Miten vanhimmat valmentavat toisia kantamaan vastuuta?
”Usko se, minkä kuulit minulta – – uskollisille miehille.” (2. TIM. 2:2)
1. a) Mitä Jumalan palvelijat ovat jo kauan ymmärtäneet valmennuksesta, ja miten tämä soveltuu nykyään? b) Mitä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?
JUMALAN palvelijat ovat jo kauan ymmärtäneet, että toisten valmentaminen johtaa hyviin tuloksiin. Patriarkka Abram lähti ”harjaantuneiden miestensä” kanssa pelastamaan Lootia, ja nuo miehet onnistuivat tehtävässään (1. Moos. 14:14–16). Kuningas Daavidin päivinä Jumalan huoneen laulajat, jotka ”oli valmennettu laulamaan Jehovalle”, toivat Hänelle ylistystä (1. Aik. 25:7). Nykyään käymme hengellistä sotaa Saatanaa ja hänen seuraajiaan vastaan (Ef. 6:11–13). Näemme myös paljon vaivaa ylistäessämme Jehovaa (Hepr. 13:15, 16). Jotta työmme tuottaisi hyviä tuloksia, tarvitsemme Jumalan muinaisten palvelijoiden tavoin valmennusta. Jehova on uskonut vanhimmille vastuun valmentaa toisia seurakuntaan kuuluvia (2. Tim. 2:2). Mitä menetelmiä kokeneet vanhimmat käyttävät valmentaessaan veljiä, niin että nämä pätevöityvät huolehtimaan laumasta?
VAHVISTA OPPILASTA HENGELLISESTI
2. Mitä vanhin ehkä haluaa tehdä ennen uusien taitojen opettamista?
2 Teitä vanhimpia voidaan verrata puutarhureihin. Ennen 1. Tim. 4:6).
siementen kylvämistä puutarhuri saattaa lisätä maaperään ravinteita, jotta se tuottaisi paremmin. Samoin ennen kuin alat opettaa vähemmän kokeneelle veljelle uusia taitoja, voisit esittää hänelle ravitsevia raamatullisia ajatuksia, jotta hänen sydämensä olisi vastaanottavaisempi tulevalle valmennukselle (3. a) Miten Markuksen 12:29, 30:ssä olevia Jeesuksen sanoja voitaisiin käyttää keskusteltaessa oppilaan kanssa? b) Millä tavoin vanhimman rukous voi vaikuttaa oppilaaseen?
3 Saadaksesi selville, missä määrin Valtakunnan totuus vaikuttaa oppilaan ajatuksiin ja toimintaan, voisit kysyä: ”Miten Jehovalle vihkiytyminen on muuttanut tapaa, jolla käytät elämääsi?” Tämä kysymys saattaa johtaa syvälliseen keskusteluun siitä, mitä Jehovan palveleminen koko sielustamme merkitsee. (Lue Markuksen 12:29, 30.) Keskustelun päätteeksi voisit esittää rukouksen ja pyytää Jehovaa antamaan oppilaalle pyhää henkeä, jota tämä tarvitsee viedäkseen valmennuksensa päätökseen. Tuota veljeä varmasti rohkaisee suuresti, että rukoilet sydämestäsi hänen puolestaan!
4. a) Mainitse esimerkkejä Raamatun kertomuksista, jotka edistävät oppilaan hengellistä kasvua. b) Mikä on vanhinten tavoitteena heidän valmentaessaan toisia?
4 Käsitelkää valmennuksen alkuvaiheessa joitakin Raamatun kertomuksia, jotka auttavat oppilasta näkemään, miten tärkeää on olla altis, luotettava ja nöyrä (1. Kun. 19:19–21; Neh. 7:2; 13:13; Apt. 18:24–26). Tällaiset ominaisuudet ovat oppilaalle yhtä välttämättömiä kuin ravinteet maaperälle. Ne nopeuttavat hänen hengellistä kasvuaan. Ranskassa asuva vanhin Jean-Claude sanoo: ”Kun valmennan oppilasta, päätavoitteeni on auttaa häntä tulemaan hengelliseksi ihmiseksi. Koetan löytää tilaisuuksia lukea yhdessä jokin raamatunkohta, joka avaa hänen silmänsä Jumalan sanan ’ihmeellisyyksille’. ” (Ps. 119:18.) Millä muilla tavoin oppilasta voitaisiin vahvistaa?
EHDOTA TAVOITTEITA JA ESITÄ PERUSTEITA
5. a) Miten tärkeää on puhua oppilaalle hengellisistä tavoitteista? b) Miksi vanhinten tulisi aloittaa valmentaminen veljien ollessa vielä nuoria? (Ks. alaviite.)
5 Kysy oppilaalta, mitä hengellisiä tavoitteita hänellä on. Jos hänellä ei ole selvänä mielessään mitään päämäärää, auta häntä asettamaan jokin järkevä ja saavutettavissa oleva tavoite. Puhu hänelle jostakin hengellisestä tavoitteesta, jonka asetit aikanaan itsellesi, ja kerro innostuneesti, miten paljon iloa sen saavuttaminen sinulle toi. Tämän yksinkertaisen menetelmän on huomattu toimivan. Victor, joka palvelee vanhimpana ja tienraivaajana Afrikassa, muistelee: ”Kun olin nuori, eräs vanhin esitti muutaman hyvin valitun kysymyksen tavoitteistani. Niiden ansiosta aloin pohtia vakavasti omaa palvelustani.” Kokeneiden vanhinten mielestä on myös hyvin tärkeää aloittaa valmentaminen veljien ollessa nuoria – varhaisessa teini-iässä – antamalla heille heidän ikäänsä sopivia tehtäviä seurakunnassa. Tällainen varhainen valmennus auttaa nuoria pitämään katseensa hengellisissä tavoitteissa myöhempinä teinivuosina, jolloin monet asiat pyrkivät hajottamaan heidän huomiotaan. (Lue psalmi 71:5, 17.) *
6. Mitä Jeesuksella oli tapana tehdä valmentaessaan toisia?
6 Voit kasvattaa oppilaassa halua palvella Matt. 28:18, 19.) Miten voisit jäljitellä Jeesusta valmentaessasi toisia?
selittämällä hänelle paitsi mitä tehdä myös miksi toimia niin. Esittämällä perusteita jäljittelet Suurta Opettajaa, Jeesusta. Esimerkiksi ennen kuin Jeesus käski apostolejaan tekemään opetuslapsia, hän kertoi heille, miksi heidän tuli totella. Hän sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Sitten hän lisäsi: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä.” (7, 8. a) Miten vanhimmat voivat jäljitellä Jeesusta, kun he valmentavat toisia? b) Miten tärkeää on kiittää oppilasta? c) Mitkä ehdotukset voivat auttaa vanhimpia toisten valmentamisessa? (Ks. tekstiruutu ” Miten valmentaa toisia?”)
7 Kun pyydät oppilasta tekemään jotain, selitä hänelle tuon tehtävän raamatulliset perusteet. Näin opetat häntä tekemään päätelmiä Raamatun periaatteiden pohjalta. Ajatellaanpa, että pyydät veljeä pitämään valtakunnansalin sisäänkäynnin siistinä ja kulkijoille turvallisena. Voisit näyttää hänelle, mitä sanotaan Tituksen kirjeen 2:10:ssä, ja selittää, miten hänen työnsä valtakunnansalilla ”kaunistaa Pelastajamme, Jumalan, opetuksen”. Pyydä oppilasta myös miettimään, miten tuon tehtävän suorittaminen hyödyttää seurakunnan iäkkäitä jäseniä. Tällaiset valmennettavan kanssa käytävät keskustelut opettavat häntä keskittymään sääntöjen sijasta pikemminkin ihmisiin. Hän saa iloa nähdessään, että hänen palveluksestaan on hyötyä seurakunnan veljille ja sisarille.
8 Muista myös kiittää oppilasta siitä, että hän pyrkii soveltamaan ehdotuksiasi. Miten tärkeää tämä on? Aito kiitos vaikuttaa oppilaaseen samoin kuin vesi vaikuttaa kasviin: se saa hänet kukoistamaan. (Vrt. Matt. 3:17.)
LISÄHAASTE
9. a) Minkä valmennukseen liittyvän haasteen vanhimmat joskus kohtaavat vauraissa maissa? b) Miksi totuus ei ole joillekin nuorille veljille elämän tärkein asia?
9 Vauraissa maissa vanhimmilla voi olla edessään lisähaaste: miten kannustaa 20 tai 30 vuotta täyttäneitä veljiä osallistumaan aktiivisemmin seurakunnan toimintaan. Kokeneilta vanhimmilta parissakymmenessä länsimaassa kysyttiin, mistä heidän mielestään johtuu se, että jotkut nuoret veljet eivät ota vastaan tehtäviä seurakunnassa. Yleisin vastaus oli, että joitakin nuoria ei heidän kasvuvuosinaan ole kannustettu kohti hengellisiä tavoitteita. Todellisuudessa nuorilla on Matt. 10:24.)
saattanut aluksi olla sellaisia mielessään, mutta heidän vanhempansa ovat taivutelleet heidät pyrkimään niiden sijasta maailmallisiin päämääriin! Totuudesta ei ole tullut näille nuorille elämän tärkeintä asiaa. (10, 11. a) Miten vanhin voi vähitellen auttaa veljeä, joka näyttää olevan haluton edistymään? b) Mitä raamatullisia ajatuksia tällaisen veljen kanssa voitaisiin käsitellä ja miksi? (Ks. alaviite.)
10 Jos veli näyttää olevan haluton edistymään, hänen ajattelutapansa muuttaminen vaatii paljon työtä ja kärsivällisyyttä, mutta siinä voidaan onnistua. Aivan kuten puutarhuri voi saada kasvin kasvamaan suoraan oikaisemalla sitä vähä vähältä, vanhin voi vähitellen auttaa veljeä ymmärtämään, että tämän on tarpeen muuttaa näkemystään seurakunnan palvelustehtävistä. Mutta miten?
11 Kehitä ystävällisiä suhteita viettämällä aikaa veljen kanssa. Vakuuta, että häntä tarvitaan seurakunnassa. Kun olet valmentanut häntä jonkin aikaa, käsitelkää joitakin raamatunkohtia, jotka auttavat häntä pohtimaan vihkiytymistään Jehovalle (Saarn. 5:4; Jes. 6:8; Matt. 6:24, 33; Luuk. 9:57–62; 1. Kor. 15:58; 2. Kor. 5:15; 13:5). Voisit kysyä: ”Mitä lupasit Jehovalle vihkiytyessäsi hänelle?” Yritä sitten tavoittaa hänen sydämensä kysymällä: ”Miltä Jehovasta mahtoi tuntua, kun sinut kastettiin?” (Sananl. 27:11.) ”Entä miltä Saatanasta tuntui?” (1. Piet. 5:8.) Älä koskaan aliarvioi sitä, miten syvän vaikutuksen huolellisesti valitut raamatunkohdat voivat veljeen tehdä. (Lue Heprealaiskirjeen 4:12.) *
OPPILAAT, OSOITTAUTUKAA USKOLLISIKSI
12, 13. a) Millaista asennetta Elisa ilmaisi ollessaan oppilaana? b) Miten Jehova palkitsi Elisan uskollisuuden?
12 Teidän nuorten apua tarvitaan seurakunnassa. Millainen asenne auttaa teitä menestymään Jehovan palveluksessa? Saamme vastauksen, kun tutkimme lyhyesti erään muinoin eläneen oppilaan elämää.
13 Lähes 3 000 vuotta sitten profeetta Elia pyysi nuorta Elisaa palvelijakseen. Elisa otti viipymättä kutsun vastaan ja palveli uskollisesti tuota vanhempaa miestä huolehtimalla vaatimattomista tehtävistä (2. Kun. 3:11). Oltuaan valmennettavana noin kuusi vuotta Elisa sai tietää, että Elian Israelissa suorittama työ oli tulossa päätökseen. Siinä vaiheessa Elia ehdotti, että hänen hyvin valmennettu toverinsa lakkaisi seuraamasta häntä. Elisa kuitenkin sanoi Elialle kolme kertaa: ”Minä en sinua jätä.” Hän oli päättänyt pysyä opettajansa rinnalla niin pitkään kuin mahdollista. Jehova palkitsi Elisan uskollisuuden antamalla hänen olla näkemässä, kun Elia vietiin pois kunnioittavaa pelkoa herättävällä tavalla. (2. Kun. 2:1–12.)
14. a) Miten oppilaat voivat nykyään jäljitellä Elisaa? b) Miksi oppilaan on tärkeää olla uskollinen?
14 Miten te oppilaat voitte jäljitellä Elisaa? Ottakaa viipymättä vastaan teille tarjottavat tehtävät, myös vaatimattomat työt. Pitäkää opettajaanne ystävänä ja kertokaa hänelle, miten paljon arvostatte sitä, mitä hän tekee hyväksenne. Suhtautumisenne voi välittää hänelle viestin: ”Minä en sinua jätä.” Ennen kaikkea huolehtikaa uskollisesti jokaisesta saamastanne tehtävästä. Miksi se on niin Ps. 101:6; lue 2. Timoteuksen kirjeen 2:2.)
tärkeää? Koska vasta kun olette osoittautuneet uskollisiksi ja luotettaviksi, vanhimmat voivat olla varmoja, että Jehova haluaa teidän saavan lisää vastuuta seurakunnassa. (OSOITTAKAA ASIANMUKAISTA KUNNIOITUSTA
15, 16. a) Millä tavoin Elisa osoitti kunnioitusta opettajaansa kohtaan? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Miten Elisa valoi luottamusta toisiin profeettoihin?
15 Kertomus Elian seuraajasta Elisasta osoittaa myös, miten veljet voivat nykyään ilmaista asianmukaista kunnioitusta kokeneita vanhimpia kohtaan. Käytyään tapaamassa joitakin profeettoja Jerikossa Elia ja Elisa kävelivät Jordanille. Siellä ”Elia otti virkavaatteensa ja kääri sen kokoon ja löi vesiä, ja vähitellen ne jakaantuivat”. Kun he olivat ylittäneet Jordanin kuivaa maata myöten, he ”puhelivat kävellessään”. Elisa ei selvästikään ajatellut, että hän tiesi jo kaiken. Hän kuunteli tarkoin opettajansa jokaista sanaa aina tämän lähtöön saakka. Sitten Elia nousi ylös myrskytuulessa. Myöhemmin palattuaan Jordanille Elisa löi vesiä Elian vaatteella ja huusi: ”Missä on Jehova, Elian Jumala?” Jälleen vedet jakaantuivat. (2. Kun. 2:8–14.)
16 Huomasitko, että Elisan ensimmäinen ihme oli aivan samanlainen kuin Elian viimeinen ihme? Miksi tämä on kiinnostavaa? Elisa ei ilmeisestikään ajatellut, että koska hän oli nyt ohjaksissa, hänen täytyi heti paikalla muuttaa kurssia. Sen sijaan hän jäljitteli palveluksessaan Elian käyttämiä menetelmiä, mikä osoitti asianmukaista kunnioitusta tätä kohtaan ja valoi luottamusta toisiin profeettoihin (2. Kun. 2:15). Myöhemmin 60-vuotisen palveluksensa aikana Elisa kuitenkin teki Jehovan voimassa paljon useampia ihmeitä kuin Elia. Mikä opetus tässä on teille oppilaille?
17. a) Miten oppilaat voivat nykyään jäljitellä Elisan asennetta? b) Millä tavoin Jehova voi aikanaan käyttää uskollisia oppilaita?
17 Kun saatte jonkin verran vastuuta seurakunnassa, älkää ajatelko, että teidän täytyy heti muuttaa kurssia – hoitaa asiat aivan eri tavalla kuin ne on aiemmin hoidettu. Jos muutoksia tehdään, niiden perusteena ei tulisi olla teidän halunne tehdä niitä vaan seurakunnan tarpeet ja Jehovan järjestöltä tuleva ohjaus. Toimintatavallaan Elisa valoi luottamusta toisiin profeettoihin ja osoitti kunnioitusta Elian menetelmiä kohtaan. Tekin autatte uskonveljiänne luottamaan teihin ja osoitatte kunnioitusta kokeneita vanhimpia kohtaan, jos käytätte edelleen heidän Raamattuun perustuvia menetelmiään. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 4:17.) Kun teille karttuu kokemusta, saatte varmasti olla mukana toteuttamassa muutoksia, joiden ansiosta seurakunta pysyy Jehovan edistyvän järjestön tahdissa. Aikanaan saatatte Jehovan voimassa tehdä jopa suurempia tekoja kuin opettajanne, kuten Elisakin teki (Joh. 14:12).
18. Miksi veljien valmentaminen on nykyään erittäin tärkeää?
18 Toivottavasti tämän ja edellisen kirjoituksen ehdotukset saavat useammat vanhimmat varaamaan aikaa toisten valmentamiseen. Veljien on hyvä ottaa valmennus innokkaasti vastaan ja sitten käyttää sitä viisaasti huolehtiessaan Jehovan lampaista. Tämä kaikki vahvistaa seurakuntia kautta maailman ja auttaa meitä jokaista säilyttämään uskollisuutemme tulevina merkittävinä aikoina.
^ kpl 5 Jos nuori mies ilmaisee kristillistä kypsyyttä, on nöyrä ja täyttää muut raamatulliset pätevyysvaatimukset, vanhimmat voivat suositella häntä avustavaksi palvelijaksi, vaikkei hän olisi vielä 20-vuotias (1. Tim. 3:8–10, 12; ks. Vartiotorni 1.7.1989 s. 29).
^ kpl 11 Keskustelussa voidaan hyödyntää aineistoa, jota on Vartiotornissa 15.4.2012 s. 14–16 kpl:issa 8–13 ja kirjassa ”Pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa” luvun 16 kpl:issa 1–3.