1, 2. Miksi tuli havainnollistaa osuvasti kielen voimaa?

LOKAKUUN alussa 1871 Yhdysvaltojen historian tuhoisin metsäpalo peitti liekkeihin Wisconsinin osavaltion koillisosan. Tulen raivotessa kuivissa metsämaissa lieskat ja paahtava kuumuus tappoivat yli 1 200 ihmistä ja polttivat karrelle kaksi miljardia puuta. Tulipalo saattoi syttyä pienistä kipinöistä, joita lensi ohimenevistä junista. Miten todet ovatkaan Jaakobin kirjeen 3:5:n sanat: ”Katso! Kuinka pieni tuli tarvitaankaan niin suuren metsän sytyttämiseen!” Miksi raamatunkirjoittaja totesi näin?

² Jaakobin käyttämän kielikuvan ydin selviää jakeesta 6, jossa sanotaan: ”Kielikin on tuli.” Kieli edustaa puhekykyämme. Puheemme voi tulen tavoin aiheuttaa suurta vahinkoa. Raamatussa sanotaankin, että jopa ”kuolema ja elämä ovat kielen vallassa” (Sananl. 18:21). Emme tietenkään pidäty puhumasta vain siitä syystä, että pelkäämme sanovamme jotakin vahingollista, aivan kuten emme kieltäydy käyttämästä tulta, koska pelkäämme siitä mahdollisesti koituvaa vahinkoa. Olennaista on, että tilanne pysyy hallinnassa. Jos olemme huolellisia tulen käytössä, voimme sen avulla valmistaa ruokamme, pitää itsemme lämpiminä ja saada valoa pimeänä yönä. Jos kesytämme kielemme, voimme ylistää sillä Jumalaa ja hyödyttää toisia (Ps. 19:14).

3. Mitä kolmea puheen piirrettä tarkastelemme tässä kirjoituksessa?

 ³ Kyky ilmaista ajatuksiamme ja tunteitamme on Jumalalta saatu ihmeellinen lahja, käytämmepä sitten puhetta tai viittomakieltä. Miten voimme käyttää tätä lahjaa toisten rohkaisemiseen? (Lue Jaakobin kirjeen 3:9, 10.) Tarkastelemme nyt kolmea tärkeää puheen piirrettä: milloin puhua, mitä puhua ja miten puhua.

4. Kerro esimerkkejä siitä, milloin on ”aika pysyä hiljaa”.

⁴ Puhe on tärkeä osa jokapäiväistä elämää, mutta meidän ei tarvitse puhua taukoamatta. Raamatussa sanotaan, että on ”aika pysyä hiljaa” (Saarn. 3:7). Se että olemme hiljaa, kun toiset puhuvat, voi osoittaa kunnioitusta (Job 6:24). Ilmaisemme hienotunteisuutta ja hyvää arvostelukykyä, kun pidämme kielemme kurissa luottamuksellisten asioiden suhteen (Sananl. 20:19). Jos meitä ärsytetään, meidän on viisasta hillitä kielemme (Ps. 4:4).

5. Miten voimme osoittaa arvostuksemme Jumalalta saatua puhekykyä kohtaan?

⁵ Raamatussa kuitenkin sanotaan, että on myös ”aika puhua” (Saarn. 3:7). Jos ystäväsi antaisi sinulle kauniin lahjan, et varmastikaan piilottaisi sitä. Sen sijaan osoittaisit arvostuksesi panemalla sen hyvään käyttöön. Osoitamme kiitollisuutemme, kun käytämme Jehovalta saatua puhekykyä viisaasti. Saatamme sen avulla ilmaista tunteitamme, kertoa toisille tarpeistamme, rohkaista toisia ja ylistää Jumalaa (Ps. 51:15). Mistä sitten tiedämme, milloin on ”aika puhua”?

6. Miten Raamatussa valaistaan sitä, että on tärkeää valita oikea aika puhumiselle?

⁶ Sananlaskujen 25:11:ssä valaistaan sitä, miten tärkeää on valita oikea aika puhumiselle: ”Kuin kultaomenoita hopeisissa kaiverrustöissä on oikeaan aikaan puhuttu sana.” Kultaiset omenat ovat jo itsessään kauniita, mutta hopeinen tausta vielä korostaa niiden kauneutta. Vastaavasti jos valitsemme huolellisesti oikean ajan sanoillemme, puheemme vetoaa ja vaikuttaa enemmän kuulijoihimme. Miten voimme onnistua tässä?

7, 8. Miten Japanissa asuvat veljemme jäljittelivät Jeesuksen esimerkkiä valitsemalla oikean ajan puhua ylösnousemustoivosta?

⁷ Sanamme saattavat olla juuri sellaisia, joita kuulijamme todella tarvitsee, mutta jos emme valitse sopivaa aikaa niiden puhumiselle, niitä on ehkä vaikea ymmärtää tai ottaa vastaan. (Lue Sananlaskujen 15:23.) Esimerkiksi maaliskuussa 2011 maanjäristys ja tsunami tuhosivat Itä-Japanin alueita ja pyyhkäisivät tieltään kokonaisia kaupunkeja. Yli 15 000 ihmistä menetti henkensä. Vaikka myös alueen Jehovan todistajat kokivat kovia, he aina mahdollisuuden tullen lohduttivat surevia ihmisiä Raamatun avulla. Monilla sikäläisillä ihmisillä on kuitenkin syvään juurtuneita buddhalaisia uskonkäsityksiä ja hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa Raamatun opetuksista. Veljemme tajusivatkin, että heti tsunamin jälkeen ei välttämättä ollut paras hetki kertoa ylösnousemustoivosta eloon jääneille, jotka olivat murheen murtamia. Niinpä he käyttivät puhekyvyn lahjaansa pikemminkin tunneperäisen tuen antamiseen toisille. Lisäksi he selittivät Raamatun avulla, miksi tällaisia kauhistuttavia asioita tapahtuu viattomille ihmisille.

⁸ Vaikka Jeesus tiesi, milloin oli aika olla hiljaa, hän tiesi myös, milloin oli oikea aika puhua (Joh. 18:33–37; 19:8–11). Hän sanoi kerran opetuslapsilleen: ”Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette kykene kantamaan sitä nyt.” (Joh. 16:12.) Itä-Japanin Jehovan todistajat jäljittelivät Jeesuksen esimerkkiä.  Kaksi ja puoli vuotta tsunamin jälkeen he osallistuivat maailmanlaajuiseen traktaattikampanjaan ja levittivät Valtakunnan Uutiset nro 38:aa, jonka otsikko on ”Voivatko kuolleet elää uudelleen?” Ihmiset olivatkin nyt vastaanottavaisempia sydäntä lämmittävälle ylösnousemustoivolle, ja monet puhuteltavat ottivat mielellään traktaatin. Koska kulttuurit ja uskonkäsitykset vaihtelevat suuresti, meidän täytyy ratkaista hyvää arvostelukykyä käyttäen, milloin on oikea aika puhua.

9. Millaisissa tilanteissa on syytä odottaa oikeaa aikaa puhua?

⁹ On muitakin tilanteita, joissa meidän täytyy tietää, milloin puhua. Esimerkiksi joku saattaa loukata meitä, vaikka hän tarkoittaakin hyvää. Meidän olisi viisasta pysähtyä miettimään, onko asia niin vakava, että siihen kannattaa reagoida. Jos meidän täytyy sanoa jotain, ei olisi järkevää lähestyä loukkaajaa, kun olemme poissa tolaltamme ja saattaisimme sanoa jotakin harkitsematonta. (Lue Sananlaskujen 15:28.) Meidän tulee käyttää hyvää arvostelukykyä myös silloin, kun puhumme totuudesta ei-uskoville sukulaisillemme. Haluamme, että he oppivat tuntemaan Jehovan, mutta meidän täytyy olla kärsivällisiä ja osoittaa havaintokykyä. Se että sanomme oikeat sanat oikeaan aikaan, saattaa avata heidän sydämensä totuudelle.

10. a) Miksi meidän pitäisi valita sanamme huolellisesti? b) Millaista puhetapaa meidän tulee karttaa?

¹⁰ Sanoilla on voimaa joko satuttaa tai lääkitä. (Lue Sananlaskujen 12:18.) Saatanan maailmassa on yleistä käyttää kieltä, joka tuottaa tuskaa. Viihdemaailma yllyttää monia ”teroittamaan kielensä niin kuin miekan” ja ”tähtäämään nuolensa, katkeran puheen” (Ps. 64:3). Kristityn täytyy karttaa tätä vahingollista tapaa. Yksi esimerkki julmasta, ”katkerasta puheesta” on sarkasmi eli purevan ivallinen puhe, jonka tarkoituksena on vähätellä tai moittia toisia. Vaikka sarkastiset ilmaukset usein esitetäänkin huumorin varjolla, ne voivat nopeasti muuttua epäkunnioittavaksi, loukkaavaksi puheeksi. Julma sarkasmi on yksi herjaavan puheen muoto, josta kristityn pitäisi pysyä kaukana. Voimme kyllä höystää puhettamme huumorilla, mutta meidän tulee varoa sitä ansaa, että yrittäisimme hauskuttaa toisia piikikkäillä, sarkastisilla sutkauksilla, jotka todellisuudessa loukkaavat ja nöyryyttävät. Raamatussa neuvotaan: ”Älköön suustanne lähtekö mitään mätää puhetta, vaan sellaista, mikä on tarpeen mukaan hyvää rakennukseksi, jotta se antaisi sitä, mikä on suotuisaa kuulijoille.” (Ef. 4:29, 31.)

11. Millainen rooli sydämellä on siinä, että osaamme valita oikeat sanat?

¹¹ Jeesus opetti, että ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” (Matt. 12:34). Sydämellä on siis tärkeä rooli siinä, että osaamme valita oikeat sanat. Puheestamme heijastuu yleensä se, millaisia tunteita meillä todellisuudessa on toisia kohtaan. Jos sydämemme on täynnä rakkautta ja myötätuntoa, todennäköisesti puhummekin myönteisesti ja rakentavasti.

12. Miten voimme kehittää taitoamme valita oikeat sanat?

¹² Jotta osaamme valita oikeat sanat, meidän täytyy nähdä vaivaa ja osoittaa hyvää arvostelukykyä. Jopa viisas kuningas Salomo ”mietti ja tutki perusteellisesti” löytääkseen ”ilahduttavat sanat ja oikeiden totuuden sanojen kirjoituksen” (Saarn. 12:9, 10). Onko sinun mielestäsi usein haastavaa löytää ”ilahduttavia sanoja”? Siinä tapauksessa sinun täytyy  ehkä laajentaa sanavarastoasi. Yksi keino tähän on kiinnittää huomiota siihen, miten sanoja käytetään Raamatussa ja kristillisissä julkaisuissamme. Ota selvää, mitä sinulle vieraat ilmaisut merkitsevät. Vieläkin tärkeämpää on, että opettelet käyttämään sanoja tavalla, joka hyödyttää toisia. Jehovan ja hänen Esikoispoikansa välisestä suhteesta kerrotaan: ”Jehova itse on antanut minulle [Jeesukselle] opetettujen kielen osatakseni vastata väsyneelle sanalla.” (Jes. 50:4.) Se että pysähdymme miettimään, mitä aiomme sanoa, voi auttaa meitä löytämään oikeat sanat (Jaak. 1:19). Voisimmekin kysyä itseltämme: Välittävätkö valitsemani sanat todella sen, mitä haluan sanoa? Millainen vaikutus näillä sanoilla on kuulijaan?

13. Miksi on tärkeää puhua helposti ymmärrettävällä tavalla?

¹³ Israelissa käytettiin trumpetteja, kun haluttiin kutsua leiri koolle tai purkaa se ja kun armeijaa kannustettiin taisteluun. Raamatussa trumpetinpuhalluksella valaistaankin osuvasti sitä, miten tärkeää on puhua helposti ymmärrettävällä tavalla. Trumpetin epäselvä kutsu voisi suistaa etenevän armeijan perikatoon. Vastaavasti jos puheemme on tarpeettoman ympäripyöreää tai kiertelevää, se saattaa hämmentää tai johtaa harhaan. Vaikka ponnistelemme pitääksemme puheemme selkeänä ja ymmärrettävänä, emme tietenkään halua esittää töksähteleviä tai tahdittomia huomautuksia. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 14:8, 9.)

14. Esitä esimerkki siitä, miten Jeesus puhui helposti ymmärrettävällä tavalla.

¹⁴ Jeesus antoi parhaan esimerkin siitä, miten valita oikeat sanat. Matteuksen lukuihin 5–7 on merkitty muistiin hänen lyhyt mutta vaikuttava puheensa, jossa hän ei käyttänyt korusanaisia tai monitulkintaisia ilmauksia mutta ei myöskään tylyä tai loukkaavaa kieltä. Sen sijaan hän valitsi selkeitä, yksinkertaisia ilmauksia tavoittaakseen kuulijoittensa sydämen. Kun hän esimerkiksi halusi lievittää ihmisten huolia jokapäiväisen ruoan saamisesta, hän viittasi siihen, kuinka Jehova pitää huolta taivaan linnuista. Sitten hän vertasi kuulijoitaan lintuihin ja kysyi: ”Ettekö te ole arvokkaampia kuin ne?” (Matt. 6:26.) Miten yksinkertaiset, selvät ja sydämeen vetoavat nämä sanat ovatkaan! Tarkastellaan nyt kolmatta tärkeää puheeseemme liittyvää piirrettä.

15. Miksi meidän täytyy puhua miellyttävällä tavalla?

¹⁵ Se, miten puhumme, voi olla yhtä tärkeää kuin se, mitä puhumme. Kun Jeesus puhui kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa, ihmiset ”ihmettelivät niitä miellyttäviä sanoja, joita lähti hänen suustaan” (Luuk. 4:22). Miellyttävä, ystävällinen puhe vetoaa sydämeen eikä heikennä sanojemme voimaa. Miellyttävä puhetapa voi jopa antaa sanoillemme enemmän tehoa (Sananl. 25:15). Jäljittelemme Jeesuksen miellyttävää puhetapaa olemalla ystävällisiä, kohteliaita ja hienotunteisia. Kun Jeesus näki, miten paljon ihmisjoukko ponnisteli päästäkseen kuuntelemaan häntä, hän liikuttui säälistä ja ”rupesi opettamaan heille monia asioita” (Mark. 6:34). Vaikka häntä herjattiin, hän ei turvautunut tylyyn kielenkäyttöön (1. Piet. 2:23).

16, 17. a) Miten voimme jäljitellä Jeesusta, kun puhumme perheenjäsentemme ja seurakuntaan kuuluvien läheisten ystävien kanssa? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Kerro esimerkki siitä, mitä ystävällinen puhe voi saada aikaan.

¹⁶ Voi olla haastavaa puhua lempeästi ja tahdikkaasti jollekulle sellaiselle, jonka tunnemme hyvin. Saatamme olla sitä mieltä, että meillä on oikeus olla hyvin  suorapuheisia keskustellessamme esimerkiksi perheenjäsenten tai seurakuntaan kuuluvien läheisten ystävien kanssa. Ajatteliko Jeesus, että läheinen suhde opetuslapsiin soi hänelle vapauden puhua heille tylysti? Kaukana siitä! Kun Jeesuksen lähimmät seuraajat kiistelivät taas kerran siitä, kuka heistä oli suurin, Jeesus oikaisi heitä ystävällisesti käyttäen havaintoesimerkkinä pientä lasta (Mark. 9:33–37). Vanhimmat voivat jäljitellä Jeesuksen esimerkkiä antamalla neuvoja ”lempeyden hengessä” (Gal. 6:1).

¹⁷ Jopa silloin, kun joku sanoo jotakin loukkaavaa, ystävällinen vastaus voi saada aikaan myönteisiä tuloksia (Sananl. 15:1). Esimerkiksi erään yksinhuoltajaäidin teini-ikäinen poika vietti kaksoiselämää. Muuan hyvää tarkoittava kristitty sisar sanoi tuolle äidille: ”Onpa tosi ikävää, että olet epäonnistunut lapsen kasvatuksessa.” Äiti mietti hetkisen ja vastasi sisarelle: ”On totta, että asiat eivät suju hyvin tällä hetkellä, mutta hänen valmennuksensa on vielä kesken. Keskustellaan asiasta sitten Harmagedonin jälkeen, koska silloin voimme olla varmoja.” Tämä lempeä vastaus auttoi säilyttämään rauhan sisarten välillä, ja se rohkaisi poikaa, joka sattui kuulemaan keskustelun. Poika ymmärsi, että hänen äitinsä ei ollut luopunut toivosta hänen suhteensa. Se sai hänet hankkiutumaan eroon huonosta seurasta. Aikanaan poika kävi kasteella, ja hän palveli myöhemmin Betelissä. Olemmepa siis veljiemme, perheemme tai vieraiden ihmisten seurassa, puheemme pitäisi aina olla ”miellyttävää, suolalla höystettyä” (Kol. 4:6).

18. Miten Jeesuksen esimerkki auttaa meitä käyttämään puhekykyä oikein?

¹⁸ Kyky kertoa ajatuksiamme ja tunteitamme toisille on todellinen ihme. Noudatamme Jeesuksen esimerkkiä, kun puhumme oikeaan aikaan, yritämme löytää oikeat sanat ja pyrimme puhumaan ystävällisesti. Silloin sanoillamme on voimaa lääkitä kuulijoitamme ja ne miellyttävät Jehovaa, joka on antanut meille puhekyvyn arvokkaan lahjan.