Millainen mies Abraham oli?
Millainen mies Abraham oli?
HARVALLA ihmisellä on ollut suurempi vaikutus maailman uskontoihin kuin Abrahamilla. * Häntä kunnioittavat juutalaiset, muslimit ja kristityt, ja hänen on kuvailtu olevan ”voimahahmo Raamatussa” ja ”jykevä uskon esimerkki”. Raamattu sanoo häntä ”kaikkien niiden isäksi, jotka – – uskovat” (Roomalaisille 4:11).
Miksi Abrahamia pidetään näin suuressa arvossa? Yksi syy on se, että hän on ainoa ihminen, jota Raamatussa sanotaan suoraan Jumalan ystäväksi – eikä vain kerran vaan jopa kolme kertaa (2. Aikakirja 20:7, alaviite; Jesaja 41:8; Jaakobin kirje 2:23).
Monessa suhteessa hän oli kuitenkin samanlainen tavallinen ihminen kuin mekin. Hän kohtasi elämässään usein samantapaisia haasteita kuin me – ja selviytyi niistä menestyksekkäästi. Haluaisitko tietää, minkä ansiosta? Katsotaan, mitä Raamattu sanoo tuosta huomattavasta miehestä.
Tausta
Abraham syntyi vuonna 2018 eaa., ja hän varttui suuressa ja vauraassa Urin kaupungissa (1. Mooseksen kirja 11:27–31). Siellä palvottiin monia epäjumalia, ja on mahdollista, että myös Abrahamin isä Terah harjoitti epäjumalanpalvelusta (Joosua 24:2). Abraham päätti kuitenkin palvoa noiden elottomien jumalankuvien sijasta ainoastaan Jehovaa. *
Mikä sai hänet tekemään tällaisen valinnan? Hän eli samanaikaisesti Nooan pojan Seemin kanssa 150 vuotta, ja jos hän oli tekemisissä tuon huomattavasti vanhemman miehen kanssa, hän saattoi kuulla suoraan tältä, millaista oli kokea maailmanlaajuinen vedenpaisumus. Seemiltä hän ehkä oppi myös, miten tärkeää on palvoa Jehovaa, Jumalaa joka oli varjellut Seemin ja tämän perheen elossa tuon mullistuksen läpi.
Kuulipa Abraham tosi Jumalasta Seemiltä tai jotain muuta kautta, hän ilmaisi vastakaikua. Kun ”sydänten tutkija” Jehova tarkkaili häntä ja näki hänessä hyvää, Hän pani sen kasvamaan (Sananlaskut 17:3; 2. Aikakirja 16:9).
Elämänvaellus
Abraham eli rikkaan, vaiheikkaan elämän, joka oli usein haastavaa muttei koskaan tarkoituksetonta. Seuraavassa muutama esimerkki hänen kokemuksistaan.
▪ Abrahamin asuessa Urissa Jumala käski hänen lähteä synnyinseudultaan maahan, jonka Hän osoittaisi hänelle. Abraham ja Saara eivät tienneet kaikkia yksityiskohtia – heille ei kerrottu esimerkiksi määränpäätä tai syytä käskyyn – mutta silti he tottelivat. Aikanaan he saapuivat Kanaaniin, ja he asuivat siellä teltoissa kuin tilapäiset asukkaat koko loppuelämänsä. (Apostolien teot 7:2, 3; Heprealaisille 11:8, 9, 13.)
▪ Heidän ollessaan vielä lapsettomia Jehova lupasi tehdä Abrahamista suuren kansakunnan ja lisäsi, että hänen välityksellään kaikkia maan sukuja siunattaisiin (1. Mooseksen kirja 11:30; 12:1–3). Myöhemmin Jumala vahvisti lupauksensa ja kertoi Abrahamille, että tämän jälkeläisiä olisi yhtä paljon kuin taivaalla on tähtiä (1. Mooseksen kirja 15:5, 6).
▪ Kun Abraham oli 99-vuotias ja Saara lähes 90, Jehova lupasi, että he saisivat pojan. Se tuntui ihmisen näkökulmasta mahdottomalta, mutta pian Abraham ja Saara oppivat, ettei mikään ole ”liian poikkeuksellista Jehovalle” (1. Mooseksen kirja 18:14). Vuoden kuluttua satavuotiaasta Abrahamista tuli pienen pojan isä, ja hän antoi tälle nimen Iisak (1. Mooseksen kirja 17:21; 21:1–5). Jumala lupasi, että ihmiskuntaa siunattaisiin suuresti juuri Iisakin välityksellä.
▪ Vuosia myöhemmin Jehova esitti Abrahamille hyvin epätavallisen pyynnön: hän kehotti tätä uhraamaan rakkaan poikansa Iisakin, vaikka tuo nuorimies oli vielä naimaton ja lapseton. * Ajatus pojan menettämisestä tuntui Abrahamista varmasti tuskalliselta, mutta hän valmistautui noudattamaan pyyntöä ja uhraamaan hänet. Hän uskoi vankkumattomasti, että Jumalalla oli voimaa herättää Iisak tarvittaessa kuolleista, niin että Hän voisi täyttää lupauksensa (Heprealaisille 11:19). Ratkaisevalla hetkellä, kun Abraham oli juuri uhraamaisillaan poikansa, Jumala puuttui asiaan ja säästi Iisakin hengen. Hän antoi Abrahamille tunnustusta tämän poikkeuksellisesta tottelevaisuudesta ja toisti sitten aiemmat lupauksensa. (1. Mooseksen kirja 22:1–18.)
▪ Abraham kuoli 175-vuotiaana ”hyvässä vanhuusiässä, vanhana ja päivistä kylläisenä”, kuten Raamattu asian ilmaisee (1. Mooseksen kirja 25:7, 8). Näin täyttyi Jumalan hänelle antama lupaus, jonka mukaan hän eläisi pitkään ja kuolisi sitten rauhassa (1. Mooseksen kirja 15:15).
Perintö
Abraham on paljon enemmän kuin vain uskonnollinen tai historiallinen hahmo hamasta menneisyydestä. Hänen tarinansa sykkii elämää vielä nykyäänkin, ja hänessä on paljon sellaista, mitä voimme kaikki jäljitellä (Heprealaisille 11:8–10, 17–19). Tarkastelemme seuraavaksi neljää hienoa ominaisuutta, joita hän ilmaisi. Aloitamme niistä ehkä tunnetuimmasta: uskosta.
[Alaviitteet]
^ kpl 2 Abraham oli alun perin nimeltään Abram ja hänen vaimonsa oli Saarai, mutta myöhemmin Jumala muutti nimet Abrahamiksi, joka tarkoittaa ’väkijoukon (paljouden) isää’, ja Saaraksi, joka puolestaan merkitsee ’ruhtinatarta’ (1. Mooseksen kirja 17:5, 15). Käytämme heistä näissä kirjoituksissa kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi vain nimiä Abraham ja Saara.
^ kpl 6 Jehova on Raamatun Jumalan nimi.
^ kpl 14 Ks. kirjoitus ”Lukijat kysyvät: Miksi Jumala pyysi Abrahamia uhraamaan poikansa?” s. 23.
[Tekstiruutu s. 4]
Keskeinen henkilö Raamatun historiassa
Ensimmäisen Mooseksen kirjan kymmenessä ensimmäisessä luvussa kerrotaan Abelin, Hanokin, Nooan ja monien muiden uskon miesten elämästä. Seuraavat viisitoista lukua keskittyvät kuitenkin suurimmaksi osaksi yhteen ainoaan henkilöön, Abrahamiin.
Lisäksi jotkin Raamatun tärkeimmistä käsitteistä tulevat esiin ensimmäisen kerran Abrahamin yhteydessä. Hänen elämäntarinansa sisältää esimerkiksi ensimmäisen maininnan
▪ Jumalasta kilpenä, joka suojelee palvelijoitaan (1. Mooseksen kirja 15:1; ks. 5. Mooseksen kirja 33:29; Psalmit 115:9; Sananlaskut 30:5)
▪ Jumalaan uskomisesta (1. Mooseksen kirja 15:6)
▪ profeetasta (1. Mooseksen kirja 20:7)
▪ vanhempien rakkaudesta (1. Mooseksen kirja 22:2).
