Miksi Nooa sai Jumalan suosion? Miksi sen pitäisi kiinnostaa meitä?

USEIMMAT meistä muistavat tilanteita, joissa olemme kuulleet jonkin tärkeän uutisen. Muistamme yksityiskohtia – emme vain, missä olimme ja mitä olimme tekemässä, vaan myös, miten reagoimme. Epäilemättä Nooa ei koskaan unohtanut sitä päivää, jona hän sai ilmoituksen Jehova Jumalalta, kaikkeuden suvereenilta Hallitsijalta. Olisiko tärkeämpää sanomaa voinut ollakaan? Jehova ilmoitti päättäneensä hävittää ”kaiken lihan”. Nooan tuli rakentaa jättiläismäinen arkki, jotta hän, hänen perheensä ja kaikenlaiset eläimet säilyisivät elossa. (1. Mooseksen kirja 6:9–21.)

Miten Nooa reagoi? Oliko hän iloinen, vai protestoiko hän? Miten hän kertoi uutisen vaimolleen ja perheelleen? Raamattu ei paljasta näitä asioita, mutta se sanoo: ”Nooa teki aivan niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, juuri niin hän teki.” (1. Mooseksen kirja 6:22.)

Tämä on varmasti kaikkein tärkein tieto, sillä se selittää osaltaan, miksi Nooa sai suosion Jumalan silmissä: hän teki, mitä Jumala pyysi (1. Mooseksen kirja 6:8). Mikä muu toi Nooalle Jumalan suosion? Vastaus on tärkeä, koska meidän on oltava Nooan kaltaisia säilyäksemme elossa, kun Jumala jälleen puhdistaa maan pahuudesta. Tarkastellaanpa kuitenkin ensin sitä, millaisessa maailmassa Nooa eli ennen vedenpaisumusta.

 Demoneja maan päällä

Nooa eli ihmiskunnan historian varhaisessa vaiheessa. Hän syntyi noin tuhat vuotta ensimmäisen ihmisen luomisen jälkeen. Toisin kuin monet kuvittelevat, silloiset ihmiset eivät olleet karvaisia, vähä-älyisiä luolamiehiä, jotka olisivat laahustaneet ympäriinsä nuija kädessään. Käytössä oli rautaisia ja kuparisia työkaluja, ja Nooa on saattanut hyödyntää niitä rakentaessaan arkkia. Ihmiset valmistivat myös soittimia. He menivät naimisiin, kasvattivat lapsia, viljelivät maata, hoitivat karjaa, ostivat ja myivät. Tässä mielessä elämä oli hyvin samankaltaista kuin nykyään. (1. Mooseksen kirja 4:20–22; Luukas 17:26–28.)

Joiltakin muilta osin asiat olivat kuitenkin aivan toisin. Ihmiset esimerkiksi elivät paljon pitempään. Ei ollut mitenkään epätavallista, että joku eli yli 800-vuotiaaksi. Nooa eli 950 vuotta, Aadam 930 vuotta ja Nooan isoisä Metusalah 969 vuotta. (1. Mooseksen kirja 5:5, 27; 9:29.) *

Toista eroa meidän aikamme ja Nooan päivien välillä kuvaillaan 1. Mooseksen kirjan 6:1, 2:ssa: ”Aikanaan tapahtui, että kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, niin tosi Jumalan pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita, ja he ottivat näistä vaimoikseen kaikki, jotka he valitsivat.” Nämä ”tosi Jumalan pojat” olivat enkeleitä, jotka lähtivät taivaasta ja aineellistuivat ihmisiksi maan päälle. Jumala ei ollut lähettänyt heitä, eivätkä he tulleet auttamaan ihmiskuntaa. Sen sijaan he ”hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa” taivaassa ollakseen sukupuolisuhteissa maan päällä olevien kauniiden naisten kanssa. Heistä tuli demoneja. (Juudaan kirje 6.)

Koska demonienkelit olivat kapinallisia, kieroutuneita ja yli-inhimillisen voimakkaita ja älykkäitä, heillä oli ihmisiin turmiollinen vaikutus. He ilmeisesti pitivät yhteiskuntaa hallinnassaan. He eivät toimineet salaa niin kuin nerokas rikollinen, joka kätkee henkilöllisyytensä ja tekee pahojaan kulissien takana, vaan he kapinoivat Jumalan järjestelyä vastaan avoimen julkeasti.

Nämä Jumalan enkelipojat olivat sukupuolisuhteissa naisten kanssa, ja naiset synnyttivät lapsia, joista kasvoi epätavallisen voimakkaita. Heistä alettiin käyttää heprealaista sanaa nefi·limʹ (nefilit). Raamatussa kerrotaan: ”Noina päivinä osoittautui maassa olevan nefilejä ja jälkeenpäinkin, kun tosi Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille poikia; he olivat niitä mahtavia, joita oli ennen vanhaan, nimekkäitä miehiä.” (1. Mooseksen kirja 6:4.) Nefilejä oli totisesti syytä pelätä. Sana nefi·limʹ tarkoittaa ’kaatajia’, sellaisia jotka panevat toiset kaatumaan. He olivat tappajia, joiden väkivaltaisia urotekoja muinaiset myytit ja legendat luultavasti kuvastavat.

Vanhurskaiden murhe

Raamatun mukaan Nooan ajan sukupolven turmeltuneisuus oli syvään juurtunutta ja laajalle levinnyttä. Siinä sanotaan: ”Ihmisen pahuus maan päällä oli hyvin suuri, ja – – hänen sydämensä ajatusten kaikki taipumukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat. Ja maa – – tuli täyteen väkivaltaa. – – kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä.” (1. Mooseksen kirja 6:5, 11, 12.)

Tällaisessa maailmassa Nooa eli. Päinvastoin  kuin aikalaisensa, Nooa oli kuitenkin ”vanhurskas mies”, joka ”vaelsi tosi Jumalan kanssa” (1. Mooseksen kirja 6:9). Vanhurskaan ihmisen ei ole helppoa elää epävanhurskaassa yhteiskunnassa. Ihmisten sanojen ja tekojen on täytynyt tuottaa Nooalle suurta murhetta. Hänestä tuntui epäilemättä samalta kuin Lootista, eräästä toisesta vanhurskaasta miehestä, joka eli vedenpaisumuksen jälkeen paheellisten sodomalaisten keskuudessa. ”Lakia uhmaavien ihmisten antautuminen irstauteen vaivasi [Lootia] suuresti”, ja se, mitä hän ”näki ja kuuli asuessaan heidän keskuudessaan päivästä päivään, piinasi hänen vanhurskasta sieluaan heidän laittomien tekojensa takia”. (2. Pietarin kirje 2:7, 8.)

Ahdistavatko sinua järkyttävät uutisaiheet tai toisten ihmisten jumalaton käytös? Jos ahdistavat, voit samaistua Nooaan. Voimme vain kuvitella, miten vaikeaa hänen on ollut kestää epävanhurskasta maailmaa 600 vuotta, sillä sen ikäinen hän oli, kun vedenpaisumus tuli. Hän on varmasti odottanut pahuuden loppua hartaasti. (1. Mooseksen kirja 7:6.)

Nooa uskalsi olla erilainen

Nooa ”osoittautui moitteettomaksi aikalaistensa keskuudessa” (1. Mooseksen kirja 6:9). Huomaa, että Raamatun mukaan hän oli moitteeton aikalaistensa keskuudessa, ei heidän silmissään. Nooa oli siis moitteeton Jumalan silmissä, mutta ennen vedenpaisumusta eläneiden ihmisten mielestä hän oli omituinen. Voimme olla varmoja, ettei hän yhtynyt yleiseen mielipiteeseen ja että hän pysyi erossa silloisesta jumalattomasta viihteestä ja seuraelämästä. Mitä ihmiset mahtoivatkaan ajatella, kun hän alkoi rakentaa arkkia! Todennäköisesti he nauroivat hänelle ja pilkkasivat häntä. He eivät suhtautuneet häneen vakavasti.

Lisäksi Nooa oli syvästi uskonnollinen, eikä hän pitänyt vakaumustaan omana tietonaan. Raamattu kertoo hänen olleen ”vanhurskauden saarnaaja” (2. Pietarin kirje 2:5). Nooa epäilemättä osasi odottaa vastustusta. Hänen isoisoisänsä Hanok oli ollut vanhurskas mies, joka ennusti, että Jumala panisi täytäntöön tuomion jumalattomille. Tämä ilmeisesti johti Hanokin vainoamiseen, mutta Jumala ei sallinut vastustajien tappaa häntä. (1. Mooseksen kirja 5:18, 21–24; Heprealaisille 11:5; 12:1; Juudaan kirje 14, 15.) Nooa tarvitsi rohkeutta ja uskoa Jehovan kykyyn suojella häntä, sillä Saatana, demonit, nefilit ja useimmat ihmiset joko vastustivat häntä tai suhtautuivat häneen välinpitämättömästi.

Ne jotka eivät palvele Jumalaa, ovat aina vastustaneet niitä, jotka palvelevat. Jopa Jeesusta Kristusta ja hänen seuraajiaan vihattiin (Matteus 10:22; Johannes 15:18). Nooalla oli rohkeutta palvella Jumalaa, vaikka se ei ollut suosittua. Hän ymmärsi, että Jumalan suosio oli paljon tärkeämpi kuin Jumalan vastustajien hyväksyntä – ja Jumala oli hänelle suosiollinen.

Nooa ”pani merkille”

Kuten edellä mainittiin, Nooa saarnasi toisille rohkeasti. Miten hänen sanomaansa reagoitiin? Raamattu kertoo, että ennen vedenpaisumusta ihmiset ”söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia naitettiin aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. He vähät välittivät varoituksesta. (Matteus 24:38, 39.)

Jeesus sanoi, että meidän päivinämme kävisi samoin. Jehovan todistajat ovat varoittaneet pitkälti toistasataa vuotta, että Jehova ryhtyy voimakkaisiin toimiin täyttääkseen lupauksensa perustaa uusi vanhurskas maailma. Miljoonat maapallon asukkaat ovat osoittaneet vastakaikua heidän varoitukselleen, mutta miljardit eivät pane sitä merkille. ”Toiveensa mukaan” he jättävät huomiotta vedenpaisumuksen historiallisuuden ja merkityksen. (2. Pietarin kirje 3:5, 13.)

Nooa toisaalta pani merkille Jehova Jumalan varoituksen ja uskoi siihen. Tottelevaisuus johti pelastumiseen. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä,  mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi.” (Heprealaisille 11:7.)

Jäljittelemisen arvoinen esimerkki

Nooan rakentama arkki oli suunnattoman suuri: viisikerroksisen talon korkuinen ja pitempi kuin jalkapallokenttä. Se oli yli 30 metriä pitempi kuin kuunari Wyoming, jonka sanotaan olleen kaikkien aikojen suurin puurunkoinen laiva. Arkki ei tietenkään ollut laiva, sillä sen täytyi vain kellua, mutta silti sen rakentaminen vaati suurta taitoa. Lisäksi se piti suojata sisältä ja ulkoa maatervalla. Arkin valmistamiseen on saattanut kulua yli 50 vuotta. (1. Mooseksen kirja 6:14–16.)

Kaiken tämän ohella Nooan täytyi varastoida vuoden muonavarat perhettään ja eläimiä varten. Ennen vedenpaisumuksen alkamista eläimet täytyi koota ja viedä sisälle arkkiin. ”Nooa teki aivan niin kuin Jehova oli häntä käskenyt.” Miten helpottunut hänen onkaan täytynyt olla, kun kaikki oli valmista ja Jehova sulki arkin oven. (1. Mooseksen kirja 6:19–21; 7:5, 16.)

Sitten vedenpaisumus tuli. Satoi 40 päivää ja 40 yötä. Kaikkien oli pysyttävä arkissa kokonainen vuosi, ennen kuin vedet olivat väistyneet. (1. Mooseksen kirja 7:11, 12; 8:13–16.) Kaikki pahat ihmiset tuhoutuivat. Vain Nooa ja hänen perheensä säilyivät elossa puhdistettuun maahan.

Raamatun mukaan Nooan aikojen maailmanlaajuinen vedenpaisumus on ”malli tulevaisista”. Missä mielessä? Raamatussa sanotaan: ”Nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään.” Silti tälläkin kertaa ihmisiä säilyy elossa. Voit olla varma, että ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta”. (2. Pietarin kirje 2:5, 6, 9; 3:7.)

Nooa oli ”jumalisen antaumuksen ihminen”, vanhurskas mies jumalattoman sukupolven keskuudessa. Hän totteli Jumalaa kaikessa. Hänellä oli rohkeutta toimia oikein, vaikka hän tiesi, että se johtaisi niiden halveksuntaan ja vihaan, jotka eivät halunneet palvella Jumalaa. Kun jäljittelemme Nooaa, mekin saamme Jumalan suosion ja voimme säilyä elossa uuteen maailmaan, joka on aivan edessämme (Psalmit 37:9, 10).

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 5]

Muinaiset tarut saattavat kuvastaa nefilien väkivaltaisia urotekoja.

[Kuva s. 7]

Jäljittelemällä Nooan uskoa voimme saada Jumalan suosion.

[Kuvan lähdemerkintä s. 5]

Alinari/Art Resource, NY