Lähesty Jumalaa

Jumala pitää meitä kallisarvoisina

Luukas 12:6, 7

”MEIDÄN sydämemme voi langettaa meille tuomion.” Nämä Raamatun sanat osoittavat, että toisinaan sydämemme voi saada meidät suhtautumaan itseemme liian kriittisesti. Mieleemme voi iskostua ajatus, ettemme ansaitse Jumalan rakkautta ja huolenpitoa. Raamatussa kuitenkin vakuutetaan: ”Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaiken.” (1. Johanneksen kirje 3:19, 20.) Jumala tuntee meidät paremmin kuin me itse. Hän saattaa ajatella meistä aivan toisin kuin itse ajattelemme. Minkä arvoisina Jehova Jumala – jonka mielipiteellä on todellista merkitystä – meitä sitten pitää? Se käy ilmi koskettavasta vertauksesta, jonka Jeesus esitti kaksi kertaa.

Jeesus totesi kerran: ”Eikö kaksi varpusta myydä vähäarvoisesta kolikosta?” (Matteus 10:29, 31.) Luukkaan 12:6, 7:n mukaan hän sanoi myös: ”Eikö viisi varpusta myydä kahdesta vähäarvoisesta kolikosta? Silti yhtäkään niistä ei ole unohdettu Jumalan edessä. – – Älkää pelätkö; te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” Tämä yksinkertainen mutta vaikuttava vertaus osoittaa, miten Jehova suhtautuu kuhunkin palvojaansa.

Varpuset kuuluivat halvimpiin ravinnoksi käytettyihin lintuihin. Jeesus oli varmaankin katsellut, kun köyhät naiset, kenties jopa hänen oma äitinsä, ostivat torilla näitä pikkuruisia lintuja ruoaksi perheelleen. Yhdellä assarionin kolikolla, jonka arvo on nykyrahassa alle viisi senttiä, sai kaksi varpusta. Varpuset olivat niin halpoja, että kahdella kolikolla sai peräti viisi lintua – viides tuli kaupanpäällisiksi.

Jeesus sanoi, että yhtäkään varpusta ”ei ole unohdettu Jumalan edessä” ja ettei yksikään niistä ”putoa maahan Isänne tietämättä” (Matteus 10:29). Jehova panee merkille jokaisen varpusen, joka putoaa maahan, kenties koska se on loukkaantunut, tai joka laskeutuu maahan etsimään ruokaa. Nämä linnut voivat näyttää vähäpätöisiltä, mutta Jehova on luonut ne, eivätkä ne ole vähäpätöisiä hänen silmissään. Hän pitää niitä kallisarvoisina luontokappaleina. Huomaatko, mikä oli Jeesuksen vertauksen ydin?

Jeesus käytti opettaessaan usein rinnastuksia: hän puhui ensin jostain vähäisemmästä asiasta ja osoitti sitten, miten sama periaate soveltuu suurempaan asiaan. Hän sanoi esimerkiksi: ”Korpit eivät kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole aittaa eikä varastohuonetta, ja kuitenkin Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut?” (Luukas 12:24.) Varpusia koskevan vertauksen ydin alkaa nyt avautua: jos Jehova välittää noista pienistä linnuista, kuinka paljon enemmän hän välittääkään ihmisistä, jotka rakastavat ja palvovat häntä!

Jeesuksen sanojen perusteella meidän ei tarvitse tuntea olevamme niin arvottomia, ettei Jumala huomaisi meitä eikä välittäisi meistä. Eikö olekin lohduttavaa, että Luoja, joka ”on suurempi kuin meidän sydämemme”, voi nähdä meissä jotakin sellaista, mitä emme itse kykene näkemään?

[Kuvan lähdemerkintä s. 9]

Varpuset: © ARCO/D. Usher/age fotostock