Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Palvele Jumalaa uskollisesti huolimatta ”monista ahdistuksista”

Palvele Jumalaa uskollisesti huolimatta ”monista ahdistuksista”

”Meidän on mentävä Jumalan valtakuntaan monien ahdistusten kautta.” (APT. 14:22)

1. Miksi ahdistukset eivät tule Jumalan palvelijoille yllätyksenä?

ONKO sinusta järkyttävää, että voit odottaa kohtaavasi ”monia ahdistuksia” ennen kuin saat ikuisen elämän palkinnon? Todennäköisesti ei. Oletpa uusi totuudessa tai jo kokenut Jehovan palvelija, tiedät, että vaikeudet kuuluvat elämään Saatanan maailmassa (Ilm. 12:12).

2. a) Millaista ahdistusta kristityt kohtaavat niiden vastoinkäymisten lisäksi, jotka vaikuttavat kaikkiin epätäydellisiin ihmisiin? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Kuka on ahdistustemme takana, ja mistä tiedämme sen?

2 Niiden vastoinkäymisten lisäksi, jotka ovat ”yleisiä ihmisille” eli vaikuttavat kaikkiin epätäydellisiin ihmisiin, kristityt kohtaavat muunkinlaista ahdistusta (1. Kor. 10:13). Heitä vastustetaan kiihkeästi, koska he tottelevat päättäväisesti Jumalan lakeja. Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Ei orja ole isäntäänsä suurempi. Jos ihmiset ovat vainonneet minua, niin he vainoavat teitäkin.” (Joh. 15:20.) Pohjimmiltaan tällaisen vastustuksen takana on Saatana. Raamatussa häntä kuvaillaankin ”karjuvaksi leijonaksi”, joka pyrkii ”nielemään” Jumalan palvelijat. (1. Piet. 5:8.) Hän yrittää kaikin mahdollisin keinoin murtaa Jeesuksen opetuslasten nuhteettomuuden. Ajatellaanpa, mitä tapahtui apostoli Paavalille.

AHDISTUSTA LYSTRASSA

3–5. a) Millaista ahdistusta Paavali kohtasi Lystrassa? b) Millä tavoin hänen sanansa tulevista ahdistuksista vahvistivat opetuslapsia?

3 Paavalia vainottiin uskonsa vuoksi useammin kuin kerran (2. Kor. 11:23–27). Näin kävi esimerkiksi Lystrassa. Sen jälkeen kun hän oli parantanut syntymästään saakka ramman miehen, häntä ja hänen toveriaan Barnabasta kohdeltiin kuin jumalia. Heidän oli pyytämällä pyydettävä, ettei haltioitunut ihmisjoukko olisi palvonut heitä. Pian paikalle kuitenkin tuli juutalaisia vastustajia, jotka alkoivat panetella heitä myrkyttääkseen ihmisten mielen. Nyt tapahtumat saivat uuden käänteen. Väki ryhtyi kivittämään Paavalia ja jatkoi, kunnes luuli hänen kuolleen. (Apt. 14:8–19.)

4 Käytyään Derbessä Paavali ja Barnabas ”palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan, vahvistivat opetuslasten sieluja, rohkaisivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: ’Meidän on mentävä Jumalan valtakuntaan monien ahdistusten kautta.’ ” (Apt. 14:21, 22.) Nämä sanat voivat kuulostaa aluksi oudoilta – vaikuttaahan ajatus ”monista ahdistuksista” pikemminkin masentavalta kuin rohkaisevalta. Miksi sitten voidaan sanoa, että puhumalla tulevista ahdistuksista Paavali ja Barnabas ”vahvistivat opetuslasten sieluja”?

5 Vastaus saadaan tarkastelemalla Paavalin sanoja lähemmin. Hän ei sanonut vain: ”Meidän on kestettävä monia ahdistuksia”, vaan: ”Meidän on mentävä Jumalan valtakuntaan monien ahdistusten kautta.” Hän siis vahvisti opetuslapsia korostamalla uskollisuudesta saatavaa palkintoa. Se ei ollut pelkkä haavekuva, sillä Jeesus vakuutti: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matt. 10:22.)

6. Miten kestävyytemme palkitaan?

6 Jos kestämme, meidät palkitaan. Voidellut kristityt saavat kuolemattomuuden taivaassa Jeesuksen hallitsijatovereina. ”Muille lampaille” taas annetaan ikuinen elämä maan päällä, missä ”vanhurskaus asuu” (Joh. 10:16; 2. Piet. 3:13). Paavalin sanojen mukaan joudumme kuitenkin ennen sitä kohtaamaan monia ahdistuksia. Tarkastellaanpa nyt kahdenlaisia koettelemuksia, joita eteemme voi tulla.

SUORAT HYÖKKÄYKSET

7. Millaisia suoria hyökkäyksiä kristityt voivat kohdata?

7 Jeesus ennusti: ”Teitä luovutetaan paikallisiin oikeusistuimiin, ja teitä piestään synagogissa ja asetetaan käskynhaltijoiden ja kuninkaiden eteen.” (Mark. 13:9.) Kuten nämä sanat osoittavat, jotkut kristityt kohtaavat fyysistä vainoa, mahdollisesti uskonnollisten tai poliittisten johtajien yllytyksestä (Apt. 5:27, 28). Palautetaanpa mieleen Paavalin esimerkki. Saiko ajatus tällaisesta vainosta hänet pelon valtaan? Ei suinkaan. (Lue Apostolien tekojen 20:22, 23.)

8, 9. Miten Paavali ilmaisi, että hän oli päättänyt kestää, ja millä tavoin jotkut ovat osoittaneet samanlaista päättäväisyyttä nykyään?

8 Paavali vastusti rohkeasti Saatanan suoria hyökkäyksiä ja kirjoitti: ”En kuitenkaan pidä sieluani mistään syystä itselleni kalliina, jos vain voin viedä päätökseen juoksuni ja sen palveluksen, jonka sain Herralta Jeesukselta: perusteellisen todistuksen antamisen Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden hyvästä uutisesta.” (Apt. 20:24.) Paavali ei selvästikään pelännyt mahdollista vainoa. Päinvastoin hän oli päättänyt kestää, tulipa eteen mitä hyvänsä. Ahdistuksista huolimatta hän keskittyi ensisijaisesti ”perusteellisen todistuksen antamiseen”.

9 Nykyään monet veljemme ja sisaremme ovat osoittaneet samanlaista päättäväisyyttä. Esimerkiksi eräässä maassa jotkut todistajat ovat olleet lähes 20 vuotta vankilassa puolueettomuutensa vuoksi. Asiaa ei ole koskaan käsitelty tuomioistuimessa, sillä maan laki ei tunne aseistakieltäytymistä. Vangitut eivät ole saaneet ottaa vastaan vieraita, eivät edes omaisiaan, ja joitakin heistä on pahoinpidelty ja kidutettu.

10. Miksi meidän ei tulisi pelätä yllättäen ilmaantuvia ahdistavia tilanteita?

10 Jotkut veljemme kohtaavat ahdistavia tilanteita aivan yllättäen. Jos näin käy sinulle, älä anna periksi pelolle. Muista Joosefin esimerkki. Hänet myytiin orjuuteen, mutta Jehova ”vapautti hänet kaikista hänen ahdistuksistaan” (Apt. 7:9, 10). Jumala voi auttaa sinuakin. Älä milloinkaan unohda, että ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta” (2. Piet. 2:9). Luotatko jatkuvasti Jehovaan muistaen, että hän voi vapauttaa sinut tästä pahasta asiainjärjestelmästä ja antaa sinulle ikuisen elämän Valtakuntansa hallinnon alaisuudessa? Sinulla on kaikki syyt luottaa häneen ja kohdata vaino rohkein mielin. (1. Piet. 5:8, 9.)

SALAKAVALAT HYÖKKÄYKSET

11. Miten Saatanan salakavalat ja suorat hyökkäykset eroavat toisistaan?

11 Ahdistusta voivat aiheuttaa myös salakavalat hyökkäykset. Miten ne eroavat fyysisestä vainosta? Suorat hyökkäykset ovat kuin pyörremyrsky, joka pyyhkäisee kaupungin yli ja tuhoaa talon hetkessä. Salakavalat hyökkäykset taas ovat kuin termiittiyhdyskunta, joka valtaa talon vähitellen ja nakertaa sen puurakenteita, kunnes se sortuu. Tällöin vaaraa ei ehkä edes tajua ennen kuin on liian myöhäistä.

12. a) Mikä on yksi Saatanan salakavalista menetelmistä, ja miksi se on tehokas? b) Miten lannistuminen vaikutti Paavaliin?

12 Saatana haluaisi tuhota suhteesi Jehovaan joko suoran vainon välityksellä tai salakavalasti jäytämällä uskoasi vähitellen. Tehokkaimpia Saatanan käyttämistä salakavalista menetelmistä on lannistaminen. Paavali myönsi, että toisinaan hän tunsi itsensä lannistuneeksi. (Lue Roomalaiskirjeen 7:21–24.) Miksi tällainen hengellinen ”jättiläinen”, joka todennäköisesti kuului ensimmäisen vuosisadan hallintoelimeen, sanoi olevansa ”kurja ihminen”? Paavali kertoi sen johtuvan hänen omista puutteistaan. Hän kyllä halusi toimia oikein mutta tunsi vastakkaisen voiman vaikuttavan itsessään. Jos sinä kamppailet joskus tällaisia tunteita vastaan, voit saada lohtua siitä, että Paavalillakin oli samanlaisia vaikeuksia.

13, 14. a) Mikä saa jotkut Jumalan palvelijat lannistumaan? b) Kuka haluaa uskomme pettävän ja miksi?

13 Aika ajoin monet veljet ja sisaret huolestuvat, lannistuvat ja jopa alkavat pitää itseään arvottomina. Muuan innokas tienraivaajasisar sanoo: ”Tekemäni virhe palaa mieleeni yhä uudelleen, ja olo muuttuu kerta kerralta pahemmaksi. Joskus kun mietin kaikkia epäonnistumisiani, minusta alkaa tuntua, ettei kukaan voi ikinä rakastaa minua, ei edes Jehova.”

14 Mikä saa jotkut innokkaat Jehovan palvelijat lannistumaan? Syitä voi olla monia. Joillakuilla on ehkä vain taipumus suhtautua kielteisesti itseensä ja olosuhteisiinsa (Sananl. 15:15). Kielteisten tunteiden taustalla saattaa olla myös jokin fyysinen vaiva. Onpa syy mikä tahansa, meidän on muistettava, kuka haluaa käyttää näitä tunteita hyväkseen. Kuka oikeastaan haluaa meidän lannistuvan siinä määrin, että luovutamme? Kuka toivoo sinun ajattelevan, että sinua odottaa sama ankara tuomio kuin häntä? (Ilm. 20:10.) Tietysti Saatana. Hyökkääpä hän meitä vastaan suoraan tai salakavalammin, hänen päämääränsä on sama: aiheuttaa meille huolta, heikentää intoamme ja saada meidät antamaan periksi. Ei ole epäilystäkään siitä, että Jumalan palvelijat joutuvat käymään hengellistä sotaa!

15. Miten voimme osoittaa, että olemme päättäneet olla antamatta periksi lannistumiselle?

15 Päätä jatkaa taistelua ja olla luovuttamatta. Keskitä katseesi palkintoon. Paavali kirjoitti Korintin kristityille: ”Me emme lannistu, vaan vaikka se ihminen, joka olemme ulkonaisesti, riutuukin pois, niin varmasti sitä ihmistä, joka olemme sisäisesti, uudistetaan päivä päivältä. Sillä vaikka ahdistus on hetkellinen ja kevyt, niin se tuottaa meille kirkkauden, joka painavuudeltaan on yhä verrattomampaa ja on ikuista.” (2. Kor. 4:16, 17.)

VALMISTAUDU AHDISTUKSEEN NYT

Niin nuorten kuin iäkkäidenkin kristittyjen täytyy valmistautua puolustamaan uskoaan. (Ks. kpl 16.)

16. Miksi on tärkeää valmistautua ahdistukseen nyt?

16 Kuten olemme nähneet, Saatana vehkeilee meitä vastaan monin tavoin (Ef. 6:11). Meidän kaikkien on noudatettava 1. Pietarin kirjeen 5:9:ssä olevaa kehotusta: ”Asennoitukaa häntä vastaan vahvoina uskossa.” Onnistuaksemme tässä meidän täytyy valmistaa sekä mieltämme että sydäntämme ja opetella toimimaan oikein nyt. Valaistaanpa asiaa. Sotilaiden on käytävä läpi monia uuvuttavia harjoituksia jo kauan ennen kuin taistelusta on tietoakaan. Samoin on Jehovan hengellisten sotilaiden laita. Emme tiedä, mitä kaikkea sodankäyntiimme tulevaisuudessa liittyy. Eikö meidän siksi olekin viisasta harjoitella uutterasti tänä suhteellisen rauhallisena aikana? Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”Koetelkaa jatkuvasti, oletteko uskossa, tarkistakaa jatkuvasti, mitä itse olette.” (2. Kor. 13:5.)

17–19. a) Miten voimme tutkia itseämme? b) Millä tavoin nuoret voivat valmistautua puolustamaan uskoaan koulussa?

17 Huolellinen itsetutkistelu on yksi tapa, jolla voimme noudattaa Paavalin henkeytettyä neuvoa. Kysy itseltäsi: Rukoilenko hellittämättä? Tottelenko Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä, kun kohtaan vertaispainetta? Käynkö säännöllisesti seurakunnan kokouksissa? Puhunko rohkeasti uskostani? Yritänkö todella kestää toisten uskovien puutteita, kuten hekin kestävät minun puutteitani? Alistunko niiden ohjaukseen, jotka toimivat valvojina omassa seurakunnassani tai maailmanlaajuisessa seurakunnassa?

18 Huomaa, että kaksi näistä kysymyksistä liittyy uskomme rohkeaan puolustamiseen ja vertaispaineen vastustamiseen. Tällainen haaste tulee monien nuorten eteen koulussa. He ovat oppineet, ettei uskonkäsityksistään puhumista kannata arkailla tai hävetä. Sen sijaan he puolustavat niitä rohkeasti. Lehdissämme on julkaistu hyödyllisiä ehdotuksia. Esimerkiksi vuoden 2009 heinäkuun Herätkää!-lehdessä ehdotettiin, että jos luokkatoveri kysyy: ”Miksi et usko evoluutioon?”, hänelle voisi vastata yksinkertaisesti: ”Miksi minun pitäisi uskoa evoluutioon? Tiedemiehetkään eivät ole siitä yhtä mieltä, ja heidän sentään pitäisi olla asiantuntijoita.” Vanhemmat, harjoitelkaa tällaisia tilanteita lastenne kanssa, niin että he ovat valmiita kohtaamaan vertaispainetta koulussa.

19 Ei tietenkään ole aina helppo puolustaa uskoaan tai tehdä muuta sellaista, mitä Jehova meiltä odottaa. Pitkän työpäivän jälkeen meidän on ehkä patisteltava itseämme lähtemään kokoukseen. Aamulla meidän on kenties tingittävä mukavuudestamme ja noustava vuoteesta, kun on aika lähteä kenttäpalvelukseen. Muista kuitenkin, että sinun on tulevaisuudessa helpompi kohdata suuremmat koettelemukset, jos olet omaksunut hyvät hengelliset tottumukset jo nyt.

20, 21. a) Miten lunnaiden mietiskeleminen auttaa taistelemaan kielteisiä tunteita vastaan? b) Mitä meidän tulisi päättää tehdä?

20 Entä miten vastustaa salakavalia hyökkäyksiä? Miten voimme esimerkiksi torjua lannistumisen? Yksi parhaista keinoista on mietiskellä lunnaita. Paavali toimi juuri näin. Hän tiesi, että hän toisinaan tunsi itsensä ”kurjaksi ihmiseksi”, mutta hän tiesi myös, ettei Kristus kuollut täydellisten ihmisten vaan syntisten puolesta. Paavali oli yksi noista syntisistä, ja hän kirjoitti: ”Elänkin Jumalan Poikaan kohdistuvassa uskossa, häneen joka rakasti minua ja luovutti itsensä minun puolestani.” (Gal. 2:20.) Paavali siis otti lunnaat vastaan ja tajusi, että ne koskivat häntä henkilökohtaisesti.

21 Mekin voimme saada valtavasti apua siitä, että ymmärrämme lunnaiden olevan henkilökohtainen lahja Jehovalta. Lannistuneisuus ei tietenkään väisty hetkessä. Joidenkin meistä on ehkä taisteltava sitä vastaan uuden maailman tuloon saakka. Älä kuitenkaan unohda, että palkinnon saavat ne, jotka eivät luovuta. Olemme päivä päivältä lähempänä sitä loistoisaa aikaa, jolloin Jumalan valtakunta tuo rauhan ja tekee kaikista uskollisista ihmisistä täydellisiä. Päätä lujasti mennä tuohon Valtakuntaan, vaikka joutuisit menemään sinne monien ahdistusten kautta.