Hyödynnä uteliaisuuttasi
Hyödynnä uteliaisuuttasi
”Ihminen on olento, joka kyselee. Alamme kysellä heti syntymämme jälkeen – –. Voitaisiin jopa sanoa, että ihmiskunnan historia on niiden kysymysten ja vastausten historiaa, joita me ihmiset olemme esittäneet itsellemme.” (Meksikolainen runoilija Octavio Paz)
MIKÄ inspiroi kokkia kehittämään uuden reseptin? Mikä ajaa tutkimusmatkailijaa seikkailemaan kaukomaille? Mikä saa lapsen esittämään loputtomasti kysymyksiä? Useimmiten syynä on uteliaisuus.
Miten on sinun laitasi? Herättävätkö uudet ajatukset tai kiinnostavat kysymykset uteliaisuutesi? Esimerkiksi: Mistä elämä on lähtöisin? Miksi olemme täällä? Onko Jumala olemassa? Uteliaisuus saa monet esittämään tällaisia kysymyksiä pienestä pitäen ja ottamaan selville, mistä mikäkin johtuu. Kun jokin kiehtoo mieltämme, yritämme saada siitä selville kaiken mahdollisen. Uteliaisuus voi siksi johtaa moniin hienoihin tuloksiin. Se voi kuitenkin johtaa myös ongelmiin ja jopa koitua kohtalokkaaksi.
Varovaisuus ja tasapaino tarpeen
Vanhan sanonnan mukaan ”liika uteliaisuus on pahasta”. Uteliaisuus voi tosiaan olla vaarallista, ellei sitä hillitä. Lapsi saattaa uteliaisuuttaan vaikkapa koskea kuumaa liettä – vakavin seurauksin. Toisaalta tiedonhaluisuus voi kannustaa meitä syventämään tietojamme ja selvittämään asiat perin pohjin. Mutta olisiko viisasta tyydyttää uteliaisuutensa, olipa kiinnostuksen kohde mikä tahansa?
Kaikki tieto ei selvästikään ole haluttavaa, sillä osa siitä on vahingollista. Uteliaisuus pornografiaa, okkultismia tai kulttien tai ääriryhmien käsityksiä kohtaan voi herkästi vaarantaa hyvinvointimme. Meidän on viisasta jäljitellä muun muassa näillä alueilla heprealaista psalmistaa, joka rukoili: ”Käännä silmäni pois näkemästä arvotonta.” (Psalmit 119:37.)
On myös tietoa, joka ei ehkä itsessään ole vahingollista mutta joka on pohjimmiltaan turhaa. Mitä hyötyä on esimerkiksi siitä, että tietää kaiken elokuvatähtien tai muiden kuuluisuuksien yksityiselämästä, urheilijoiden tai joukkueiden tilastoista tai uusimmista laitteista ja automalleista? Useimmille ihmisille näiden alojen ”asiantuntemuksesta” ei ole viime kädessä mitään hyötyä.
Innostava esimerkki
Eräs esimerkki uteliaisuuden myönteisestä vaikutuksesta on 1800-luvulla elänyt saksalainen luonnontutkija ja tutkimusmatkailija Alexander von Humboldt. Hänen mukaansa on nimetty muun muassa Humboldtinvirta (eli Perunvirta), Etelä-Amerikan länsirannikkoa pitkin kulkeva merivirta.
Humboldt kirjoitti kerran: ”Olin tuntenut varhaisimmasta nuoruudestani lähtien palavaa halua matkustaa kaukaisille seuduille, joilla eurooppalaiset olivat harvoin käyneet.” Hän kertoi tämän halun heränneen, kun häntä houkutteli ”voimakas mielenkuohu”. 29-vuotiaana hän lähti Väli- ja Etelä-Amerikkaan tutkimusmatkalle, joka kesti viisi vuotta. Kokoamiensa tietojen pohjalta hän kirjoitti matkoistaan 30-osaisen teoksen.
Humboldt oli kiinnostunut kaikesta: valtameren lämpötilasta, siinä elävistä kaloista ja
tielleen osuneista kasveista. Hän kiipesi vuorille, tutki jokia ja purjehti maailman meriä. Humboldtin tutkimukset loivat perustan monille nykytieteen aloille. Kaikki sai alkunsa hänen kiihkeästä uteliaisuudestaan, eikä hänen pohjaton tiedonjanonsa sammunut koko hänen elämänsä aikana. Amerikkalainen esseekirjailija Ralph Waldo Emerson totesikin: ”Humboldt oli yksi niistä maailman ihmeistä, – – joita aika ajoin ilmaantuu ikään kuin osoittamaan meille ihmismielen mahdollisuudet, kykyjemme voiman ja laajuuden.”Tutkimisen arvoinen tiedonala
Harvalla on tietenkään mahdollisuutta kiertää maailmaa tutkimusmatkailijana tai tehdä uraauurtavia tieteellisiä havaintoja. On kuitenkin eräs tiedonala, jolla voimme käyttää henkisiä kykyjämme ja saada paljon suurempia palkintoja kuin minkään muun hankkeen parissa. Jeesus Kristus viittasi tähän tiedonalaan rukoillessaan taivaallista Isäänsä: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3.)
Tieto tosi Jumalasta, jonka nimi on Jehova, ja hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta voi olla tiedonjanoiselle mielelle palkitsevampaa kuin mikään muu tieto. Palauta mieleesi kirjoituksen alussa mainitut elämää koskevat kysymykset. Niihin voitaisiin vielä lisätä: Miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä? Turmelevatko tai tuhoavatko ihmiset maapallon? Mitä Jumala tekee estääkseen tällaisen lopputuloksen? Vastausten löytäminen näihin kysymyksiin ei vain tyydytä uteliaisuuttamme. Kuten Jeesus sanoi, ”tämä merkitsee ikuista elämää”. Miksi voimme olla tästä varmoja?
Raamattu on Jumalan sana, joka on kirjoitettu hänen pyhän henkensä vaikutuksesta. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” (2. Timoteukselle 3:16, 17.)
Apostoli Paavalin mukaan Raamattu siis sisältää tietoa, joka voi varustaa meidät tekemään kaikkea hyvää. Se voi auttaa meitä katselemaan asioita Jumalan näkökannalta, ja tiedämme, että Jumalan tieto ja viisaus on ylivertaista. Profeetta Jesaja henkeytettiin kirjoittamaan nämä syvälliset Jumalan sanat: ”’Teidän ajatuksenne eivät ole minun ajatuksiani eivätkä minun tieni teidän teitänne’, lausuu Jehova. ’Sillä niin kuin taivaat ovat maata korkeammat, niin ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.’” (Jesaja 55:8, 9.)
Haluaisitko sinä tietoa Jumalan ylevistä teistä ja ajatuksista? Saako uteliaisuutesi sinut ottamaan selville, mitä Jumalan sana Raamattu kertoo niistä? Haluatko tietää, miten Jumala tulee poistamaan kaikki kärsimykset ja mitä hän tekee tottelevaisten ihmisten hyväksi? Raamatussa esitetään seuraava kehotus: ”Maistakaa ja nähkää, että Jehova on hyvä. Onnellinen on se voimakas mies, joka turvautuu häneen.” (Psalmit 34:8.)
Jumalan sanan voimakkailla totuuksilla voi olla vilpittömään sydämeen samankaltainen vaikutus kuin valolla ihmiseen, joka näkee ensimmäistä kertaa. Ne saivat apostoli Paavalin julistamaan: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovatkaan hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä!” (Roomalaisille 11:33.) Emme tosiasiassa tule koskaan ymmärtämään täysin Jumalan tiedon ja viisauden rikkautta. Millainen odote meillä onkaan! Emme koskaan pitkästy, vaan löydämme aina jotain uutta ajateltavaa.
Pysy tiedonhaluisena!
On totta, että useimmista ihmisistä ei koskaan tule kuuluisia tutkimusmatkailijoita tai keksijöitä, emmekä keskimääräisen ihmisiän aikana opi ikinä ymmärtämään kaikkea, mitä haluaisimme ymmärtää. Älä silti anna uteliaisuutesi tukahtua. Pysy tiedonhaluisena, sillä Jumala on rakkaudellisesti luonut meidät sellaisiksi.
Käytä Jumalan antamaa tiedonhaluisuuden lahjaa hyvin ja opettele ymmärtämään Jumalan henkeytettyä sanaa, Raamattua, täsmällisesti. Jos teet niin, voit nauttia onnellisesta ja merkityksellisestä elämästä jo nyt ja kautta ikuisuuden. ”Kaiken – – [Jumala] on tehnyt kauniiksi aikanaan”, sanotaan Raamatussa. ”Myös määräämättömän ajan hän on pannut heidän sydämeensä, jotta ihminen ei pääsisi koskaan perille työstä, jonka tosi Jumala on tehnyt alusta loppuun asti.” (Saarnaaja 3:11.)
[Tekstiruutu/Kuvat s. 21]
Tiesitkö että. . .
• satoja vuosia ennen kuin Kolumbus ja Magalhães todistivat planeettamme muodon, Raamattu osoitti maan olevan pyöreä eikä litteä? (Jesaja 40:22.)
• kauan ennen kuin astronautit näkivät maan leijuvan avaruudessa, Raamattu sanoi, että se on ”ripustettu” tyhjyyden päälle? (Job 26:7.)
• ainakin 2500 vuotta ennen kuin englantilainen lääkäri William Harvey selvitti, miten veri kiertää ihmisruumiissa, Raamattu kutsui sydäntä elämän lähteeksi? (Sananlaskut 4:23.)
• kolmisentuhatta vuotta sitten Raamattu kuvaili yksinkertaisesti veden kiertokulkua osana ekosysteemiä, joka mahdollistaa elämän maan päällä? (Saarnaaja 1:7.)
Eikö olekin ihmeellistä, että nämä tieteelliset tosiasiat mainittiin Raamatussa kauan ennen kuin ihmiset tajusivat niitä? Raamattu on todellisuudessa elintärkeän tiedon aarreaitta, joka vain odottaa, että löydät sen.
[Kuva s. 19]
Alexander von Humboldt