Myanmarin hirmumyrskyn uhrit saavat apua

HIRMUMYRSKY Nargis iski hirvittävällä voimalla Myanmariin 2. toukokuuta 2008 ja päätyi pian kansainvälisiin uutisotsikoihin. Lähes 140000 ihmisen raportoitiin kuolleen tai kadonneen, kun valtava hyökyaalto hukutti alleen Iravadijoen suiston.

Alueella asuu paljon Jehovan todistajia, mutta ihme kyllä yksikään heistä ei loukkaantunut. Heidän pelastumisensa oli pitkälti sen ansiota, että he etsivät turvaa hyvin rakennetuista valtakunnansaleista. Erään salin katolla kyyhötti yhdeksän tunnin ajan 20 todistajaa ja 80 muuta saman kylän asukasta, koska tulvavesi nousi viisi metriä. Kaikki pelastuivat. Valitettavasti 300 kyläläistä sai kuitenkin surmansa. Monissa kylissä valtakunnansali oli ainoa rakennus, joka jäi pystyyn.

Kaksi päivää hirmumyrskyn jälkeen Yangonissa sijaitseva Jehovan todistajien haaratoimisto lähetti avustusryhmän jokisuiston suulle Bothingonen seurakuntaan. Mukanaan riisiä, nuudeleita, vettä ja kynttilöitä ryhmä matkasi tuhoalueen läpi vältellen ryöstäjiä ja mätäneviä ruumiita. Se oli ensimmäinen avustusryhmä, joka saapui tuolle alueelle. Luovutettuaan avustustarvikkeet paikallisille todistajille ryhmä rohkaisi heitä raamatullisin puhein ja antoi heille Raamattuja ja raamatullista kirjallisuutta, sillä myrsky oli vienyt mennessään koko heidän omaisuutensa.

Hirmumyrskystä kärsineillä todistajilla oli erinomainen asenne. Erään Iravadin suistoalueella toimivan seurakunnan jäsen kertoi: ”Olemme menettäneet kaiken. Talot ovat tuhoutuneet.  Sadot ovat pilalla. Juomavesi on likaista tulvan vuoksi. Veljet ja sisaret eivät kuitenkaan ole yhtä huolissaan kuin muut. He luottavat Jehovaan ja hänen järjestöönsä. Noudatamme meille annettavia ohjeita, jäämmepä kylään tai menemme jonnekin muualle.”

Muuan 30 Jehovan todistajan ryhmä, joka sekin oli menettänyt kaiken omaisuutensa, lauloi iloisesti valtakunnanlauluja kymmentuntisella matkallaan paikkaan, johon avustusryhmät olivat varanneet ruokaa, vaatteita ja tilapäissuojia. Ennen kuin he pääsivät perille, he kuulivat, että eräässä lähikaupungissa oli meneillään Jehovan todistajien kierroskonventti. He päättivät mennä ensin konventtiin saadakseen hengellistä ravintoa ja nauttiakseen toisten kristittyjen seurasta.

Hirmumyrskyn riepottelemalla alueella todistajien taloista tuhoutui 35 ja vahingoittui osittain 125. Lisäksi 8 valtakunnansalia kärsi pieniä vaurioita. Onneksi haaratoimiston rakennuksille ei aiheutunut vakavaa vahinkoa.

Kulkuyhteydet haaratoimistoon olivat hirmumyrskyn jälkeen aluksi poikki, koska sinne vieville teille oli kaatunut suuria puita. Vain muutaman tunnin kuluttua myrskyn lakkaamisesta yli 30 haaratoimiston työntekijää ryhtyi siirtämään puita pois käsivoimin. Heidän tehdessään töitä ympärille kerääntyi hämmästyneitä katselijoita. Pian paikalle saapui todistajanaisia tarjoilemaan kylmiä juomia ja tuoreita hedelmiä niin työntekijöille kuin naapureillekin, jotka eivät olleet uskoa silmiään. Eräs tilannetta tarkkaillut lehtimies kysyi: ”Keitä ovat nämä ihmiset, jotka työskentelevät näin tehokkaasti?” Saatuaan vastauksen hän totesi: ”Kunpa useammat ihmiset olisivat yhtä talkoohenkisiä kuin Jehovan todistajat!”

Todistajat perustivat nopeasti kaksi hätäapukomiteaa eri puolille maata koordinoimaan avustustyötä. Avustusryhmissä työskenteli satoja vapaaehtoisia. Kotinsa menettäneille todistajille rakennettiin uudet talot muutamassa päivässä. Kun avustusryhmä saapui rakentamaan taloa eräälle sisarelle, hänen naapurinsa katselivat epäuskon vallassa. Yksi heistä sanoi: ”Tämän naisen kirkko rakentaa hänen talonsa uudelleen. Yksikään buddhalainen ystäväni ei ole tullut auttamaan minua. Olisi pitänyt ryhtyä Jehovan todistajaksi, kun hän saarnasi minulle!”

Ollessaan Thanlyinissa tarkastamassa erästä miltei tyystin tuhoutunutta taloa rakennustyöntekijät ja hätäapukomitean jäsenet liikuttuivat syvästi, kun siinä asuva todistajaperhe sanoi heille: ”Meille ei ole käynyt mitenkään. Talomme on ihan kunnossa. Pystymme asumaan tässä – ei hätää! Joillakin todistajilla ei ole edes taloa. Menkää auttamaan heitä!”

Eräässä Yangonin kaupunginosassa ihmiset pyrkivät suojaan kirkkoon, mutta ovi oli lukossa eikä kukaan päässyt sisään. Tuohduksissaan he halusivat rikkoa kirkon oven. Sitä vastoin Jehovan todistajat auttoivat hirmumyrskyn aikana monia ihmisiä turvaan valtakunnansaleihin. Esimerkiksi Dalassa muuan todistajapariskunta majoitti valtakunnansaliin 20 järkyttynyttä naapuria, jotka tulivat etsimään sieltä turvaa. Aamulla noilla perheillä ei ollut kotia, johon palata, ja he olivat nälkäisiä. Todistajamies löysi jonkun myymästä riisiä ja osti sitä niin paljon, että väki saatiin ruokittua.

Erään Yangonissa asuvan perheen jäsenistä osa on Jehovan todistajia, kun taas toiset käyvät eri kirkoissa. Hirmumyrskyn jälkeen koko perhe tuli kokoukseen valtakunnansalille. Yksi heistä kertoi syyn: ”Kirkostamme luvattiin tulla käymään myrskyn jälkeen, mutta ketään ei ole näkynyt. Vain Jehovan todistajat tulivat. Te annoitte meille  riisiä ja vettä. Te olette erilaisia kuin muiden kirkkojen edustajat!” Ne perheenjäsenet, jotka eivät ole todistajia, pitivät Vartiotornin tutkistelussa käsitellystä kirjoituksesta ”Jehova kuulee avunhuutomme” ja jopa vastasivat monta kertaa.

Muuan nainen, joka tutki Raamattua todistajien kanssa, tuli seurakunnan kokoukseen hirmumyrskyn jälkeisellä viikolla. Kokouksessa luettiin haaratoimiston kirje, jossa selitettiin, millaisiin avustusjärjestelyihin oli ryhdytty, ja kerrottiin myrskystä selviytyneiden kokemuksia. Kirjettä luettaessa nainen alkoi itkeä. Se että kaikkien Jehovan todistajien tilanne oli selvitetty, teki häneen syvän vaikutuksen, ja hän oli iloinen, että kaikki voivat hyvin. Myöhemmin naiselle annettiin joitakin avustustarvikkeita ja hänen talonsa viereen pystytettiin teltta. Hänen mielestään todistajat pitivät hänestä todella hyvää huolta.

Jeesus sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:35.) Lisäksi opetuslapsi Jaakob korosti sitä, että tosi uskoon liittyvät hyvät teot (Jaakobin kirje 2:14–17). Jehovan todistajat suhtautuvat näihin sanoihin vakavasti ja pyrkivät osoittamaan tällaista rakkautta auttamalla ja tukemalla avun tarpeessa olevia.

[Huomioteksti s. 11]

Raamatun mukaan tosi uskoon liittyvät hyvät teot.