IANIN isä käytti runsaasti alkoholia. Vaikka Ianista pidettiin huolta aineellisesti, hän ei saanut isältään kaipaamaansa tunneperäistä tukea. ”En ollut erityisen kiintynyt häneen, sillä hän oli kova juomaan ja kohteli äitiä huonosti”, hän kertoo. Vanhempana Ian alkoi epäillä Jumalan olemassaoloa ja mietti, miksi Jumala sallii kärsimyksiä, jos hän tosiaan on olemassa.

Vaikka oma elämämme olisi melko ongelmatonta, se että viattomat ihmiset kärsivät, voi sotia oikeustajuamme vastaan. Tämä kysymys voi vaivata erityisesti silloin, kun kokee henkilökohtaisia vastoinkäymisiä tai joku läheinen sairastuu tai kuolee.

Jotkut uskovat, että Jumala sallii kärsimyksiä, jotta oppisimme nöyryyttä ja myötätuntoisuutta. Toiset ajattelevat, että kärsimykset ovat seurausta aiemmassa elämässä tehdyistä synneistä.

Jumala ei välitä ihmisten kärsimyksistä, ja siksi häntä on vaikea rakastaa. Hän on julma.

Raamatussa sanotaan selvästi, että Jumala ei ole syyllinen ihmisten kärsimyksiin. ”Älköön kukaan koettelemuksessa ollessaan sanoko: ’Jumala koettelee minua.’ Sillä pahalla ei Jumalaa voida koetella eikä hän itse koettele ketään.” (Jaakobin kirje 1:13.) Tällainen ajatus olisi ristiriidassa sen kanssa, millaiseksi häntä kuvaillaan Raamatussa.

Yksi Jumalan pääominaisuuksista on rakkaus (1. Johanneksen kirje 4:8). Raamatussa sitä korostetaan vertaamalla hänen tunteitaan imettävän äidin tunteisiin. ”Voiko vaimo unohtaa imeväisensä, niin ettei säälisi kohtunsa poikaa?” Jumala kysyy. ”Jopa nämä naiset voivat unohtaa, mutta minä en unohda sinua.” (Jesaja 49:15.) Voisitko kuvitella rakastavan äidin vahingoittavan lastaan  tahallaan? Huolehtiva vanhempi pikemminkin yrittää lievittää lapsen kärsimystä. Jumalakaan ei aiheuta kärsimyksiä viattomille ihmisille (1. Mooseksen kirja 18:25).

Silti viattomat joutuvat kärsimään. Saatat ihmetellä, miksei Jumala poista kärsimysten syitä, jos hän kerran on kaikkivaltias ja rakastaa meitä.

Jumalalla on hyvät syyt antaa kärsimysten jatkua. Yksi niistä liittyy siihen, että kärsimykset johtuvat hyvin usein ihmisistä, jotka kohtelevat toisia kaltoin ja aiheuttavat heille tuskaa. Monet heistä eivät halua muuttaa tapojaan, ja siksi Jumalan täytyy tuhota heidät.

Apostoli Pietari selitti, miksei Jumala ole vielä tuhonnut heitä: ”Jehova ei ole hidas lupauksensa suhteen, niin kuin jotkut pitävät sitä hitautena, vaan hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen.” (2. Pietarin kirje 3:9.) Jehova Jumalan kärsivällisyys heijastaa hänen rakkauttaan ja armollisuuttaan.

Jehova kuitenkin toimii pian. Hän ”maksaa takaisin ahdistusta niille, jotka aiheuttavat ahdistusta” viattomille, ja he ”joutuvat kärsimään ikuisen tuhon rangaistustuomion” (2. Tessalonikalaisille 1:6–9).

Alussa mainittu Ian löysi tyydyttävät vastaukset kärsimyksiä koskeviin kysymyksiinsä, ja tämä muutti hänen elämänkatsomustaan. Lue hänen tarinansa seuraavasta kirjoituksesta ”Raamattu voi muuttaa elämän”.