PELOTTAAKO sinua joskus? — * Useimpia ihmisiä pelottaa silloin tällöin. Mitä voit tehdä, kun sinua pelottaa? — Voit kääntyä jonkun sellaisen puoleen, joka on isompi ja vahvempi kuin sinä. Ehkä isäsi tai äitisi voi auttaa. Voimme oppia Daavidilta paljon siitä, mistä meidän kannattaa etsiä apua. Hän lauloi Jumalalle: ”Sinuun minä luotan. – – Jumalaan olen pannut luottamukseni, en pelkää.” (Psalmit 56:3, 4.)

Keiltähän Daavid oppi, ettei tarvitse pelätä? Vanhemmiltaanko? — Epäilemättä. Hänen isänsä Iisai oli Jeesuksen Kristuksen, Jumalan lupaaman ”Rauhan Ruhtinaan”, uskollinen esi-isä (Jesaja 9:6; 11:1–3, 10). Iisain isä, Daavidin isoisä, oli Obed. Yksi Raamatun kirjoista on nimetty Obedin äidin mukaan. Tiedätkö, kuka hän oli? — Hän oli Ruut, uskollinen nainen jonka aviomies oli nimeltään Boas. (Ruut 4:21, 22.)

Ruut ja Boas kuolivat tietysti kauan ennen Daavidin syntymää. Saatat tietää, kuka oli Boasin äiti ja Daavidin isoisän isoäiti. Hän asui Jerikossa ja suojeli israelilaisia vakoojia. Kun Jerikon muurit sortuivat, hänen perheensä säästettiin, koska hän oli ripustanut helakanpunaisen nauhan ikkunaansa. Mikä oli hänen nimensä? — Rahab. Hänestä tuli Jehovan palvoja, ja kristittyjä kannustetaan jäljittelemään hänen esimerkillistä rohkeuttaan. (Joosua 2:1–21; 6:22–25; Heprealaisille 11:30, 31.)

Voimme olla varmoja siitä, että Daavidin isä ja äiti kertoivat hänelle näistä uskollisista Jehovan palvelijoista, koska vanhempia oli käsketty opettamaan tällaisia asioita lapsilleen (5. Mooseksen kirja 6:4–9). Myöhemmin Jumala kehotti profeettaansa Samuelia valitsemaan Israelin tulevaksi kuninkaaksi juuri Daavidin, Iisain nuorimman pojan (1. Samuelin kirja 16:4–13).

Eräänä päivänä Iisai lähetti Daavidin viemään ruokaa tämän kolmelle vanhemmalle veljelle, jotka olivat taistelemassa Jumalan vihollisia, filistealaisia, vastaan. Saavuttuaan paikalle Daavid juoksi taistelulinjaan ja kuuli Goljat-nimisen jättiläismäisen soturin pilkkaavan ”elävän Jumalan taistelurivejä”. Kukaan ei uskaltanut ottaa vastaan Goljatin haastetta taistella hänen  kanssaan. Kuningas Saulin korviin kuitenkin kantautui, että Daavid oli siihen valmis, joten hän kutsui tämän luokseen. Mutta kun Saul näki Daavidin, hän sanoi: ”Sinähän olet poikanen.”

Daavid selitti Saulille, että hän oli tappanut leijonan ja karhun, jotka olivat yrittäneet viedä heidän perheensä lampaita. ”[Goljatille] on käyvä niin kuin toiselle niistä”, Daavid sanoi. ”Mene, ja osoittautukoon, että Jehova on kanssasi”, Saul vastasi. Daavid etsi viisi sileää kiveä, pani ne paimenlaukkuunsa, otti linkonsa ja lähti taistelemaan jättiläistä vastaan. Kun Goljat näki, että häntä lähestyi pelkkä poika, hän huusi: ”Tule vain luokseni, niin annanpa lihasi taivaiden linnuille.” Daavid sanoi vuorostaan: ”Minä tulen sinua vastaan armeijoiden Jehovan nimessä – – ja minä lyön sinut.”

Sitten Daavid juoksi kohti Goljatia, otti laukustaan kiven, pani sen linkoonsa ja sinkosi sen suoraan Goljatin otsaan. Kun filistealaiset näkivät sankarinsa kuolleen, he lähtivät kauhistuneina pakoon. Israelilaiset ajoivat heitä takaa ja voittivat taistelun. Lukekaa perheenä koko kertomus 1. Samuelin kirjan 17:12–54:stä.

Nuorena saatat joskus arastella Jumalan käskyjen noudattamista. Jeremiakin oli nuori, ja häntä pelotti aluksi, mutta Jumala sanoi hänelle: ”Älä pelkää – –, sillä ’minä olen sinun kanssasi’.” Jeremia keräsi rohkeutta ja saarnasi Jumalan käskyn mukaisesti. Jos luotat Jehovaan, voit Daavidin ja Jeremian tavoin oppia olemaan pelkäämättä. (Jeremia 1:6–8.)