He rakastivat Jumalan sanaa

TÄRKEÄT sanomat käännetään usein monille kielille sen varmistamiseksi, että mahdollisimman monet voivat ymmärtää ne. Raamattu on Jumalan sana, ja se sisältää tärkeän sanoman. Vaikka se tehtiin kauan sitten, siinä olevat asiat ”kirjoitettiin meille opetukseksi”, ja ne lohduttavat ja antavat toivon paremmasta tulevaisuudesta (Roomalaisille 15:4).

Onkin johdonmukaista, että Raamattu, joka sisältää kaikkien aikojen tärkeimmän sanoman, on saatavilla monilla kielillä. Kautta historian on ollut ihmisiä, jotka ovat taistelleet vakavia sairauksia, valtiovallan kieltoja ja jopa teloitetuksi tulemisen uhkaa vastaan voidakseen kääntää Raamatun. Miksi? Koska he ovat rakastaneet Jumalan sanaa. Seuraavassa luodaan silmäys Raamatun kääntämisen ainutlaatuiseen historiaan.

”Englantilaiset oppivat Kristuksen lain parhaiten englannin kielellä”

John Wycliffen syntymän aikoihin noin vuonna 1330 jumalanpalvelukset pidettiin Englannissa latinaksi. Rahvas taas käytti yleensä englantia. Tavalliset ihmiset puhuivat englantia keskenään ja jopa rukoilivat Jumalaa englanniksi.

Wycliffe oli katolinen pappi ja taisi latinan kielen. Hänestä tuntui kuitenkin, että oli väärin käyttää latinaa Raamatun sanoman opettamiseen, koska latina oli hänen mielestään hienoston kieli. Hän kirjoitti: ”Jumalan lakia tulisi opettaa kielellä, jota on helpoin ymmärtää, sillä on kyse Jumalan sanan opettamisesta.” Wycliffe ja hänen toverinsa kokosivat siksi ryhmän, joka ryhtyi kääntämään Raamattua englanniksi. Työ kesti parikymmentä vuotta.

 Katolista kirkkoa ajatus uudesta käännöksestä ei ilahduttanut. Eräässä Vatikaanin hämäräperäistä historiaa käsittelevässä kirjassa selitetään syytä kirkon vastahakoisuuteen: ”Maallikot pääsivät näin vertaamaan varhaiskristillisten opetusten yksinkertaisuutta aikansa katolilaisuuteen – –. Se kuinka suuresti kristillisyyden Perustaja ja hänen sijaisekseen itseään nimittävä [paavi] erosivat toisistaan, kävi räikeän ilmeiseksi.” (The Mysteries of the Vatican.)

Paavi Gregorius XI laati viisi käskykirjettä, joissa hän tuomitsi Wycliffen. Tämä ei kuitenkaan pelästynyt vaan sanoi: ”Englantilaiset oppivat Kristuksen lain parhaiten englannin kielellä. Mooses kuuli Jumalan lain omalla kielellään niin kuin Kristuksen apostolitkin.” Vähän ennen Wycliffen kuolemaa vuoden 1382 tienoilla hänen käännösryhmänsä julkaisi ensimmäisen englanninkielisen käännöksen koko Raamatusta. Kymmenkunta vuotta myöhemmin yksi hänen työtovereistaan julkaisi tarkistetun ja helppolukuisemman käännöksen.

Painokoneita ei vielä tuolloin ollut keksitty, joten jokainen käsikirjoitus täytyi jäljentää huolellisesti käsin, mihin saattoi kulua jopa kymmenen kuukautta. Silti Raamatun mahdollinen leviäminen huolestutti kirkkoa niin suuresti, että muuan arkkipiispa uhkasi kirkonkirouksella jokaista, joka lukisi sitä. Yli 40 vuotta Wycliffen kuoleman jälkeen kirkolliskokous määräsi, että Wycliffen ruumis oli kaivettava esiin, hänen luunsa oli poltettava ja tuhka heitettävä Swiftjokeen. Vilpittömät totuuden etsijät halusivat kuitenkin saada käsiinsä Wycliffen Raamatun. Professori William M. Blackburn selitti: ”Wycliffen Raamatusta tehtiin lukuisia jäljennöksiä, joita levitettiin laajalti ja jätettiin perinnöksi jälkimaailmalle.”

Raamattu kyntöpojalle

Parissasadassa vuodessa Wycliffen käyttämä englanti oli käytännöllisesti katsoen vanhentunut. Bristolin lähistöllä erästä nuorta saarnamiestä harmitti se, että niin harva ymmärsi Raamattua. Kerran tämä saarnaaja, William Tyndale, kuuli erään oppineen miehen sanovan, että olisi parempi olla ilman Jumalan lakia kuin paavin lakia. Tyndale vastasi, että jos Jumala soisi, ennen pitkää hän huolehtisi siitä, että kyntöpoikakin tuntisi Raamatun paremmin kuin tuo valistunut mies.

Wycliffen käännös oli pohjautunut latinankieliseen Vulgataan, ja hän oli jäljentänyt raamatunkäännöksensä käsin. Tyndale, joka oli lähtenyt Englannista Saksaan, alkoi vuonna 1524 kääntää Raamattua suoraan alkukielistä hepreasta ja kreikasta ja painatti käännöksensä sitten Kölnissä. Tyndalen viholliset saivat pian tietää raamatunkäännöksestä ja taivuttelivat Kölnin viranomaiset määräämään kaikki jäljennökset takavarikoitaviksi.

Tyndale pakeni saksalaiseen Wormsin kaupunkiin ja jatkoi työtään. Ei aikaakaan, kun Tyndalen englanninkielisiä Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten käännöksiä vietiin salaa  Englantiin. Niitä myytiin puolessa vuodessa niin paljon, että piispat kutsuivat koolle hätäkokouksen, jossa nuo Raamatut määrättiin poltettaviksi.

Lontoon piispa halusi tehdä lopun Raamatun lukemisesta ja kitkeä harhaopin, jota Tyndalen väitettiin levittävän, ja siksi hän määräsi Sir Thomas Moren hyökkäämään Tyndalea vastaan kirjoituksillaan. More oli erityisen närkästynyt siitä, että Tyndale käytti ”kirkon” sijasta sanaa ”seurakunta” ja ”papin” sijasta sanaa ”vanhin”. Nämä sanat kyseenalaistivat paavinvallan sekä papiston ja maallikoiden välisen eron. Thomas More paheksui myös sitä, että Tyndale oli kääntänyt kreikkalaisen sanan a·gaʹpē ”rakkaudeksi” eikä ”armeliaisuudeksi” eli hyväntekeväisyydeksi. Eräässä Tyndalen elämästä kertovassa kirjassa sanotaan: ”Tämäkin oli kirkolle vaarallinen ajatus, sillä armeliaisuuden ilmeinen väheksyminen saattaisi vähentää tuottoisia lahjoituksia, aneita ja testamenttilahjoituksia, joilla uskovia houkuteltiin silottamaan tietään taivaaseen.” (If God Spare My Life.)

Thomas More kannatti ”kerettiläisten” polttamista, mikä johti siihen, että Tyndale kuristettiin ja hänen ruumiinsa poltettiin roviolla lokakuussa 1536. Myöhemmin Thomas More joutui itse kuninkaan epäsuosioon ja hänet teloitettiin. Roomalaiskatolinen kirkko julisti hänet kuitenkin pyhimykseksi vuonna 1935, ja vuonna 2000 paavi Johannes Paavali II osoitti kunnioitusta Morelle kutsumalla häntä poliitikkojen suojeluspyhimykseksi.

Tyndalelle ei tunnustusta herunut. Silti ennen Tyndalen kuolemaa hänen ystävänsä Miles Coverdale kokosi hänen käännöksistään ensimmäisen koko Raamatun, joka oli käännetty englanniksi suoraan alkukielistä. Nyt jokainen kyntöpoikakin saattoi lukea Jumalan sanaa. Entäpä muille kielille käännetyt Raamatut?

”Käytännössä mahdotonta”

Perheen ja ystävien vastustuksesta huolimatta englantilainen lähetyssaarnaaja Robert Morrison, joka oli lujasti päättänyt julkaista koko Raamatun kiinan kielellä, astui vuonna 1807 Kiinaan menevään laivaan. Käännöstyö ei ollut helppoa. ”Se oli käytännössä mahdotonta”, väitti Charles Grant, joka johti tuolloin Itä-Intian kauppakomppaniaa.

Perillä Morrison sai tietää, että kiinalaisia oli kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty opettamasta kieltään ulkomaalaisille. Morrison pysytteli jonkin aikaa kotonaan suojellakseen itseään ja niitä, jotka suostuivat opettamaan hänelle kiinaa. Erään lähteen mukaan ”hän osasi kahden vuoden opiskelun jälkeen puhua mandariinia ja useampaa kuin yhtä murretta sekä lukea ja kirjoittaa” tuota kieltä.  Keisari oli sillä välin antanut käskyn, jonka mukaan kristillisten kirjojen painamisesta rangaistiin kuolemalla. Vaarasta huolimatta Morrison sai Raamatun käännettyä kiinaksi 25. marraskuuta 1819.

Vuoteen 1836 mennessä koko Raamattua oli painettu noin 2000 kappaletta, Kreikkalaisia kirjoituksia 10000 ja Raamatun eri osia 31000 kappaletta. Rakkaus Jumalan sanaa kohtaan oli tehnyt ”käytännössä mahdottomasta” mahdollista.

Raamattu tyynyn sisässä

Kaksi viikkoa naimisiinmenonsa jälkeen helmikuussa 1812 amerikkalainen lähetyssaarnaaja Adoniram Judson ja hänen vaimonsa Ann lähtivät pitkälle matkalle ja päätyivät viimein vuonna 1813 Burmaan. * He ryhtyivät heti opiskelemaan burmaa, joka on maailman vaikeimpia kieliä. Muutaman vuoden kuluttua Judson kirjoitti: ”Ryhdymme opiskelemaan kieltä, jota puhutaan toisella puolen maapalloa ja jota puhuvien ihmisten ajatukset kulkevat aivan eri rataa kuin meidän – – meillä ei ole sanakirjaa eikä tulkkia selittämässä ainuttakaan sanaa.”

Kielen asettamat haasteet eivät saaneet Judsonia antamaan periksi. Hän sai Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset käännettyä burmaksi kesäkuussa 1823. Myöhemmin Burma joutui mukaan sotaan. Koska Judsonia epäiltiin vakoilijaksi, hän joutui vankilaan. Hänelle pantiin kolmet rautakahleet ja hänet kiinnitettiin pitkään tankoon, mikä esti häntä liikkumasta. Vuonna 1853 julkaistussa Judsonin elämästä kertovassa kirjassa Francis Wayland kirjoittaa, että ”heti sen jälkeen kun herra ja rouva Judsonin annettiin tavata ja keskustella englanniksi, herra Judson ensi töikseen tiedusteli tekeillä olevaa Uuden testamentin käännöstä”. Ann pelkäsi, että kosteus ja home saattaisivat tuhota talon alle haudatun käsikirjoituksen, ja siksi hän ompeli sen tyynyn sisään ja toi sen miehelleen vankilaan. Äärimmäisen vaikeista olosuhteista huolimatta käsikirjoitukselle ei käynyt kuinkaan.

Vietettyään useita kuukausia vankilassa Judson vapautettiin, mutta hänen ilonsa jäi lyhytaikaiseksi. Myöhemmin samana vuonna Ann sai rajun kuumeen ja menehtyi muutamassa viikossa. Vain puoli vuotta myöhemmin myös hänen tuskin kaksivuotias tyttärensä Maria sairastui parantumattomaan tautiin ja kuoli. Surun murtama Judson jatkoi kuitenkin työtään. Viimein vuonna 1835 hän sai valmiiksi koko Raamatun.

Rakastatko sinä Jumalan sanaa?

Rakkaudessa, jota nämä kääntäjät osoittivat Jumalan sanaa kohtaan, ei ole mitään uutta. Muinaisessa Israelissa psalmista lauloi Jehova Jumalalle: ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Se on kiinnostukseni kohde kaiken päivää.” (Psalmit 119:97.) Raamattu on muutakin kuin vain vaikuttava kirjallinen tuote. Se sisältää tärkeän sanoman. Teetkö sinä Jumalan sanasta kiinnostuksesi kohteen lukemalla sitä säännöllisesti? Voit olla varma, että jos toimit näin ja pyrit soveltamaan oppimaasi, tulet ”olemaan onnellinen tekemisessäsi” (Jaakobin kirje 1:25).

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 8]

”Englantilaiset oppivat Kristuksen lain parhaiten englannin kielellä.” (JOHN WYCLIFFE)

[Kuvat s. 9]

William Tyndale ja sivu Tyndalen Raamatusta

[Lähdemerkintä]

Tyndale: Kirjasta The Evolution of the English Bible

[Kuvat s. 10]

Robert Morrison ja hänen kiinaksi kääntämänsä Raamattu

[Lähdemerkinnät]

In the custody of the Asian Division of the Library of Congress

Robert Morrison, engraved by W. Holl, from The National Portrait Gallery Volume IV, published c.1820 (litho), Chinnery, George (1774-1852) (after)/Private Collection/Ken Welsh/The Bridgeman Art Library International

[Kuvat s. 11]

Adoniram Judson ja hänen burmankielinen raamatunkäännöksensä

[Lähdemerkintä]

Judson: Engraving by John C. Buttre/Dictionary of American Portraits/Dover

[Kuvien lähdemerkinnät s. 8]

Wycliffe: Kirjasta The History of Protestantism (Vol. I); Raamattu: Courtesy of the American Bible Society Library, New York