Ketä rukoilla?
TULEVATKO kaikki rukoukset kuulluiksi riippumatta siitä, kenelle ne osoitetaan? Usein nykymaailmassa oletetaan niin. Tällainen ajatus vetoaa moniin sellaisiin, jotka kannattavat uskontojen välistä yhteistoimintaa ja haluavat, että kaikki uskonnot hyväksytään, erosivatpa ne toisistaan kuinka paljon hyvänsä. Voisiko silti olla niin, ettei tämä käsitys pidä paikkaansa?
Raamattu osoittaa, että hyvin monet rukoukset osoitetaan väärille jumalille. Raamatun kirjoittamisen aikoihin ihmiset tavallisesti rukoilivat veistettyjä kuvia. Jumala kuitenkin varoitti tuosta tavasta toistuvasti. Esimerkiksi psalmissa 115:4–6 sanotaan tällaisista epäjumalista: ”Niillä on korvat, mutta ne eivät voi kuulla.” Asian ydin on selvä. Miksi rukoilla jumalaa, joka ei voi edes kuulla?
Muuan eloisa Raamatun kertomus valaisee asiaa. Elia, tosi profeetta, haastoi Baalin profeetat: hän yllytti heitä rukoilemaan jumalaansa, minkä jälkeen Elia rukoilisi omaansa. Elia sanoi, että tosi Jumala vastaisi, väärä jumala ei. Baalin profeetat ottivat haasteen vastaan ja rukoilivat pitkään ja hartaasti ja jopa huusivat kovaan ääneen – mutta turhaan! Raamattu kertoo: ”Eikä kukaan vastannut eikä ollut merkkiäkään tarkkaavaisuudesta.” (1. Kuninkaiden kirja 18:29.) Entä mitä tapahtui, kun Elia oli rukoillut?
Elian rukoiltua hänen Jumalansa vastasi heti ja lähetti taivaasta tulen kuluttamaan uhrin, jonka Elia oli laittanut esille. Miten Elian rukous erosi Baalin profeettojen rukouksista? Yksi tärkeä ero käy ilmi itse Elian rukouksesta, joka on merkitty muistiin 1. Kuninkaiden kirjan 18:36, 37:ään. Rukous ei ole pitkä: alkukielessä hepreassa siinä on vain noin 30 sanaa. Silti tuossa lyhyessä rukouksessa Elia puhuttelee Jumalaa tämän nimellä Jehova kolme kertaa.
Baal, joka tarkoittaa ’omistajaa’ tai ’herraa’, oli kanaanilaisten jumala, josta oli monia paikallisia muunnelmia. Jehova on sitä vastoin ainutlaatuisen Jumalan nimi, ja sillä tarkoitetaan yhtä ainoaa Persoonaa koko kaikkeudessa. Tämä Jumala kertoi kansalleen: ”Minä olen Jehova. Se on minun nimeni, ja kunniaani minä en anna kenellekään muulle.” (Jesaja 42:8.)
Kuultiinko sekä Elian että Baalin profeettojen rukoukset? Baalin palvonta halvensi ihmisiä ja sai heidät noudattamaan rituaaleja, joihin kuului prostituutiota ja jopa ihmisuhreja. Jehovan palvonta taas jalosti sitä harjoittavaa Israelin kansaa ja vapautti sen tällaisista alentavista tavoista. Ajattelehan: Jos kirjoittaisit kirjeen ja osoittaisit sen varta vasten ystävälle, jota kunnioittaisit suuresti, et varmastikaan odottaisi, että sen saisi joku, jolla olisi eri nimi kuin ystävälläsi ja jonka huono maine olisi
täysin ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä ystäväsi pitäisi tärkeänä!Haaste, jonka Elia esitti Baalin profeetoille, osoitti, ettei kaikkia rukouksia kuulla.
Rukoillessasi Jehovaa rukoilet Luojaa, ihmiskunnan Isää. * ”Sinä, oi Jehova, [olet] meidän Isämme”, sanoi profeetta Jesaja rukouksessaan (Jesaja 63:16). Juuri Jehova on siis se Persoona, josta Jeesus Kristus puhui sanoessaan seuraajilleen: ”Minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo ja oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.” (Johannes 20:17.) Jehova on Jeesuksen Isä. Hän on se Jumala, jota Jeesus rukoili ja opetti seuraajiaan rukoilemaan (Matteus 6:9).
Neuvooko Raamattu meitä rukoilemaan Jeesusta, Mariaa, pyhimyksiä tai enkeleitä? Ei, vaan ainoastaan Jehovaa. Näin on ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin rukous kuuluu palvontaan, ja Raamatussa sanotaan, että meidän tulee palvoa yksinomaan Jehovaa (2. Mooseksen kirja 20:5). Toiseksi Raamattu paljastaa, että Jehova on ”rukouksen Kuulija” (Psalmit 65:2). Vaikka hän onkin halukas delegoimaan vastuuta muille, vastuuta kuunnella rukouksia hän ei ole koskaan luovuttanut kenellekään muulle. Jumala lupaa, että hän itse kuuntelee rukouksiamme.
Jos siis haluat Jumalan kuulevan rukouksesi, muista Raamatun kehotus: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” (Apostolien teot 2:21.) Mutta kuuleeko Jehova kaikki rukoukset ehdoitta? Vai pitääkö meidän tietää vielä jotain, jos haluamme Jehovan kuulevan rukouksemme?
^ kpl 8 Joidenkin uskonnollisten perinteiden mukaan on väärin lausua Jumalan nimeä edes rukoiltaessa. Tuo nimi esiintyy kuitenkin noin 7 000 kertaa Raamatun alkukielissä, monesti juuri Jehovan uskollisten palvelijoiden rukouksissa ja psalmeissa.