Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mitä Jeesus opetti Jumalasta?

Mitä Jeesus opetti Jumalasta?

Mitä Jeesus opetti Jumalasta?

”Poika on ainoa, joka todella tuntee Isän. Mutta Poika haluaa kertoa muille Isästä, niin että hekin voivat tuntea hänet.” (LUUKAS 10:22, CONTEMPORARY ENGLISH VERSION)

ENNEN ihmiseksi tuloaan Jumalan Esikoispoika oli ollut mittaamattoman pitkään läheisesti tekemisissä Isänsä kanssa (Kolossalaisille 1:15). Näin tämä Poika oli oppinut tuntemaan Isänsä ajatukset, tunteet ja menettelytavat. Kun Poika myöhemmin tuli maan päälle ihmisenä, Jeesuksena, hän halusi opettaa toisille totuuden Isästään. Voimme oppia paljon Jumalasta kuuntelemalla, mitä sanottavaa hänen Pojallaan oli.

Jumalan nimi Jumalan nimi Jehova oli Jeesukselle erittäin tärkeä. Tämä rakas Poika halusi toisten tietävän hänen Isänsä nimen ja käyttävän sitä. Jeesuksen oma nimi merkitsee ’Jehova on pelastus’. Kuolemaansa edeltävänä yönä Jeesus saattoi rukoilla Jehovaa sanoen: ”Minä olen tehnyt sinun nimesi – – tunnetuksi.” (Johannes 17:26.) Ei ole yllättävää, että Jeesus käytti Jumalan nimeä ja teki sen toisille tunnetuksi. Miten Jeesuksen kuulijat olisivatkaan voineet ymmärtää totuuden Jehovasta edes tietämättä hänen nimeään tai sitä, mitä se tarkoittaa? *

Jumalan suuri rakkaus Erään kerran rukoillessaan Jeesus sanoi Jumalalle: ”Isä, – – rakastit minua ennen maailman perustamista.” (Johannes 17:24.) Päästyään taivaassa osalliseksi Jumalan rakkaudesta Jeesus pyrki maan päällä osoittamaan tuota rakkautta, joka ilmeni monilla kauniilla tavoilla.

Jeesus osoitti, että Jehovan rakkaus on laaja-alaista. Hän sanoi: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Johannes 3:16.) Kreikkalainen ”maailmaksi” käännetty sana ei tarkoita ’maapalloa’. Tässä kohdassa sillä viitataan ihmisiin, todellisuudessa koko ihmiskuntaan. Jumalan rakkaus ihmiskuntaa kohtaan on niin suurta, että hän antoi kalleimpansa, Poikansa, jotta uskolliset ihmiset voitaisiin vapauttaa synnin ja kuoleman otteesta ja he voisivat saada ikuisen elämän. Emme kykene mittaamaan näin suuren rakkauden syvyyttä ja laajuutta (Roomalaisille 8:38, 39).

Jeesus vakuutti todeksi erään hyvin lohduttavan totuuden: Jehova rakastaa palvojiaan syvästi yksilöinä. Jeesus opetti, että Jehova on kuin paimen, jolle jokainen lammas on ainutlaatuinen ja kallisarvoinen. (Matteus 18:12–14.) Jeesus sanoi, ettei edes yksi varpunen voisi pudota maahan Jehovan tietämättä, ja lisäsi: ”Teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut.” (Matteus 10:29–31.) Jos Jehova kykenee huomaamaan, että jostain nimenomaisesta pesästä puuttuu yksi varpunen, kuinka paljon ennemmin hän huomaakaan joka ainoan häntä palvovan ihmisen ja huolehtii hänestä? Jos Jehova voi laskea ja huomata päämme jokaisen hiuksenkin, voiko elämässämme olla mitään piirrettä – tarvetta, koettelemusta tai huolta – jota hän ei tietäisi?

Taivaallinen Isä Kuten edellisestä kirjoituksesta kävi ilmi, Jeesus on Jumalan ainosyntyinen Poika. Ei ihme, että tämä rakas Poika puhutteli ja sanoi Jehovaa useimmiten ”Isäkseen”. Kun Jeesus 12-vuotiaana temppelissä lausui ensimmäiset muistiin merkityt sanansa, hän tarkoitti Jehovaa sanoessaan: ”Isäni.” (Luukas 2:49.) Sana ”Isä” esiintyy evankeliumeissa lähes 190 kertaa. Puhuessaan Jehovasta Jeesus käytti vaihdellen muotoja ”Isänne”, ”Isämme” ja ”Isäni” (Matteus 5:16; 6:9; 7:21). Käyttämällä tätä sanaa näin vapaasti Jeesus osoitti, että syntiset ja epätäydelliset ihmiset voivat saada lämpimän ja luottamuksellisen suhteen Jehovaan.

Armollinen ja halukas antamaan anteeksi Jeesus tiesi, että epätäydelliset ihmiset tarvitsevat armoa, jota Jehovalla on runsaasti. Vertauksessaan tuhlaajapojasta Jeesus vertasi Jehovaa sääliväiseen ja anteeksiantavaan isään, joka ottaa avosylin vastaan katuvan poikansa (Luukas 15:11–32). Jeesuksen sanat siis vakuuttavat meille, että Jehova tarkkailee, onko syntisen ihmisen sydämessä tapahtunut jokin muutos, jonka perusteella hän voisi osoittaa tälle armoa. Jehova haluaa antaa anteeksi katuvalle synnintekijälle. Jeesus selitti: ”Minä sanon teille, että näin on taivaassa enemmän iloa yhdestä syntisestä, joka katuu, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät tarvitse katumusta.” (Luukas 15:7.) Kukapa ei haluaisi päästä lähemmäs tällaista armollista Jumalaa?

Rukousten Kuulija Taivaassa ennen maan päälle tuloaan Jeesus havaitsi itse, että Jehova on ”rukouksen Kuulija” ja että hän saa iloa uskollisten palvojiensa rukouksista (Psalmit 65:2). Niinpä Jeesus opetti palveluksensa aikana kuulijoilleen, miten ja mitä heidän piti rukoilla. ”Älkää – – hokeko samoja asioita”, hän neuvoi. Hän kehotti kuulijoitaan rukoilemaan, että Jumalan tahto tapahtuisi ”myös maan päällä niin kuin taivaassa”. Voimme rukoilla myös jokapäiväistä leipää, syntiemme anteeksi saamista ja voimaa vastustaa kiusauksia. (Matteus 6:5–13.) Jeesus opetti, että Jehova vastaa isällisellä tavalla palvelijoidensa rukouksiin, kun he uskoa ilmaisten esittävät vilpittömiä pyyntöjä (Matteus 7:7–11).

Jeesus selvästikin pyrki opettamaan toisille totuuden Jehovasta ja siitä, millainen Jumala hän on. Mutta oli jotain muutakin, mitä Jeesus halusi toisten tietävän Jehovasta. Se liittyy siihen, minkä välityksellä Jehova saa aikaan maailmanlaajuisen muutoksen täyttääkseen tarkoituksensa maan ja ihmisten suhteen. Tämä piirre oli todellisuudessa Jeesuksen sanoman teema.

[Alaviite]

^ kpl 4 Nimi Jehova esiintyy Raamatun alkutekstissä noin 7 000 kertaa. Sen merkitys yhdistetään sanoihin: ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun.” (2. Mooseksen kirja 3:14.) Toteuttaakseen tarkoituksensa Jumala voi tulla miksi tahansa, minkä hän katsoo olevan tarpeen. Näin ollen tämä nimi takaa sen, että Jumala on aina uskollinen itselleen ja että mitä tahansa hän lupaakin, se toteutuu.