Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Perheonnen avaimet

Suhteet puolison vanhempiin

Suhteet puolison vanhempiin

Jenny: * Ryanin äiti ei arkaillut osoittaa, ettei hän hyväksynyt minua. Mutta eivät minunkaan vanhempani kohdelleet Ryania juuri sen paremmin. En ollut koskaan aiemmin nähnyt heidän käyttäytyvän niin tylysti ketään kohtaan! Vierailuista vanhempiemme luokse tuli meille molemmille rasittavia koettelemuksia.

Ryan: Äidin mielestä kukaan ei ollut tarpeeksi hyvä hänen lapsilleen, ja hän löysikin alusta pitäen vikoja Jennystä. Jennyn vanhemmat taas suhtautuivat minuun samalla tavalla – he arvostelivat minua jatkuvasti. Ongelma on se, että tällaisten tapausten jälkeen Jenny ja minä puolustelemme omia vanhempiamme ja arvostelemme toisiamme.

RISTIRIIDAT appivanhempien kanssa saattavat olla herkullinen aihe koomikoille, mutta tosielämässä ne eivät pahemmin naurata. ”Anoppini sekaantui vuosien ajan avioliittoomme”, sanoo intialainen vaimo Reena. ”Purin usein kiukkuani mieheeni, sillä en voinut purkaa sitä hänen äitiinsä. Vaikutti siltä kuin mieheni olisi pitänyt koko ajan valita, halusiko hän olla hyvä aviomies vai hyvä poika.”

Miksi jotkut vanhemmat sekaantuvat naimisissa olevien lastensa elämään? Johdannossa lainattu Jenny arvelee: ”Heistä voi tuntua vaikealta nähdä, että yhtäkkiä heidän poikansa tai tyttärensä hyvinvoinnista onkin vastuussa joku nuori ja kokematon ihminen.” Reenan mies Dilip lisää: ”Vanhemmat, jotka ovat uhrautuneet lapsen hyväksi ja pitäneet hänestä huolta, saattavat tuntea itsensä syrjäytetyiksi. He voivat myös olla aidosti huolissaan siitä, onko heidän lapsellaan tarpeeksi viisautta saada avioliittonsa onnistumaan.”

Tasapuolisuuden vuoksi on todettava, että toisinaan appivanhempia suorastaan pyydetään puuttumaan asioihin. Ajatellaanpa esimerkiksi australialaista avioparia Michaelia ja Leannea. ”Leanne on lähtöisin kiinteästä perheestä, jossa kaikki puhuvat asioista avoimesti”, Michael kertoo. ”Kun olimme menneet naimisiin, hän kysyi isältään neuvoa asioihin, jotka meidän olisi todellisuudessa pitänyt päättää itse. Hänen isällään oli paljon elämänkokemusta, mutta minua loukkasi se, että vaimoni kääntyi isänsä puoleen eikä minun puoleeni.”

Ongelmat puolison vanhempien kanssa voivat selvästikin kuormittaa avioliittoa. Onko teille käynyt näin? Miten tulet toimeen puolisosi vanhempien kanssa, ja miten puolisosi tulee toimeen sinun vanhempiesi kanssa? Pohditaanpa kahta mahdollista ongelmaa sekä sitä, mitä niiden ratkaisemiseksi voi tehdä.

1. HAASTE:

Puolisosi tuntuu olevan liikaa sidoksissa vanhempiinsa. ”Vaimostani tuntui, että jos emme olisi asuneet hänen vanhempiensa lähellä, hän olisi laiminlyönyt velvollisuuksiaan heitä kohtaan”, kertoo espanjalainen Luis. ”Toisaalta kun poikamme syntyi, vanhempani kävivät meillä melkein joka päivä, mikä aiheutti stressiä vaimolleni. Se synnytti usein riitaa välillemme.”

Huomioitavia seikkoja:

Raamatussa sanotaan avioliitosta, että aikanaan ”mies jättää isänsä ja äitinsä ja hänen on liityttävä vaimoonsa ja heidän on tultava yhdeksi lihaksi” (1. Mooseksen kirja 2:24). Se, että on ”yhtä lihaa”, merkitsee muutakin kuin vain yhdessä asumista. Mies ja vaimo muodostavat uuden perheen, joka on etusijalla niihin perheisiin nähden, joista he ovat lähtöisin. (1. Korinttilaisille 11:3.) Sekä miehen että vaimon on tietysti edelleen kunnioitettava vanhempiaan, mikä usein vaatii huomion osoittamista heille (Efesolaisille 6:2). Mutta entä jos puolison tapa huolehtia tästä vastuusta saa sinut tuntemaan, ettei hän välitä sinusta tai että hän laiminlyö sinua?

Mitä voit tehdä:

Arvioi tilannetta puolueettomasti. Onko puolisosi tosiaan liikaa sidoksissa perheeseensä, vai onko kyse vain siitä, ettei sinulla ole samanlaista suhdetta omiin vanhempiisi? Jos näin on, miten perhetaustasi ehkä vaikuttaa näkemykseesi tilanteesta? Saattaisitko olla hiukan mustasukkainen? (Sananlaskut 14:30; 1. Korinttilaisille 13:4; Galatalaisille 5:26.)

Tällaisiin kysymyksiin vastaaminen vaatii rehellistä itsetutkistelua. Se on kuitenkin tärkeää. Jos suhteet appivanhempiin aiheuttavat tavan takaa kiistoja sinun ja puolisosi välillä, kyseessä ei enää olekaan ongelma appivanhempien kanssa – vaan ongelma avioliitossa.

Monesti avio-ongelmat johtuvat siitä, että millään pariskunnalla ei ole aivan samanlaista näkemystä kaikista asioista. Voisitko yrittää nähdä asiat puolisosi näkökulmasta? (Filippiläisille 2:4; 4:5.) Näin toimi meksikolainen aviomies Adrián. Hän kertoo: ”Vaimoni kasvoi perheessä, jolla oli häneen negatiivinen vaikutus, ja siksi välttelin läheistä kanssakäymistä appivanhempieni kanssa. Aikanaan kieltäydyin olemasta lainkaan tekemisissä heidän kanssaan – ja niin jatkui vuosia. Se aiheutti ristiriitoja avioliitossamme, sillä vaimoni halusi kuitenkin säilyttää läheiset välit perheeseensä ja erityisesti äitiinsä.”

Aikanaan Adrián omaksui tasapainoisen näkemyksen asiasta. ”Vaikka tiedän, että jos vaimoni on liikaa tekemisissä vanhempiensa kanssa, sillä on häneen kielteinen vaikutus tunneperäisesti, ymmärrän, että myös yhteyksien täydellinen katkaiseminen voi johtaa ongelmiin”, hän sanoo. ”Olen yrittänyt mahdollisuuksien mukaan palauttaa hyvät suhteet appivanhempiini ja pitää niitä yllä.” *

KOKEILKAA TÄTÄ: Kirjoittakaa molemmat paperille, mikä mielestänne on ensisijainen ongelma suhteessanne appivanhempiin. Jos mahdollista, aloittakaa sanoilla ”Minusta tuntuu. . .” Vaihtakaa sitten papereita. Miettikää hyvässä yhteistyöhengessä, miten voitte käsitellä mainitsemianne ongelmia.

2. HAASTE:

Appivanhemmat sekaantuvat jatkuvasti avioliittoonne ja antavat ei-toivottuja neuvoja. ”Vietimme seitsemän ensimmäistä avioliittovuottamme mieheni perheen kanssa”, kertoo kazakstanilainen Nelya. ”Se, miten kasvatimme lapsiamme, aiheutti jatkuvasti yhteentörmäyksiä, samoin kuin esimerkiksi tapani laittaa ruokaa ja siivota. Puhuin asiasta miehelleni ja anopilleni, mutta siitä seurasi vain lisää ristiriitoja!”

Huomioitavia seikkoja:

Kun on mennyt naimisiin, ei enää ole vanhempiensa vallan alla. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että ”Kristus on jokaisen miehen pää, mutta mies on naisen pää” (1. Korinttilaisille 11:3). Sekä miehen että vaimon tulisi kuitenkin kunnioittaa vanhempiaan, kuten aiemmin todettiin. Sananlaskujen 23:22 sanoo: ”Kuuntele isääsi, joka sai aikaan syntymäsi, äläkä halveksi äitiäsi vain siksi, että hän on tullut vanhaksi.” Mutta entä jos vanhempasi tai puolisosi vanhemmat eivät pysy näiden periaatteiden rajoissa vaan yrittävät tyrkyttää teille omia näkemyksiään?

Mitä voit tehdä:

Yritä empaattisesti ymmärtää, mistä heidän tunkeilevalta vaikuttava käytöksensä johtuu. ”Joissakin tapauksissa vanhemmat vain haluavat tietää, että heillä on yhä tärkeä osa lastensa elämässä”, sanoo johdannossa lainattu Ryan. Heidän tarkoituksensa ei ehkä ole tunkeilla, joten kannattaa todennäköisesti noudattaa seuraavaa Raamatun neuvoa: ”Kestäkää jatkuvasti toisianne ja antakaa jatkuvasti toisillenne auliisti anteeksi, jos jollakulla on valituksen syytä toista vastaan.” (Kolossalaisille 3:13.) Entä sitten, jos heidän käytöksensä on niin häiritsevää, että se aiheuttaa ristiriitoja sinun ja puolisosi välillä?

Jotkut avioparit ovat oppineet asettamaan sopivat rajat vanhemmilleen. Sen voi tehdä olematta epäkohtelias. * Usein riittää, jos osoittaa käytöksellään, että puoliso on etusijalla omassa elämässä. Esimerkiksi japanilainen aviomies Masayuki sanoo: ”Jos vanhempasi ilmaisevat mielipiteensä, älä ole ilman muuta samaa mieltä. Muista, että olette rakentamassa omaa perhettä. Selvitä siksi ensin, miltä neuvo tuntuu puolisostasi.”

KOKEILKAA TÄTÄ: Keskustele puolisosi kanssa siitä, millä tavoin vanhempien puuttuminen asioihinne aiheuttaa ristiriitoja avioliitossanne. Kirjoittakaa yhdessä muistiin, millaisia rajoja voitte asettaa ja miten voitte pitää niistä kiinni osoittaen samalla, että kunnioitatte vanhempianne.

Monia ristiriitatilanteita appivanhempien kanssa voidaan lievittää, kun ymmärretään heidän vaikuttimensa ja huolehditaan siitä, etteivät nuo tilanteet aiheuta riitaa puolisoiden välillä. Jenny myöntää: ”Joskus keskustelimme vanhemmistamme melko tunnepitoiseen sävyyn, ja oli ilmeistä, että appivanhempien heikkouksista puhuminen oli varsin tuskallista toiselle. Lopulta lakkasimme kuitenkin käyttämästä appivanhempiemme puutteita lyömäaseena ja tartuimme sen sijaan kulloinkin käsillä olevaan ongelmaan. Sen ansiosta aviosuhteestamme on tullut paljon läheisempi.”

^ kpl 3 Nimet on muutettu.

^ kpl 14 Perheenjäsenten väliset suhteet voivat tietysti kiristyä ja yhteydenpitoa voidaan joutua rajoittamaan, jos vanhemmat syyllistyvät vakavaan väärintekoon. Näin on erityisesti silloin, kun väärintekoa jatketaan eikä katumusta ilmene. (1. Korinttilaisille 5:11.)

^ kpl 19 Joskus saatetaan tarvita luottamuksellista keskustelua vanhempien tai appivanhempien kanssa. Se kannattaa käydä kunnioittavasti ja lempeyden hengessä (Sananlaskut 15:1; Efesolaisille 4:2; Kolossalaisille 3:12).

KYSY ITSELTÄSI. . .

  • Mitä hyviä ominaisuuksia appivanhemmillani on?

  • Miten voin kunnioittaa vanhempiani laiminlyömättä puolisoani?