Nykypäivän asteekeista tulee tosi kristittyjä

”Temppelit murenivat tomuksi ja tuhkaksi, jumalankuvat tuhottiin, ja liekit nielivät pyhät kirjat, mutta muinaiset jumalat ovat jatkaneet elämäänsä intiaanien sydämessä.” (Walter Krickeberg, Altmexikanische Kulturen)

MEKSIKOSSA asuu asteekkien kansa, joka vielä 1200-luvulla oli pieni maahanmuuttajaheimo mutta kasvoi Perun inkoja uhmaavaksi mahtavaksi valtakunnaksi. Se kukistui espanjalaisen Hernando Cortésin valloitettua Tenochtitlánin vuonna 1521, mutta asteekkien kieli nahuatl elää vielä tänäkin päivänä. * Sitä puhuu puolisentoista miljoonaa alkuperäisasukasta ainakin 15 osavaltiossa Meksikossa. Tuo kieli on pitänyt elossa myös joitakin muinaisia uskonkäsityksiä, kuten johdantona olevasta lainauksesta voidaan päätellä. Millaisia uskomuksia asteekeilla on ollut?

Vieraita mutta silti tuttuja perinteitä

Muinaisten asteekkien tavoista ehkä kuuluisimpia oli ihmisuhrien uhraaminen. Rituaali perustui sellaiseen uskomukseen, että jollei aurinko saisi ravinnokseen ihmissydämiä ja verta, se kuolisi. Espanjalainen munkki Diego Durán kertoo, että kun Tenochtitlánin suuri temppelipyramidi vihittiin käyttöön vuonna 1487, juhlassa uhrattiin neljän päivän aikana yli 80 000 ihmistä.

Espanjalaisista rituaali oli kauhistuttava, mutta toisaalta he huomasivat yllätyksekseen, että monet muut asteekkien uskonnolliset tavat olivat samanlaisia kuin heidän omat katoliset tapansa. Asteekit esimerkiksi nauttivat eräänlaista ehtoollista, jolla syötiin maissista tehtyjä jumalankuvia ja toisinaan myös ihmisuhrien lihaa. He käyttivät ristiä, tunnustivat pahat tekonsa suullisesti ja kastoivat vastasyntyneitä. Kenties kaikkein hämmästyttävin samankaltaisuus oli ”Jumalten Äidin” palvonta. Asteekit käyttivät tuosta neitsytjumalattaresta, Tonantzinista, myös hellittelynimeä ”Pikku äitimme”.

Tarina kertoo, että samalla kukkulalla, jolla palvottiin Tonantzinia, eräälle asteekille ilmestyi vuonna 1531 tummaihoinen, nahuatlia puhuva katolinen Guadalupen Neitsyt. Näky vauhditti asteekkien kääntymistä katolilaisiksi, ja Tonantzinin temppelin perustuksille rakennettiin tuolle neitsyelle omistettu pyhäkkö. Joka vuosi 12. joulukuuta siellä käy satojatuhansia hartaita meksikolaisia, joista monet puhuvat nahuatlia.

Syrjäisissä vuoristokylissä vietetään monia suojeluspyhimyksille omistettuja juhlia, joista jotkin kestävät useita päiviä tai jopa viikkoja. Erään hakuteoksen mukaan alkuperäisasukkaat, nahuat, ”yhdistävät katolisen kirkon pyhimysten palvonnan rituaaleihin, joita harjoitettiin ennen Cortésin tuloa” (El universo de los aztecas). Myös spiritismi on  hyvin yleistä. Sairastuessaan he hakevat apua parantajilta, joilla on erityiset puhdistusrituaalinsa ja eläinuhrinsa. Lukutaidottomuus on yleistä, eivätkä monet osaa lukea sen enempää nahuatlia kuin espanjaakaan. Omat perinteet ja kieli sekä syvä köyhyys ovat johtaneet siihen, että nahuat on jätetty suurelta osin yhteiskunnan ulkopuolelle.

Raamatun totuus tavoittaa nykypäivän asteekit

Meksikon Jehovan todistajat ovat jo pitkään pyrkineet kertomaan ”valtakunnan hyvää uutista” kaikille tuossa maassa asuville ihmisille (Matteus 24:14). Vuonna 2000 todistajien Meksikon-haaratoimisto käynnisti kampanjan, jonka tarkoituksena oli saattaa hyvä uutinen kaikkien nahuojen ulottuville heidän omalla kielellään ja perustaa nahuatlinkielisiä seurakuntia. Tätä varten myös muodostettiin käännöstiimi kääntämään raamatullista kirjallisuutta tuolle kielelle. Lisäksi nahuoja on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan omalla kielellään. Millaisia tuloksia kampanja on tuottanut?

Kuultuaan ensimmäisen kerran nahuatlinkielisen raamatullisen puheen eräs nahuanainen huudahti: ”Olemme käyneet kokouksissa kymmenen vuotta ja lähteneet niistä pää raskaana, koska emme osaa espanjaa hyvin. Mutta nyt ymmärrän, mistä tässä oikein on kyse!” 60-vuotias Juan oli tutkinut Raamattua ja käynyt espanjankielisissä kokouksissa vaimonsa ja lastensa kanssa kahdeksan vuotta edistymättä Raamatun tuntemuksessa juuri lainkaan. Sitten hän alkoi tutkia Raamattua nahuatliksi, ja hänestä tuli kastettu todistaja vajaassa vuodessa!

Kuten nämä kokemukset osoittavat, monet alkuperäisasukkaat saivat ensikosketuksen Raamattuun espanjan kielellä, mutta eivät puutteellisen kielitaidon vuoksi voineet ymmärtää sitä täysin. Nyt kun kokouksia, konventteja ja julkaisuja on heidän omalla kielellään, he ovat voineet omaksua Raamatun totuuden ja ymmärtää kristilliset vastuunsa.

Voitolle esteistä

Hengellinen edistyminen ei nahuojen keskuudessa ole aina helppoa. Esimerkiksi paine osallistua uskonnollisiin juhliin on voimakas. San Agustín Oapanissa Jehovan todistajien ei sallittu saarnata talosta taloon, koska pelättiin, että ihmiset lakkaisivat antamasta rahaa juhliin. Kun pieni ryhmä paikallisia todistajia oli saarnaamistyössä, heistä kolme otettiin kiinni, ja parinkymmenen minuutin kuluttua paikalle oli kerääntynyt väkijoukko päättämään, mitä heille tehtäisiin.

Todistajien ryhmässä mukana ollut Florencio kertoo: ”He halusivat päästä meistä eroon heti, ja jotkut ehdottivat, että meidät upotettaisiin sidottuina jokeen. Vietimme yön telkien takana. Seuraavana päivänä avuksemme tuli kolme todistajaa, joista yksi oli lakimies, mutta heidätkin pidätettiin. Lopulta viranomaiset päästivät meidät kaikki lähtemään sillä ehdolla, että poistuisimme kaupungista.” Tästä huolimatta kaupunkiin perustettiin vuoden kuluttua seurakunta. Siihen kuuluu 17 kastettua todistajaa, ja kokouksissa käy noin 50 henkeä.

Coapalan kylässä Alberto-niminen todistaja kutsuttiin paikalliseen juhlaan, mutta kun hän kieltäytyi kutsusta, hänet pidätettiin. Kylän asukkaat miettivät joukolla, mitä hänelle tehtäisiin, ja jotkut vaativat, että hänet hirtettäisiin pelotteeksi niille, jotka ehkä harkitsivat hänen uskontoonsa liittymistä ja paikallisten tapojen hylkäämistä. Kun toiset todistajat yrittivät saada hänet vapaaksi, heidätkin pidätettiin. Kaikki kuitenkin vapautettiin, kun juhla viikkoa myöhemmin päättyi. Vastustuksen jatkuminen sai todistajat kääntymään ylempien viranomaisten puoleen, ja näiltä saatu määräys teki vainosta viimein lopun. Jonkin ajan kuluttua kaikkein kiivaimmin vastustanut mies omaksui Raamatun totuuden ja  hänet kastettiin, ja nykyään paikkakunnalla on seurakunta.

Elo on kypsää

Kasvun mahdollisuudet nahuatlinkielisillä alueilla ovat niin suuret, että monet todistajat ovat alkaneet opetella tuota kieltä. Siinä on kuitenkin omat haasteensa. Nahuat ovat hyvin ujoja ja haluttomia puhumaan omalla kielellään vieraille, koska heillä on siitä huonoja kokemuksia. Lisäksi murteita on paljon.

Kokoaikainen evankelista Sonia kertoo, mikä sai hänet tarttumaan haasteeseen: ”Kahden tunnin matkan päässä kotoani on vartioitu hökkelialue, jolla asuu noin 6 000 nahuatlinkielistä siirtotyöläistä. Heidän suojattomuutensa ja nöyryytetty tilansa suretti minua, sillä nahuat olivat muinoin ylpeä kansa, joka loi perustan kulttuurillemme. Olimme kertoneet heille Raamatun totuudesta 20 vuotta espanjaksi, mutta he eivät ymmärtäneet sitä kunnolla eivätkä osoittaneet kovin suurta kiinnostusta. Heti kun osasin sanoa muutaman sanan heidän kielellään, ovet aukenivat ja asukkaat piirittivät minut kuunnellakseen minua. Tarjouduin opettamaan erästä naista lukemaan ja kirjoittamaan, jos hän opettaisi minulle nahuatlia. Nyt minut tunnetaan siellä ’kielinaisena’. Minusta tuntuu kuin olisin lähetystyössä omassa maassani.” Nykyään alueella on nahuatlinkielinen seurakunta.

Kokoaikaisesti saarnaava Maricela ponnistelee hänkin kovasti oppiakseen nahuatlia. Hän piti raamatuntutkistelua 70-vuotiaalle Félixille aluksi espanjaksi, mutta oppiessaan nahuatlia hän alkoi selittää miehelle asioita tämän omalla kielellä. Siitä oli erinomaiset seuraukset. Maricela liikuttui, kun Félix kysyi: ”Kuunteleeko Jehova, kun puhun hänelle nahuatliksi?” Mies sai kuulla, että Jehova ymmärtää kaikkia kieliä, ja nyt hän on kastettu veli, joka käy säännöllisesti kokouksissa, vaikka hänellä on niihin puolentoista tunnin kävelymatka. Maricela sanoo: ”On suurenmoista työskennellä yhdessä enkelin kanssa, jolla on julistettavanaan hyvä uutinen kaikille kansoille!” (Ilmestys 14:6, 7.)

Nahuatlinkielinen pelto on tosiaan ”vaalea elonkorjuuta varten” (Johannes 4:35). Rukouksemme on, että Jehova Jumala kutsuu edelleen kaikkien kansojen ihmisiä – myös nykypäivän asteekkeja – nousemaan vuorelleen hänen opetettavakseen (Jesaja 2:2, 3).

[Alaviite]

[Kartta s. 13]

(Ks. painettu julkaisu)

MÉXICO

ASTEEKKIVÄESTÖ OSAVALTIOITTAIN

150 000

ALLE 1 000