Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Oliko Sana ”Jumala” vai ”jumala”?

Oliko Sana ”Jumala” vai ”jumala”?

KUN käännetään Johanneksen evankeliumin ensimmäistä jaetta, raamatunkääntäjien on ratkaistava, oliko Sana ”Jumala” vai ”jumala”. Uuden maailman käännöksessä tämä jae kuuluu: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala.” (Johannes 1:1.) Joissakin muissa käännöksissä tämän jakeen loppuosa välittää ajatuksen siitä, että Sana oli jumalallinen (James Moffatt, A New Translation of the Bible; The New English Bible). Monet käännökset kuitenkin kääntävät Johanneksen 1:1:n loppuosan seuraavasti: ”Sana oli Jumala.” (Vuosien 1938 ja 1992 kirkkoraamatut, Uusi testamentti nykysuomeksi, The Holy Bible—New International Version, The Jerusalem Bible.)

Kreikan kielioppi ja tekstiyhteys puoltavat voimakkaasti sitä, että Uuden maailman käännöksen käännöstapa on oikea ja että ”Sanan” ei tulisi ymmärtää tarkoittavan jakeen alkuosassa mainittua ”Jumalaa”. Joidenkuiden mielestä tästä ei kuitenkaan voi olla varma, koska ensimmäisellä vuosisadalla kreikan kielessä ei ollut epämääräistä artikkelia. Niinpä muuan raamatunkäännös eräällä sellaisella kielellä, jota puhuttiin ajanlaskumme ensimmäisillä vuosisadoilla, on erittäin kiinnostava.

Tämä kieli on koptin kieleen kuuluva sahidin murre. Koptia puhuttiin Egyptissä Jeesuksen maallista palvelusta seuraavina vuosisatoina, ja sahidin murre oli tuon kielen varhainen kirjallinen muoto. Hakuteoksessa The Anchor Bible Dictionary sanotaan ensimmäisistä koptinkielisistä raamatunkäännöksistä: ”Koska – – [Septuaginta] ja – – [Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset] käännettiin koptiksi 200-luvulla, koptinkielinen käännös perustuu – – [kreikankielisiin käsikirjoituksiin] jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin suurin osa nykyään olemassa olevista todisteista.”

Sahidin murteella oleva teksti on erityisen kiinnostava kahdesta syystä. Ensinnäkin, kuten edellä todettiin, siitä käy ilmi, miten tämä raamatunkohta ymmärrettiin ennen 300-lukua, jolloin kolminaisuudesta tuli virallinen oppi. Toiseksi koptin kielioppi muistuttaa eräässä tärkeässä suhteessa esimerkiksi englannin kielioppia. Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten ensimmäiset käännökset tehtiin syyriaksi, latinaksi ja koptiksi. Syyriassa ja latinassa enempää kuin silloisessa kreikassakaan ei ollut epämääräistä artikkelia. Koptin kielessä sitä vastoin on. Lisäksi tutkija Thomas O. Lambdin sanoo: ”Koptissa artikkelien, sekä määräisten että epämääräisten, käyttö vastaa läheisesti artikkelien käyttöä englannin kielessä.” (Introduction to Sahidic Coptic.)

Koptinkielinen käännös on siksi mielenkiintoinen osoitus siitä, miten Johanneksen 1:1 ymmärrettiin tuolloin. Miten se siis ymmärrettiin? Sahidin murteelle tehty käännös käyttää Johanneksen 1:1:n loppuosassa sanan ”jumala” yhteydessä epämääräistä artikkelia. Nykysuomeksi käännettynä se kuuluisi: ”Ja Sana oli eräs jumala” eli ”Ja Sana oli jumala”. Muinaiset kääntäjät selvästikin tajusivat, että Johanneksen 1:1:ssä olevat Johanneksen sanat eivät tarkoittaneet, että Jeesus pitäisi samastaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Sana oli jumala, ei Kaikkivaltias Jumala.