Tiesitkö?
Mitä sana ”eunukki” tarkoittaa Raamatussa?
Toisinaan ”eunukki” tarkoittaa miestä, joka on kastroitu. Raamatun aikoina miehiä saatettiin kastroida, kun heidät otettiin vangeiksi tai orjiksi tai heitä haluttiin rangaista. Kuninkaallisissa hoveissa luotettavat kastroidut miehet valvoivat haaremia eli naisten asuintiloja. Esimerkiksi Persian kuninkaan Ahasveroksen (ilmeisesti Kserkses I) vaimojen ja sivuvaimojen vartijoina toimivat eunukit Hegai ja Saasgas (Ester 2:3, 14).
Kaikkia miehiä, joita Raamatussa kutsutaan eunukeiksi, ei kuitenkaan ollut kastroitu. Joidenkin tutkijoiden mukaan sanaa ”eunukki” käytettiin myös laajemmassa merkityksessä virkamiehestä, jolle oli määrätty tehtäviä kuninkaan hovissa. Näyttää siltä, että sanaa käytetään tällä tavoin Jeremian ystävästä Ebed-Melekistä ja nimeltä mainitsemattomasta etiopialaisesta, jolle evankelista Filippos saarnasi. Ebed-Melek oli todennäköisesti korkea-arvoinen virkamies, sillä hänellä oli suora pääsy kuningas Sidkian puheille (Jeremia 38:7, 8). Nimeltä mainitsematonta etiopialaista sanotaan puolestaan kuningattaren aarteistonhoitajaksi, joka ”oli mennyt Jerusalemiin palvomaan” (Apostolien teot 8:27).
Miksi Raamatun ajan paimenet erottivat lampaat vuohista?
Kuvaillessaan tulevaa tuomion aikaa Jeesus sanoi: ”Kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan – – hän erottaa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.” (Matteus 25:31, 32.) Miksi kirjaimelliset paimenet erottivat nämä eläimet toisistaan?
Päiväsaikaan lampaiden ja vuohien annettiin tavallisesti olla laitumella yhtenä laumana. Iltaisin ne koottiin aitauksiin, joissa ne olivat suojassa villieläimiltä, varkailta ja kylmältä ilmalta. (1. Mooseksen kirja 30:32, 33; 31:38–40.) Lampaat ja vuohet ovat kuitenkin hyvin erilaisia eläimiä, sillä lampaat ovat suhteellisen sävyisiä, kun taas vuohet ovat aggressiivisempia. Eläimet suljettiinkin eri aitauksiin, jotteivät vuohet olisi vahingoittaneet lampaita, erityisesti uuhia ja karitsoita. Paimenet erottivat lampaat vuohista myös ”poikimis-, lypsy- ja keritsemisaikaan”, kerrotaan kirjassa All Things in the Bible. Jeesuksen vertaus perustui siis tapoihin ja näkymiin, jotka olivat tuttuja muinaisen Israelin kaltaisessa maatalousyhteiskunnassa eläville ihmisille.