Raamattu kuvailee patriarkka Jobia ”moitteettomaksi ja oikeamieliseksi” (Job 1:1). Lootia kutsuttiin ”vanhurskaaksi mieheksi” (2. Pietarin kirje 2:8). Daavidista sanottiin, että hän teki ”sitä, mikä oli oikein” Jumalan silmissä (1. Kuninkaiden kirja 14:8). Mutta tarkastellaanpa näiden Raamatun henkilöiden elämää hieman tarkemmin. Voimme nähdä, että 1) he tekivät virheitä, 2) heidän esimerkistään voi oppia paljon ja 3) epätäydellisten ihmisten on mahdollista miellyttää Jumalaa.

Job kohtasi useita perättäisiä, epäoikeudenmukaiselta tuntuvia koettelemuksia. Ne saivat hänet ajattelemaan virheellisesti, että Jumalalle oli yhdentekevää, säilyttäisikö hän uskonsa Häneen vai ei (Job 9:20–22). Job oli niin vakuuttunut omasta vanhurskaudestaan, että toiset saivat sen vaikutelman, että hän piti itseään Jumalaa vanhurskaampana (Job 32:1, 2; 35:1, 2).

 Loot epäröi tehdä päätöstä, jonka olisi pitänyt olla selvä ja yksinkertainen. Sodoman ja Gomorran asukkaiden törkeän moraaliton käytös ahdisti häntä suuresti, jopa ”piinasi hänen vanhurskasta sieluaan” (2. Pietarin kirje 2:8). Jumala ilmoitti, että hän tuhoaisi nuo jumalattomat kaupungit ja antaisi Lootille ja tämän perheelle mahdollisuuden pelastua. Voisi kuvitella, että tuskastunut Loot olisi ollut valmis lähtemään saman tien. Tuolla kriittisellä hetkellä hän kuitenkin viivytteli. Lootia ja muita perheenjäseniä pelastamaan lähetettyjen enkelien oli tartuttava heitä kädestä ja vietävä heidät pois kaupungista (1. Mooseksen kirja 19:15, 16).

Daavid osoitti eräässä tilanteessa itsehillinnän puutetta ja syyllistyi aviorikokseen toisen miehen vaimon kanssa. Mikä vielä pahempaa, hän yritti salata tekonsa tapattamalla naisen aviomiehen. (2. Samuelin kirja, 11. luku.) Raamattu kertoo, että se, mitä Daavid teki, ”osoittautui pahaksi Jehovan silmissä” (2. Samuelin kirja 11:27).

Sekä Job, Loot että Daavid tekivät virheitä, joista jotkin olivat erittäin vakavia. Mutta kuten tulemme näkemään, he halusivat koko sydämestään palvella Jumalaa tottelevaisesti. He halusivat osoittaa olevansa pahoillaan, ja heillä oli halu tehdä tarvittavat muutokset. Siksi Jumala suhtautui heihin suopeasti ja heistä puhutaan Raamatussa uskollisina miehinä.

Olemme epätäydellisiä, joten teemme väistämättä virheitä (Roomalaisille 3:23). Meidän on kuitenkin ilmaistava, että olemme pahoillamme, ja tehtävä sitten voitavamme asioiden oikaisemiseksi.

 Miten Job, Loot ja Daavid pyrkivät oikaisemaan virheensä? Sydämeltään Job oli nuhteeton mies. Kun Jumala puhui hänelle järkeä, hän korjasi ajatteluaan ja perui puheensa (Job 42:6). Lootin näkemys Sodoman ja Gomorran asukkaiden moraalittomasta käytöksestä oli täysin sopusoinnussa Jumalan normien kanssa. Hän vain unohti hetkeksi tilanteen kiireellisyyden. Lopulta hän lähti noista kaupungeista ja säästyi Jumalan tuomiolta. Tottelevaisena miehenä hän ei edes kääntynyt katsomaan sitä, mitä oli jättämässä taakseen. Vaikka Daavid teki vakavan virheen rikkoessaan Jumalan lakia, hän paljasti todellisen sydämentilansa katumalla vilpittömästi ja turvautumalla Jumalan armoon (Psalmit 51).

Jumalan suopea suhtautuminen näihin miehiin osoittaa, että hän on järkevä sen suhteen, mitä hän odottaa epätäydellisiltä ihmisiltä. Psalmissa 103:14 sanotaan: ”Sillä hän tietää hyvin, miten meidät on muovattu, hän muistaa, että me olemme tomua.” Jos Jumala siis tietää, että teemme väistämättä virheitä, mitä hän meiltä odottaa?

Daavidin neuvo pojalleen Salomolle paljastaa sen, miten Jumalaa voi miellyttää. Hän sanoi: ”Sinä, poikani Salomo, tunne isäsi Jumala ja palvele häntä ehyin sydämin.” (1. Aikakirja 28:9.) Millainen on ehyt sydän? Ehyt sydän rakastaa Jumalaa ja on päättänyt mukautua herkästi hänen tahtoonsa ja vaatimuksiinsa. Tällainen sydän ei ole täydellinen, mutta sillä on voimakas halu palvella Jumalaa tottelevaisesti ja se ottaa auliisti vastaan oikaisua. Jumalan silmissä Job oli ”moitteeton”, Loot ”vanhurskas” ja Daavid sellainen, joka teki ”vain sitä, mikä oli oikein”, koska he rakastivat Jumalaa ja halusivat totella häntä. Virheistään huolimatta he saattoivat miellyttää Jumalaa.

Jos meillä on vääriä ajatuksia, joita emme haluaisi mieleemme, tai jos sanomme jotain, mitä joudumme häpeämään, tai jos teemme sellaista, minkä myöhemmin tajuamme olleen väärin, edellä tarkastelemamme esimerkit voivat rohkaista meitä. Jumala tietää, että emme yllä täydellisyyteen tänä aikana. Hän kuitenkin odottaa, että rakastamme häntä ja pyrimme olemaan hänelle tottelevaisia. Jos sydämemme on tällä tavoin ehyt, voimme luottaa siihen, että myös meidän on mahdollista miellyttää Jumalaa.