”rikkauden petollisen voiman” tai ”elämän huolten” vaarantaa perheemme ”lujaa otetta” siihen ”todelliseen elämään”, joka saadaan Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa (Mark. 4:19; Luuk. 21:34–36; 1. Tim. 6:19).

10. Miksi on viisasta välttää velkaantumista?

¹⁰ Jehova tietää, että tarvitsemme jonkin verran rahaa. Raha ei kuitenkaan voi suojella ja ylläpitää meitä samalla tavoin kuin jumalinen viisaus. (Saarn. 7:12; Luuk. 12:15.) Usein ne, jotka suunnittelevat lähtöä ulkomaille, eivät aavista, millaisia kustannuksia muutosta koituu. Heillä ei myöskään ole takeita siitä, että he ansaitsevat ulkomailla hyvin. Toisaalta vaarat ovat suuret. Monet palaavat kotiin jopa entistä velkaantuneempina. Sen sijaan että he olisivat vapaampia palvelemaan Jumalaa, he päätyvät palvelemaan velkojiaan. (Lue Sananlaskujen 22:7.) Onkin viisasta jo alun alkaen välttää velan ottamista.

11. Miten rahankäytön suunnittelu auttaa perheitä vähentämään taloudellista painetta?

¹¹ Eduardo tiesi, että voidakseen pitää kiinni päätöksestä jäädä perheensä luo hänen oli valvottava rahankäyttöään. Yhdessä vaimonsa kanssa hän teki laskelman siitä, mitä he todella tarvitsivat. Budjetti oli tietenkin paljon tiukempi kuin mihin perhe oli tottunut, mutta kaikki olivat yhteistoiminnallisia eivätkä käyttäneet rahaa mihinkään turhaan. * Eduardo kertoo: ”Siirsin esimerkiksi lapset yksityiskouluista hyviin kunnallisiin kouluihin.” Yhdessä perheensä kanssa hän rukoili, että löytäisi työn, joka ei häiritsisi heidän hengellistä rutiiniaan. Miten Jehova vastasi heidän rukouksiinsa?

12, 13. Mitä muuan isä teki elättääkseen perheensä, ja miten Jehova on siunannut hänen päätöstään pitää elämä yksinkertaisena?

¹² ”Ensimmäiset pari vuotta olivat kituuttelua”, muistelee Eduardo. ”Varani hupenivat, niukat tuloni eivät aina kattaneet menojamme, ja olin fyysisesti lujilla. Pääsimme kuitenkin kaikkiin kokouksiin ja kävimme palveluksessa yhdessä.” Eduardo päätti olla edes harkitsematta sellaista ansiotyötä, joka veisi hänet pois perheen luota kuukausiksi tai vuosiksi kerrallaan. Hän sanoo: ”Opettelin sen sijaan tekemään erilaisia töitä, niin että jos jotain nimenomaista työtä ei ollut tarjolla, saatoin tarttua johonkin muuhun.”

¹³ Koska Eduardo pystyi lyhentämään velkojaan vain vähä vähältä, hänen täytyi maksaa lainaamistaan rahoista enemmän korkoa. Hänestä se oli kuitenkin pieni hinta maksettavaksi siitä, että hän saattoi nyt olla mukana perheensä elämässä täysipainoisesti, kuten Jehova haluaa vanhempien olevan. ”Ansaitsen tätä nykyä alle kymmenesosan siitä, mitä sain ulkomailla, mutta emme näe nälkää. Jehovan käsi ei ole lyhyt”, toteaa Eduardo. ”Päätimmekin aloittaa tienraivauksen. Yllättävää kyllä taloudelliset paineet ovat sen jälkeen hellittäneet ja välttämättömyyksien hankkiminen on käynyt paljon helpommaksi.” (Jes. 59:1.)

14, 15. Miten on viisasta suhtautua, kun sukulaiset painostavat panemaan aineelliset asiat hengellisten edelle, ja mitä hyvä esimerkki voi saada aikaan?

¹⁴ Monin paikoin ihmiset ajattelevat, että heillä on velvollisuus antaa rahaa ja lahjoja sukulaisille ja ystäville. ”Antaminen kuuluu kulttuuriimme, ja nautimme siitä”, sanoo Eduardo mutta lisää: ”Siinäkin tulee raja vastaan. Selitän tahdikkaasti sukulaisilleni, että annan heille niin paljon kuin voin, kunhan en vaaranna oman perheeni hengellistä hyvinvointia ja rutiinia.”

¹⁵ Usein niihin, jotka palaavat ulkomailta, samoin kuin niihin, jotka eivät alun perinkään suostu lähtemään perheensä luota työn perään, ollaan pettyneitä. Sukulaiset saattavat pilkata heitä tai suhtautua heihin vihamielisesti. Koska heidän toivottiin elättävän muita, heitä voidaan nyt syyttää rakkaudettomiksi. (Sananl. 19:6, 7.) Eduardon tytär Anna sanoo: ”Kun kaikesta huolimatta kieltäydymme uhraamasta hengellisiä asioita aineellisen vuoksi, jotkut sukulaisemme saattavat lopulta tajuta, miten tärkeää kristillinen elämämme on. Miten he voisivatkaan ymmärtää sitä, jos antaisimme periksi heidän vaatimuksilleen?” (Vrt. 1. Piet. 3:1, 2.)

16. a) Miten joku saattaisi ”pettää itsensä väärällä järkeilyllä”? (Jaak. 1:22.) b) Millaiset ratkaisut Jehova siunaa?

¹⁶ Muutettuaan vauraampaan maahan ilman puolisoaan ja lapsiaan muuan sisar sanoi vanhimmille: ”Meidän oli tehtävä suuria uhrauksia, jotta saatoin lähteä tänne. Mieheni täytyi jopa luopua vanhimman tehtävästä. Siksi toivon kovasti, että Jehova siunaa tänne tuloni.” Jehova siunaa aina ratkaisut, joiden perustana on usko häneen, mutta miten hän voisi siunata tahtonsa vastaisen ratkaisun, varsinkin kun sen vuoksi on luovuttava pyhistä palvelustehtävistä? (Lue Heprealaiskirjeen 11:6; 1. Johanneksen kirjeen 5:13–15.)

17. Miksi meidän tulee etsiä Jehovan ohjausta ennen kuin teemme ratkaisuja, ja miten voimme etsiä sitä?

¹⁷ Etsi Jehovan ohjausta ennen kuin teet ratkaisuja tai sitoudut johonkin, älä jälkeenpäin. Rukoile häneltä pyhää henkeä,  viisautta ja opastusta. (2. Tim. 1:7.) Kysy itseltäsi, olisitko halukas tottelemaan Jehovaa, vaikka sinua vainottaisiin. Jos vastaat myöntävästi, haluatko totella häntä, kun se vaatii tyytymistä alhaisempaan elintasoon? (Luuk. 14:33.) Pyydä vanhimmilta raamatullisia neuvoja ja osoita Jehovan ohjeita noudattamalla, että uskot ja luotat hänen lupaukseensa auttaa sinua. Vanhimmat eivät voi tehdä ratkaisuja puolestasi, mutta he voivat auttaa sinua tekemään valintoja, jotka pitkällä aikavälillä johtavat onnellisuuteen (2. Kor. 1:24).

18. Kuka on vastuussa perheen elättämisestä, mutta millaisissa tilanteissa muille voi avautua tilaisuus auttaa?

¹⁸ Jehova odottaa perheenpäiden kantavan päivittäisen ”kuorman” ja elättävän perheensä (Gal. 6:5). Meidän tulisi kiittää ja muistaa rukouksissamme niitä, jotka täyttävät tämän vastuun lähtemättä puolisonsa tai lastensa luota, vaikka heitä painostetaan tekemään niin tai ajatus tuntuu heistä houkuttelevalta. Odottamattomat tilanteet, kuten katastrofit tai äkilliset sairaustapaukset, suovat meille tilaisuuden osoittaa aitoa kristillistä rakkautta ja empatiaa toisiamme kohtaan. (Gal. 6:2; 1. Piet. 3:8.) Voisitko antaa taloudellista tukea tällaisessa hätätilanteessa tai auttaa toista kristittyä löytämään työtä kotiseudultaan? Tämä voi lievittää painetta lähteä töiden perässä kauaksi perheen luota. (Sananl. 3:27, 28; 1. Joh. 3:17.)

19, 20. Miksi kristityt voivat luottaa siihen, että Jehova auttaa heitä?

¹⁹ Raamatussa kehotetaan: ”Olkoon elämäntapanne vailla rahanrakkautta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän [Jumala] on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’ Voimme siten olla rohkealla mielellä ja sanoa: ’Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?’ ” (Hepr. 13:5, 6.) Miten tämä neuvo toimii käytännössä?

²⁰ ”Ihmiset kiinnittävät usein huomiota siihen, miten onnellisia Jehovan todistajat ovat”, sanoo eräässä kehitysmaassa asuva kokenut vanhin. ”He panevat myös merkille, että jopa köyhät todistajat ovat aina hyvin pukeutuneita ja näyttävät tulevan toimeen paremmin kuin muut.” Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus lupasi niille, jotka panevat Jumalan valtakunnan ensimmäiselle sijalle elämässään (Matt. 6:28–30, 33). Taivaallinen Isäsi Jehova tosiaankin rakastaa sinua ja haluaa sinun ja lastesi parasta. ”Jehovan silmät tarkkailevat kaikkea maata, jotta hän osoittaisi voimansa niiden puolesta, jotka ovat ehytsydämisiä häntä kohtaan.” (2. Aik. 16:9.) Hänen käskynsä, myös perhe-elämää ja aineellisia tarpeita koskevat käskyt, ovat hyödyksemme. Kun noudatamme niitä, osoitamme rakastavamme häntä ja luottavamme häneen. ”Rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään; eivätkä hänen käskynsä ole rasittavia.” (1. Joh. 5:3.)

21, 22. Miksi olet päättänyt osoittaa luottavasi Jehovaan?

²¹ ”Tiedän, etten saa enää koskaan takaisin aikaa, jonka olin erossa vaimostani ja lapsistani”, sanoo Eduardo. ”En kuitenkaan vatvo menneitä. Monet entiset työtoverini ovat rikkaita mutta onnettomia, ja heidän perheillään on vakavia ongelmia. Meidän perhe on kuitenkin hyvin onnellinen. On myös vaikuttavaa huomata, miten muut veljet tässä maassa pitävät köyhyydestäkin huolimatta hengelliset asiat ensi sijalla elämässään. Me kaikki näemme, että Jeesuksen lupaus pitää paikkansa.” (Lue Matteuksen 6:33.)

²² Ole rohkealla mielellä! Päätä totella Jehovaa ja luottaa häneen. Saakoon rakkaus Jumalaan sekä puolisoosi ja lapsiisi sinut täyttämään hengelliset velvollisuutesi perhettäsi kohtaan. Silloin tulet huomaamaan, että Jehova on auttajasi.