Tiesitkö?

Kuinka suuri oli Salomon temppelin valettu meri?

Ensimmäisen kuninkaiden kirjan 7:26:ssa mainitaan, että valettu meri, jossa oli vettä pappien käyttöön, veti ”kaksituhatta bat-mittaa”, mutta rinnakkaiskertomuksessa 2. Aikakirjan 4:5:ssä sanotaan sen vetäneen ”kolmetuhatta bat-mittaa”. Tämä on saanut jotkut väittämään, että ero johtuu Aikakirjan kertomuksessa olevasta kirjurinvirheestä.

Uuden maailman käännöksen avulla voidaan kuitenkin havaita, että nämä kohdat ovat sopusoinnussa keskenään. 1. Kuninkaiden kirjan 7:26:ssa sanotaan: ”Se veti tavallisesti kaksituhatta bat-mittaa.” Huomaa, että 2. Aikakirjan 4:5:ssä todetaan: ”Säiliönä se saattoi vetää kolmetuhatta bat-mittaa.” 2. Aikakirjan 4:5:ssä siis tarkoitetaan temppelissä olleen altaan kokonaistilavuutta, vesimäärää jonka se saattoi vetää, kun taas 1. Kuninkaiden kirjan 7:26:ssa mainitaan, paljonko siihen yleensä pantiin vettä. Toisin sanoen sitä ei koskaan täytetty ääriään myöten. Näyttää siltä, että altaaseen oli tapana panna vettä vain kaksi kolmasosaa sen tilavuudesta.

Miksi Jeesus ja Pietari maksoivat temppeliveron vain yhdellä kolikolla?

Jeesuksen päivinä kaikkien yli 20-vuotiaiden juutalaismiesten tuli maksaa joka vuosi temppelivero, jonka suuruus oli kaksi drakhmaa eli yksi didrakhma. Se vastasi parin päivän palkkaa. Kun heräsi kysymys tuon veron maksamisesta, Jeesus käski Pietaria: ”Mene meren rantaan, heitä ongenkoukku ja ota ensimmäinen kala, joka tulee ylös, ja kun avaat sen suun, löydät stateerin kolikon. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.” (Matteus 17:24–27.)

Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että tässä mainittu stateerin kolikko oli tetradrakhma. Tuo kolikko oli neljän drakhman arvoinen, eli sillä voitiin maksaa kahden ihmisen temppelivero. Tetradrakhmat olivat paljon yleisempiä kuin didrakhmat, ja niitä oli helpommin saatavilla. Raamatun sanakirja The New Bible Dictionary toteaakin: ”Vaikuttaa siltä, että juutalaiset maksoivat usein temppeliveron pareittain.”

Lisäksi jos joku halusi maksaa vain yhden ihmisen temppeliveron, häneltä vaadittiin agio eli vaihtopalkkio, joka saattoi olla jopa 8 prosentin suuruinen. Niiden, jotka maksoivat samalla kertaa kahden ihmisen veron, ei kuitenkaan tarvinnut suorittaa tuota maksua. Tässäkin pienessä yksityiskohdassa Matteuksen kertomus on siis sopusoinnussa sen kanssa, mitä tiedetään Jeesuksen ajan tavoista.

[Kuva s. 15]

Suurennos tetradrakhmasta