Miksi he hylkäsivät Messiaan?

KUN Jeesus oli maan päällä, ihmisjoukot olivat ihastuksissaan siitä, mitä hän sanoi, ja hämmästyneitä hänen tekemistään ihmeistä. Niinpä monet ”uskoivat häneen” ja ottivat hänet vastaan ennustettuna Messiaana eli Kristuksena. He päättelivät: ”Kun Kristus saapuu, niin ei kai hän tee enempää tunnusmerkkejä kuin tämä on tehnyt?” (Johannes 7:31.)

Huolimatta niistä vastaansanomattomista todisteista, jotka osoittivat Jeesuksen olevan Messias, useimmista niistä, jotka näkivät Jeesuksen ja kuulivat hänen puhuvan, ei tullut uskovia. Valitettavasti jopa jotkut niistä, jotka alun perin uskoivat häneen, kääntyivät myöhemmin pois. Miksi niin monet hylkäsivät Jeesuksen Messiaana painavista todisteista huolimatta? Tarkastellessamme syitä tähän meidän on hyvä kysyä itseltämme, voisimmeko erehtyä tekemään samanlaisen virheen nykyään.

Täyttymättä jääneitä odotuksia

Jeesuksen syntymän aikaan monet juutalaiset osasivat odottaa Messiaan ilmaantumista. Kun Jeesus tuotiin pienokaisena temppeliin, hänet ottivat vastaan ne, ”jotka odottivat Jerusalemin vapautusta”. He uskoivat luvatun Messiaan saavan sen aikaan. (Luukas 2:38.) Myöhemmin monet niistä, jotka näkivät Johannes Kastajan teot, pohtivat: ”Voisikohan hän olla Kristus?” (Luukas 3:15.) Mitä ensimmäisellä vuosisadalla eläneet juutalaiset oikein odottivat Messiaan tekevän?

 Juutalaisten keskuudessa oli tuolloin vallalla käsitys, että Messias tulisi ja vapauttaisi heidät Rooman sortavasta ikeestä ja ennallistaisi Israelin valtakunnan maan päälle. Ennen kuin Jeesus aloitti palveluksensa, ilmaantui useita karismaattisia johtajia, jotka kannustivat vastustamaan väkivalloin silloisia poliittisia vallanpitäjiä. Heidän toimintansa vaikutti todennäköisesti siihen, millaisia Messiaaseen kohdistuvia odotuksia ihmisillä oli.

Jeesus oli jyrkkä vastakohta tällaisille väärille messiaille. Hän ei kannattanut väkivaltaa vaan opetti kuulijoitaan rakastamaan vihollisiaan ja olemaan alamaisia vallanpitäjille (Matteus 5:41–44). Hän torjui ihmisten yritykset tehdä hänestä kuningas. Hän opetti sitä vastoin, että hänen valtakuntansa ”ei ollut osa tästä maailmasta”. (Johannes 6:15; 18:36.) Siitä huolimatta Messiasta koskevat ennakkokäsitykset vaikuttivat ihmisiin hyvin voimakkaasti.

Johannes Kastaja näki ja kuuli omakohtaisesti yliluonnollisia todisteita siitä, että Jeesus oli todella Jumalan Poika. Mutta kun Johannes vangittiin, hän lähetti opetuslapsensa kysymään Jeesukselta: ”Oletko sinä se Tuleva, vai pitääkö meidän odottaa jotakuta toista?” (Matteus 11:3.) Kenties Johannes halusi tietää, oliko Jeesus todella luvattu Vapauttaja, joka täyttäisi juutalaisten odotukset.

Jeesuksen apostolien oli vaikea ymmärtää, että Jeesus tapettaisiin ja herätettäisiin sitten kuolleista. Erään kerran kun Jeesus selitti, että Messiaan olisi kärsittävä ja kuoltava, Pietari ”vei hänet sivuun ja rupesi nuhtelemaan häntä”. (Markus 8:31, 32.) Pietari ei kyennyt vielä ymmärtämään, miten Jeesuksen kuolema sopisi hänen rooliinsa Messiaana.

Jeesuksen saapuessa Jerusalemiin vähän ennen vuoden 33 pesah-juhlaa innostunut ihmisjoukko otti hänet tervetulleena vastaan kutsuen häntä Kuninkaaksi (Johannes 12:12, 13). Kuinka nopeasti tilanne muuttuikaan! Viikossa Jeesus oli vangittu ja teloitettu. Jeesuksen kuoleman jälkeen kaksi hänen opetuslastaan valitti: ”Me toivoimme tämän miehen olevan se, jonka oli määrä vapauttaa Israel.” (Luukas 24:21.) Vielä silloinkin kun Jeesus kuolleista herättämisensä jälkeen näyttäytyi opetuslapsilleen, näillä oli se käsitys, että Messias perustaisi valtakunnan maan päälle. He kysyivät: ”Herra, ennallistatko sinä Israelille valtakunnan tänä aikana?” Messiasta koskevat virheelliset odotukset olivat selvästikin juurtuneet syvälle Jeesuksen kuulijoiden sydämeen ja mieleen. (Apostolien teot 1:6.)

Vasta sen jälkeen kun Jeesus oli noussut taivaaseen ja pyhää henkeä oli vuodatettu, hänen opetuslapsensa ymmärsivät selvästi, että Messias hallitsisi Kuninkaana taivaassa (Apostolien teot 2:1–4, 32–36). Apostolit Pietari ja Johannes saarnasivat rohkeasti Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja heidän suorittamansa ihmeet todistivat Jumalan tukevan heitä (Apostolien teot 3:1–9, 13–15). Tuhannet Jerusalemissa olevat ihmiset kuuntelivat, ja heistä tuli uskovia. Tämä ei kuitenkaan miellyttänyt juutalaisia vallanpitäjiä. Samoin kuin he olivat vastustaneet Jeesusta, he vastustivat nyt hänen apostoleitaan ja opetuslapsiaan. Miksi juutalaisten uskonnolliset johtajat hylkäsivät Jeesuksen niin suuren vihan vallassa?

Uskonnollisten johtajien hylkäämä

Jeesuksen tullessa maan päälle juutalaisten uskonnolliset käsitykset ja tavat olivat jo kaukana henkeytetyn Raamatun opetuksista. Silloiset uskonnolliset johtajat – saddukeukset, fariseukset ja kirjanoppineet – vaalivat ihmisten perinteitä ja panivat ne Jumalan kirjoitetun sanan edelle. Kerta toisensa jälkeen he syyttivät Jeesusta Lain rikkomisesta, koska hän suoritti ihmeparannuksia sapattina. Kumoamalla suorin sanoin heidän epäraamatulliset opetuksensa Jeesus asetti kyseenalaiseksi paitsi heidän valtansa myös heidän väitteensä, että heillä oli hyväksytty asema Jumalan edessä. Jeesus sitä vastoin oli lähtöisin vaatimattomista oloista eikä hän ollut saanut samaa uskonnollista koulutusta kuin he. Ei ihme, että näiden ylpeiden miesten oli niin vaikeaa tunnustaa Jeesus Messiaaksi! Tällainen vastakkainasettelu raivostutti heitä niin suuresti, että  he ”pitivät neuvottelun häntä [Jeesusta] vastaan surmatakseen hänet”. (Matteus 12:1–8, 14; 15:1–9.)

Miten uskonnolliset johtajat sitten saattoivat selittää sen, että Jeesus kykeni tekemään ihmeitä? He eivät kieltäneet sitä, että näitä ihmeitä tapahtui. Mutta he yrittivät horjuttaa uskoa Jeesukseen herjaamalla häntä ja väittämällä, että hän sai voimansa Saatanalta: ”Tämä ei aja ulos demoneja muun kuin Beelsebubin, demonien hallitsijan, avulla.” (Matteus 12:24.)

Oli vielä eräs painava syy siihen, että he niin sinnikkäästi kieltäytyivät tunnustamasta Jeesusta Messiaaksi. Jeesuksen herätettyä Lasaruksen kuolleista eri uskonnollisiin ryhmäkuntiin kuuluvat neuvottelivat keskenään ja sanoivat: ”Mitä meidän pitää tehdä, sillä tämä mies tekee monia tunnusmerkkejä? Jos annamme hänen olla tällä tavoin, niin kohta kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat pois sekä paikkamme että kansakuntamme.” Koska uskonnolliset johtajat pelkäsivät menettävänsä valtansa ja asemansa, he juonittelivat tappaakseen sekä Jeesuksen että Lasaruksen. (Johannes 11:45–53; 12:9–11.)

Yhteisön ennakkoluulot ja vaino

Ensimmäisellä vuosisadalla eläneiden juutalaisten uskonnollisten johtajien asenteen vuoksi yhteiskunnassa vallitsi ilmapiiri, jossa jokaiseen, joka hyväksyi Jeesuksen Messiaaksi, suhtauduttiin vihamielisesti. Uskonnolliset johtajat olivat ylpeitä huomattavasta asemastaan ja väheksyivät jokaista, joka uskoi Jeesukseen. He sanoivat: ”Eihän yksikään hallitusmiehistä tai fariseuksista ole uskonut häneen?” (Johannes 7:13, 48.) Joistakuista juutalaisten johtajista, kuten Nikodemoksesta ja Arimatiasta olevasta Joosefista, tosin tuli Jeesuksen opetuslapsia, mutta he salasivat uskovansa häneen, koska pelkäsivät (Johannes 3:1, 2; 12:42; 19:38, 39). Juutalaisten johtajat olivat määränneet, että ”jos joku tunnusti hänet [Jeesuksen] Kristukseksi, niin hänet tuli erottaa synagogasta” (Johannes 9:22). Sellaista ihmistä kartettiin, pilkattiin ja hyljeksittiin.

Jeesuksen apostolien ja opetuslasten vastustaminen kärjistyi lopulta siihen, että heitä alettiin vainota väkivaltaisesti. Rohkean saarnaamisensa vuoksi apostolit joutuivat kärsimään sanhedrinin, juutalaisen ylimmän tuomioistuimen, käsissä. (Apostolien teot 5:40.) Vastustajat syyttivät opetuslapsi Stefanosta väärin perustein Jumalan rienaamisesta. Hänet tuomittiin sanhedrinissa ja kivitettiin kuoliaaksi. Sitten ”nousi Jerusalemissa olevaa seurakuntaa vastaan suuri vaino; apostoleita lukuun ottamatta kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian seutuja”. (Apostolien teot 6:8–14; 7:54–8:1.) Saul, josta tuli myöhemmin apostoli Paavali, osallistui vainoamiseen, jota ylimmäinen pappi ja ”vanhinten kokous” virallisesti tukivat (Apostolien teot 9:1, 2; 22:4, 5).

Näissä vaikeissakin oloissa kristillisyys levisi nopeasti Jeesuksen kuolemaa seuranneina vuosina. Vaikka tuhansista tuli uskovia, kristityt pysyivät vähemmistönä ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa. Siitä, että tunnustautui julkisesti Kristuksen seuraajaksi, saattoi seurata eristetyksi tai jopa väkivallan kohteeksi joutuminen.

Varoittava esimerkki meille

Kuten olemme todenneet, väärät käsitykset, yhteisön paine ja vaino estivät monia uskomasta Jeesukseen ensimmäisellä vuosisadalla. Nykyään Jeesusta ja hänen opetuksiaan koskevat väärät käsitykset voivat vaikuttaa samoin. Monille on esimerkiksi opetettu, että Jumalan valtakunta on heidän sydämessään tai että ihmiset saavat sen aikaan. Toiset on saatu uskomaan, että ihmiskunnan ongelmat voidaan ratkaista tieteen ja tekniikan keinoin ja ettei sen vuoksi ole tarvetta uskoa Messiaaseen. Monet nykykriitikot väittävät, että Raamatussa  kuvaillut Jeesuksen palvelukseen liittyvät tapahtumat eivät ole historiallisesti tosia; näin he horjuttavat uskoa siihen, että Jeesus oli Messias.

Tällaisista käsityksistä ja teorioista on ollut seurauksena se, että monille on epäselvää, mikä on Messiaan rooli, tai he eivät näe tarpeelliseksi edes pohtia koko asiaa. Mutta niille, jotka haluavat paneutua Jeesuksen messiaanisuutta puoltaviin todisteisiin, noita todisteita on nykyään todellisuudessa enemmän kuin niitä oli ensimmäisellä vuosisadalla. Käytettävissämme ovat Raamatun heprealaiset kirjoitukset, joissa on lukuisia ennustuksia siitä, mitä Messias tekisi, samoin kuin Raamatun neljä evankeliumia, joissa kerrotaan, mitä Jeesus teki noiden profetioiden täyttymykseksi. *

Ei todellakaan ole puutetta todisteista, joiden avulla me jokainen voimme itse ratkaista, oliko Jeesus Messias vai ei. Tämä ratkaisu on tehtävä viipymättä. Miksi? Koska Raamattu paljastaa, että Jeesus, Jumalan valtakunnan messiaaninen Kuningas, tulee pian poistamaan kaikki ne, jotka turmelevat maata, ja saattaa voimaan vanhurskaan hallinnon, jonka alaisuudessa kaikki tottelevaiset ihmiset saavat elää ikuisesti maan päällä paratiisillisissa oloissa (Daniel 2:44; Ilmestys 11:15, 18; 21:3–5). Sinua voi odottaa tällainen suurenmoinen tulevaisuus, jos ponnistelet oppiaksesi tuntemaan Jeesuksen ja uskot häneen nyt. Paina sydämeesi Jeesuksen omat sanat: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Johannes 3:16.)

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 20]

Olisitko tunnistanut Messiaan, jos olisit elänyt Jeesuksen päivinä?

[Kuva s. 21]

Älä anna ennakkokäsitysten estää sinua oppimasta totuutta Jeesuksesta.