Korruptio on yleisen määritelmän mukaan valta-aseman väärinkäyttöä henkilökohtaisen hyödyn saavuttamiseksi. Julkisen vallan väärinkäytöllä on pitkä historia. Esimerkiksi Raamattu sisältää lain, joka kielsi lahjonnan oikeusasioissa, mikä osoittaa että korruptio tunnettiin jo yli 3 500 vuotta sitten (2. Mooseksen kirja 23:8). Korruptioon liittyy tietysti paljon muutakin kuin lahjusten ottaminen. Korruptoituneet virkamiehet saattavat varastaa tavaroita, hyödyntää palveluita joihin heillä ei ole oikeutta, tai jopa kavaltaa varoja. He voivat myös käyttää asemaansa ystäviensä ja sukulaistensa suosimiseen.

Vaikka korruptiota voi esiintyä kaikenlaisissa organisaatioissa, näyttää siltä, että ongelma on erityisen paha julkishallinnossa. Lahjonnanvastaisen järjestön Transparency Internationalin vuonna 2013 julkaiseman kyselyn mukaan viitenä korruptoituneimpana instituutiona pidetään kautta maailman poliittisia puolueita, poliisia, virkamiehiä, lainsäädäntöelintä ja oikeuslaitosta (Global Corruption Barometer 2013). Seuraavat uutiset kertovat ongelman vakavuudesta.

• AFRIKKA: Vuonna 2013 Etelä-Afrikassa syytettiin korruptiosta noin 22 000:ta virkamiestä.

• ETELÄ-AMERIKKA: Vuonna 2012 Brasiliassa tuomittiin 25 ihmistä poliittisen tuen ostamisesta julkisin varoin. Tuomittujen joukossa oli edellisen presidentin esikuntapäällikkö, joka oli ollut maan toiseksi vaikutusvaltaisin henkilö.

• AASIA: Soulissa Etelä-Koreassa 502 ihmistä kuoli tavaratalon romahduksessa vuonna 1995. Tutkimuksissa ilmeni, että rakennusurakoitsijat olivat lahjoneet kaupungin viranomaisia voidakseen rikkoa turvallisuusmääräyksiä ja käyttää betonia, joka ei täyttänyt vaatimuksia.

• EUROOPPA: ”Ongelman laajuus – – [Euroopassa] on hämmästyttävä”, totesi Euroopan unionin sisäasiainkomissaari Cecilia Malmström. Hän lisäsi: ”Todellinen poliittinen tahto korruption kitkemiseksi näyttää puuttuvan.”

Korruption juuret ulottuvat syvälle virkakoneistoon. Professori Susan Rose-Ackerman, joka on perehtynyt korruption torjuntaan, kirjoitti, että tilanteen korjaaminen edellyttäisi ”perinpohjaisia muutoksia julkishallinnon toimintatavoissa”. Tilanne voi vaikuttaa toivottomalta, mutta Raamattu osoittaa, että paljon suuremmatkin muutokset ovat mahdollisia ja että ne toteutuvat varmasti.