Tiesitkö?

Miten Jehovan temppelissä Jerusalemissa suoritettavat palvelukset rahoitettiin?

▪ Temppelipalveluksia pidettiin yllä verotuksen avulla, pääasiassa pakollisilla kymmenyksillä mutta myös muunlaisilla verotuloilla. Esimerkiksi tabernaakkelin rakentamisen aikaan Jehova neuvoi Moosesta keräämään jokaiselta väestönlaskennassa rekisteröidyltä israelilaiselta puoli hopeasekeliä ”anniksi Jehovalle” (2. Mooseksen kirja 30:12–16).

Ilmeisesti tuli tavaksi, että jokainen juutalainen maksoi vuosittain tämän summan temppeliverona, ja nimenomaan tämän veron Jeesus neuvoi Pietaria maksamaan kalan suusta otetulla kolikolla (Matteus 17:24–27).

Joitakin vuosia sitten Jerusalemista löydettiin kaksi hopeakolikkoa, jollaisia käytettiin temppeliveron maksamiseen. Toinen niistä oli Tyroksessa vuonna 22 lyöty sekelin kolikko, ja se löytyi ensimmäisellä vuosisadalla käytössä olleesta viemärikanavasta. Sen toisella puolella on Tyroksen ylijumalan Melkartin eli Baalin kuva ja toisella puolella laivan keulassa tähystävä kotka. Toinen kolikko löytyi temppelivuorelta poistetun kivimurskan joukosta, ja se on peräisin vuodelta 66–67, jolloin alkoi juutalaisten kapina Roomaa vastaan. Kolikossa on kuvat maljasta ja kolmesta kehittymässä olevasta granaattiomenasta samoin kuin tekstit ”puoli sekeliä” ja ”pyhä Jerusalem”. Professori Gabriel Barkay sanoo, että kolikossa on ”jälkiä palosta, todennäköisesti tulipalosta, joka tuhosi toisen temppelin vuonna 70”.

Miten vaikuttavia olivat Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin rakennushankkeet?

▪ Raamatussa Danielin kirjassa kerrotaan Nebukadnessarin sanoneen: ”Eikö tämä ole se suuri Babylon, jonka minä olen väkevyyteni voimalla rakentanut kuninkaallista huonetta varten ja majesteettiuteni kunniaksi?” (Daniel 4:30.) Oliko tuo muinainen kaupunki tosiaankin näin mahtava?

Tutkijat uskovat Nebukadnessarin rakentaneen sinne temppeleitä, palatseja, kaupunginmuureja ja upean pengerpuutarhan. Babylonin keskustassa sijainneessa huomattavimmassa temppelissä oli luultavasti yli 70 metriä korkea torni, zikkurat. Mutta ”kuuluisimmat – – [Nebukadnessarin] saavutuksista ovat juhlakulkuekatu ja Ištarin portti”, sanotaan kirjassa Babylon—City of Wonders. Juhlakulkuekatu kulki Ištarin portin läpi, ja sitä reunustivat eteenpäin astelevia leijonia kuvaavat reliefit. Itse portista, Babylonin komeimmasta sisäänkäynnistä, samassa kirjassa sanotaan: ”Portti, joka oli verhottu kauttaaltaan syvänsinisillä lasitetuilla tiilillä ja koristeltu satojen kävelevien härkien ja lohikäärmeiden kuvilla, oli varmasti unohtumaton näky tuohon muinaiseen pääkaupunkiin tulevalle vieraalle.”

1900-luvun alussa arkeologit kaivoivat esiin tuhansia juhlakulkuekadun ja Ištarin portin palasia ja käyttivät monia niistä rakentaessaan rekonstruktion Pergamon-museoon Berliiniin.

[Kuvat s. 12]

Luonnollisessa koossa

[Lähdemerkinnät]

Ylempi: Clara Emit, Courtesy of Israel Antiquities Authority; alempi: Zev Radovan

[Kuva s. 12]

Ištarin portin rekonstruktio