Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lupaako Jumala meille rikkauksia?

Lupaako Jumala meille rikkauksia?

Lupaako Jumala meille rikkauksia?

”Jumala haluaa, että olet rikas, että sinulla on autoja tallissa ja menestyvä liikeyritys. Usko vain häneen, hellitä kukkarosi nyörejä ja anna hänelle kaikki, minkä voit.”

ERÄÄN Brasiliassa ilmestyvän sanomalehden mukaan jotkin sikäläiset uskonnolliset ryhmät levittävät tällaista sanomaa. Monet ottavat tämän sanoman todesta. Time-lehti sanoi eräästä mielipidetutkimuksesta, joka tehtiin itseään kristittyinä pitävien ihmisten keskuudessa Yhdysvalloissa: ”Kaikkiaan 61 % uskoi, että Jumala haluaa ihmisten menestyvän. Ja 31 % – – oli yhtä mieltä siitä, että jos ihminen antaa rahaa Jumalalle, Jumala siunaa antamalla hänelle lisää rahaa.”

Tällaisista käsityksistä käytetään usein nimitystä menestyksen teologia, ja se on yleistymässä kovaa vauhtia erityisesti Latinalaisen Amerikan maissa, esimerkiksi juuri Brasiliassa. Ihmisiä tulee sankoin joukoin kirkkoihin, jotka lupaavat aineellisia siunauksia Jumalalta. Mutta lupaako Jumala tosiaan antaa paljon omaisuutta niille, jotka palvelevat häntä? Olivatko kaikki Jumalan palvelijat menneinä aikoina rikkaita?

Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa Jumalan siunaukseen kyllä liitetään usein aineellinen hyvinvointi. Esimerkiksi 5. Mooseksen kirjan 8:18:ssa sanotaan: ”Sinun on muistettava Jehovaa, Jumalaasi, koska hän antaa sinulle voimaa hankkia varallisuutta.” Näin israelilaisille vakuutettiin, että jos he tottelisivat Jumalaa, hän tekisi heistä vauraan kansakunnan.

Entä miten oli yksilöiden laita? Uskollinen Job oli valtavan varakas, ja sen jälkeen kun Saatana oli syössyt hänet köyhyyteen, Jehova antoi hänelle ”kaksin verroin” enemmän omaisuutta (Job 1:3; 42:10). Myös Abraham oli rikas. 1. Mooseksen kirjan 13:2:ssa sanotaan, että hänellä oli ”hyvin runsaasti karjalaumoja ja hopeaa ja kultaa”. Kun neljän idän kuninkaan yhdistyneet joukot vangitsivat Abrahamin veljenpojan Lootin, Abraham ”katsasti harjaantuneet miehensä, kolmesataakahdeksantoista hänen huonekunnassaan syntynyttä orjaa” (1. Mooseksen kirja 14:14). Koska Abrahamin huonekuntaan kuului 318 sotakelpoista ”harjaantunutta miestä”, sen on täytynyt olla melkoisen suuri. Se että hän pystyi huolehtimaan näin suuresta huonekunnasta, osoittaa hänen olleen erittäin varakas mies, jolla oli paljon katraita ja laumoja.

Monet menneisyydessä eläneet Jumalan uskolliset palvelijat – muiden muassa Abraham, Iisak, Jaakob, Daavid ja Salomo – olivat siis rikkaita. Merkitseekö tämä kuitenkaan sitä, että Jumala tekee kaikista palvelijoistaan rikkaita? Tai jos joku on köyhä, tarkoittaako se, ettei hän saa osakseen Jumalan siunausta? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään näitä kysymyksiä.