JOS ihmiset eivät yli 200 vuotta sitten voineet luottaa kaikkeen, mitä oli painettu sanomalehtiin, sama pätee paljolti siihen, mitä voimme lukea internetistä 2000-luvulla. Saatavillamme on nykytekniikan ansiosta suuri määrä tietoa: oikeaa ja väärää, hyödyllistä ja turhaa, harmitonta ja vaarallista. Meidän täytyy olla erittäin valikoivia sen suhteen, mitä pidämme huomiomme arvoisena. Erityisesti kokemattomat internetin käyttäjät voisivat päätellä, että vaikka jokin tieto tai uutinen olisi outo tai sensaatiohakuinen, sen yksinkertaisesti täytyy olla totta, koska se on netissä tai se on tullut ystävältä sähköpostitse. Raamattu varoittaakin aiheellisesti: ”Kokematon uskoo joka sanan, mutta terävänäköinen harkitsee askeleitaan.” (Sananl. 14:15.)

Miten voimme olla ”terävänäköisiä” ja tunnistaa petokset, urbaanilegendat, huijaukset tai muut väärät tiedot, jotka saattavat ilmaantua tietokoneemme näytölle? Ensinnäkin pohdi seuraavia seikkoja: Onko kyseessä virallinen ja luotettava nettisivusto vai yksityinen blogi tai jokin tuntematon sivusto? Onko aineisto jo paljastettu vääräksi huijauksista varoittavalla nettisivustolla? * Toiseksi ”pysy järkevänä” (1. Piet. 5:8). Jos uutinen vaikuttaa uskomattomalta, se todennäköisesti on sitä. Lukiessasi kielteisiä uutisia toisista mieti, kuka hyötyisi niiden levittämisestä ja miksi joku haluaisi panna niitä liikkeelle.

Joillakin huomionkipeillä ihmisillä on pakonomainen tarve päästä ensimmäisenä levittämään uutisia kaikille tuttavilleen tarkistamatta niiden todenmukaisuutta tai ajattelematta seurauksia (2. Sam. 13:28–33). Kun olemme ”terävänäköisiä”, pohdimme kuitenkin, millaista vahinkoa tämä voisi aiheuttaa kyseessä olevan henkilön tai järjestön maineelle.

 Uutisten todenperäisyyden tarkistaminen vaatii vaivannäköä. Tämän vuoksi jotkut päättävät jättää sen vastaanottajan huoleksi. Mutta hänenkin aikansa on kallista (Ef. 5:15, 16). Sen sijaan että ajattelisit: ”Ellen ole varma, meilaan sen postiin”, on parempi omaksua seuraava tunnuslause: ”Ellen ole varma, heitän sen roskiin.”

Kysy itseltäsi: Onko minun aina pakko välittää sähköposteja eteenpäin? Olenko joskus joutunut pyytämään jälkeenpäin anteeksi sitä, että olen lähettänyt vääräksi tai valheelliseksi osoittautunutta tietoa? Onko kukaan kieltänyt minua välittämästä hänelle sähköposteja? Pidä mielessäsi, että myös jokaisella yhteyshenkilölläsi on pääsy internetiin ja he voivat etsiä sieltä itseään kiinnostavaa aineistoa ilman sinun apuasi. Heitä ei tarvitse hukuttaa hauskojen tarinoiden, videoleikkeiden tai kuvaesitysten tulvaan. Ei ole myöskään viisasta välittää eteenpäin raamatullisten puheiden äänitallenteita tai jäljennöksiä. * Lisäksi on hyödyllisempää valmistautua henkilökohtaisesti seurakunnankokouksiin sen sijaan että käyttäisi toisten välittämää tutkimisaineistoa, tekstistä poimittuja raamatunjakeita tai muiden valmistamia vastauksia.

Mitä sinun pitäisi tehdä, jos löydät internetistä uutisia, jotka panettelevat Jehovan järjestöä? Sellainen aineisto pitäisi torjua päättäväisesti. Jotkut uskovat, että heidän täytyy näyttää aineistoa toisille kuullakseen heidän mielipiteensä asiasta, mutta tämä vain levittäisi pahansuopia ajatuksia. Jos meitä häiritsee jokin seikka, jonka näemme internetissä, meidän tulisi pyytää Jehovalta viisautta ja puhua siitä kypsien veljien kanssa (Jaak. 1:5, 6; Juud. 22, 23). Jeesuksesta levitettiin väärää tietoa, ja hän varoittikin seuraajiaan, että viholliset vainoaisivat heitä ja puhuisivat heistä ”valehdellen kaikenlaista pahaa” (Matt. 5:11; 11:19; Joh. 10:19–21). Meidän täytyy käyttää ”ajattelukykyä” ja olla ”tarkkanäköisiä”, jotta voimme tunnistaa ”turmeltuneita puhuvan miehen” ja sellaiset, ”jotka ovat vilpillisiä vaelluksessaan” (Sananl. 2:10–16).

Meidän täytyy suhtautua varovaisesti myös sellaisiin veljiämme tai heidän kokemuksiaan koskeviin uutisiin, jotka saamme kiertoteitse. Vaikka ne pitäisivätkin paikkansa, niitä ei tarvitse välttämättä levittää, eikä se aina edes olisi oikein eikä rakkaudellista (Matt. 7:12). Esimerkiksi ei olisi rakkaudellista tai rakentavaa levittää juoruja, vaikka niissä olisi jotain perää (2. Tess. 3:11; 1. Tim. 5:13). Jotkin asiat voivat olla luottamuksellisia, ja meidän pitäisi kunnioittaa toisten oikeutta tuoda asia julki omana aikanaan ja sopivien kanavien kautta. Se että tieto leviää ennenaikaisesti, voi aiheuttaa paljon vahinkoa.

Nykyään on mahdollista välittää eteenpäin tietoa – oikeaa ja väärää, hyödyllistä ja turhaa, harmitonta ja vaarallista – uskomattoman nopeasti. Kun joku lähettää sähköpostin tai tekstiviestin yhdelle ihmiselle, sisältö voi levitä ympäri maailman silmänräpäyksessä, haluttiinpa sitä tai ei. Meidän tulisi siksi vastustaa kiusausta välittää viesti eteenpäin nopeasti ja arvostelukyvyttömästi. Lukiessamme sensaatiohakuista aineistoa pidämme mielessämme, että rakkaus ei ole tarpeettoman epäluuloinen eikä myöskään herkkäuskoinen. Ennen kaikkea rakkaus kieltäytyy uskomasta Jehovan järjestöä koskeviin ilkeämielisiin vihjailuihin tai veljistämme esitettyihin valheisiin, joiden levittäjät ovat ”valheen isän”, Saatanan, orjia (Joh. 8:44; 1. Kor. 13:7). Ajattelukyky ja tarkkanäköisyys auttavat meitä tulemaan ”terävänäköisiksi” ja käsittelemään vastuuntuntoisesti sitä kasvavaa tiedon määrää, joka on saatavillamme päivittäin. Raamattu sanoo: ”Kokemattomat hankkivat omakseen tyhmyyden, mutta terävänäköiset kantavat tietoa päähineenä.” (Sananl. 14:18.)