Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Hyväksyvätkö Jehovan todistajat Vanhan testamentin?

Hyväksyvätkö Jehovan todistajat Vanhan testamentin?

Lukijat kysyvät

Hyväksyvätkö Jehovan todistajat Vanhan testamentin?

Jehovan todistajat uskovat, että Raamattu on Jumalan sana ja että niin Vanha testamentti kuin Uusi testamenttikin kuuluvat siihen olennaisena osana. Yleensä he kuitenkin käyttävät osuvampia nimityksiä ”Raamatun heprealaiset kirjoitukset” ja ”Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset”. Vanha ja Uusi testamentti kirjoitettiin nimittäin alun alkaen pääasiassa heprean ja kreikan kielellä.

On kuitenkin myös sellaisia kristityiksi tunnustautuvia, jotka eivät hyväksy Vanhaa testamenttia. Heidän mielestään Vanhan testamentin Jumala oli ankara ja hyväksyi sodat, murhat ja muut teot, joita on vaikea yhdistää Uudessa testamentissa kuvailtuun rakastavaan, moraaliseen Jumalaan. Tai he saattavat päätellä, että koska Vanha testamentti käsittelee pääasiassa juutalaisuutta, sillä ei ole merkitystä kristityille. Mutta voidaanko näillä perusteilla hylätä noin kolme neljäsosaa Raamatusta, kun otetaan huomioon, että 5. Mooseksen kirjan 12:32:ssa Jumala kieltää lisäämästä sanaansa mitään tai ottamasta siitä mitään pois?

Kun kristitty apostoli Paavali oli noin vuonna 50 Kreikassa tessalonikalaisten luona, ”hän puhui perustellen heidän kanssaan Raamatun kirjoitusten pohjalta ja selitti ja todisti viittauksin, että Kristuksen täytyi kärsiä ja nousta kuolleista” (Apostolien teot 17:1–3). Jotkut hänen kuulijoistaan tulivat kristityiksi, ja myöhemmin Paavali kiitti heitä sanoen: ”Kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, te otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan niin kuin se todella on, Jumalan sanana.” (1. Tessalonikalaisille 2:13.) Paavalin vierailun aikoihin Kreikkalaisten kirjoitusten 27 kirjasta oli nähtävästi kirjoitettu ainoastaan Matteuksen evankeliumi. Näin ollen ”Raamatun kirjoitukset”, joiden pohjalta Paavali ”todisti viittauksin”, olivat selvästikin osia Heprealaisista kirjoituksista.

Todellisuudessa Kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat viittasivat Heprealaisiin kirjoituksiin suoraan noin 320 kertaa ja sen lisäksi epäsuorasti satoja kertoja. Minkä vuoksi? Koska ”kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo” (Roomalaisille 15:4). Voimme varmasti nykyäänkin hyötyä siitä, että hyväksymme koko Raamatun.

Kreikkalaiset kirjoitukset, joille Heprealaiset kirjoitukset loivat perustan, oli johdonmukaista liittää osaksi Jumalan sanaa, kun hänen tarkoituksensa paljastui vähä vähältä. Ne eivät millään tavalla vähennä Heprealaisten kirjoitusten arvoa. Cambridgen yliopiston teologian professori Herbert H. Farmer on todennut, että evankeliumeja ”ei voi ymmärtää irrallaan siitä, mitä tapahtui aiemmin vanhan liiton alaisuudessa olevan kansan historiassa, jota kuvaillaan Vanhassa testamentissa”.

Jumalan sanaa ei ole tarpeen korjata. Silti ”vanhurskaiden polku on kuin se kirkas valo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka” (Sananlaskut 4:18). Jumala loi enemmän valoa tarkoituksensa toteutumiseen lisäämällä Raamatun kaanoniin Kreikkalaiset kirjoitukset, mutta tämä ei vähentänyt Heprealaisten kirjoitusten arvoa. Kaikki nämä kirjoitukset kuuluvat Jehovan sanaan, joka ”pysyy ikuisesti” (1. Pietarin kirje 1:24, 25).