1. Aikakirja 16:1–43
16 Niin he toivat tosi Jumalan arkun+ ja sijoittivat sen siihen telttaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt,+ ja he alkoivat esittää polttouhreja ja yhteysteurasuhreja tosi Jumalan* edessä.+
2 Kun Daavid oli lopettanut polttouhrin+ ja yhteysteurasuhrien+ uhraamisen, hän ryhtyi siunaamaan+ kansaa Jehovan nimessä.+
3 Lisäksi hän jakoi+ kaikille israelilaisille, sekä miehille että naisille, kullekin pyöreän leivän ja taatelikakun ja rusinakakun*.
4 Sitten hän asetti Jehovan arkun eteen muutamia leeviläisiä+ palvelijoiksi*+ sekä palauttamaan mieleen+ Jehovan, Israelin Jumalan, että kiittämään+ ja ylistämään+ häntä:
5 päämies Asafin+ ja hänestä seuraavan, Sakarjan, ja Jeielin ja Semiramotin ja Jehielin ja Mattitjan ja Eliabin ja Benajan ja Obed-Edomin ja Jeielin+ kielisoittimin ja harpuin+ sekä Asafin+ symbaalein, joita hän soitti äänekkäästi,+
6 ja papit Benajan ja Jahasielin trumpetein+ olemaan alituisesti tosi Jumalan liiton arkun edessä.
7 Silloin, sinä päivänä, Daavid osallistui+ ensimmäisen kerran Jehovan kiittämiseen+ Asafin+ ja hänen veljiensä välityksellä:
8 ”Kiittäkää Jehovaa,+ huutakaa avuksenne hänen nimeään,+tehkää hänen tekonsa tunnetuiksi kansojen keskuudessa!+
9 Laulakaa+ hänelle, antakaa sävelmän soida hänelle,+antakaa ajatustenne askarrella kaikissa hänen ihmeellisissä teoissaan.+
10 Ylpeilkää hänen pyhästä+ nimestään,+iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Jehovaa.+
11 Etsikää Jehovaa ja hänen voimaansa,+etsikää alati hänen kasvojaan.+
12 Muistakaa hänen ihmeelliset tekonsa, jotka hän on tehnyt,+hänen ihmeensä* ja hänen suunsa oikeudelliset päätökset,+
13 oi hänen palvelijansa Israelin jälkeläiset,*+te Jaakobin pojat, hänen valittunsa.+
14 Hän on Jehova, meidän Jumalamme;+ hänen oikeudelliset päätöksensä vallitsevat koko maassa.+
15 Muistakaa hänen liittonsa aina ajan hämärään asti,+hänen antamansa käsky tuhanteen sukupolveen,+
16 jonka liiton hän teki Abrahamin kanssa,+ja valansa hän antoi Iisakille.+
17 Ja sen valan hän säilytti säännöksenä Jaakobille,+ajan hämärään asti kestävänä liittona Israelille,+
18 ja sanoi: ’Sinulle minä annan Kanaanin maan+perintöosaksenne.’+
19 Näin oli, kun lukumääränne oli pieni,+hyvin pieni, ja olitte muukalaisasukkaita siellä.+
20 Ja he vaeltelivat kansakunnasta kansakuntaan+ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.+
21 Hän ei sallinut kenenkään petollisesti riistää heitä,+vaan ojensi kuninkaita heidän takiaan+
22 sanoen: ’Älkää koskeko minun voideltuihini*älkääkä profeetoilleni tehkö pahaa.’+
23 Laulakaa Jehovalle, kaikki maa!+Ilmoittakaa päivästä päivään pelastusta, jonka hän antaa!+
24 Kertokaa kansakuntien keskuudessa hänen kunniastaan,kaikkien kansojen keskuudessa hänen ihmeellisistä teoistaan.
25 Sillä Jehova on suuri ja sangen ylistettävä,+ja häntä tulee pelätä enemmän kuin kaikkia muita jumalia.*+
26 Sillä kaikki kansojen jumalat ovat arvottomia jumalia,*+mutta Jehova on tehnyt taivaat.+
27 Arvokkuus ja loisto ovat hänen edessään,+voima ja ilo hänen paikassaan.+
28 Antakaa Jehovalle, oi kansojen suvut,antakaa Jehovalle kunnia ja voima.+
29 Antakaa Jehovalle hänen nimensä kunnia,+tuokaa lahja ja tulkaa hänen eteensä.+Kumartakaa Jehovaa pyhässä kaunistuksessa.+
30 Olkaa ankarissa tuskissa hänen tähtensä, kaikki maan asukkaat!Tuottoisa maakin* on lujasti perustettu:sitä ei koskaan horjuteta.+
31 Iloitkoot taivaat ja riemuitkoon maa,+ja sanottakoon kansakuntien keskuudessa: ’Jehova itse on tullut kuninkaaksi!’+
32 Jymisköön meri ja myös kaikki, mikä sen täyttää,+riemuitkoon keto ja kaikki, mitä siinä on.+
33 Puhjetkoot samalla metsän puut ilohuutoon Jehovan takia,+sillä hän on tullut tuomitsemaan maan.+
34 Kiittäkää Jehovaa, sillä hän on hyvä,+sillä ajan hämärään asti kestää hänen rakkaudellinen huomaavaisuutensa.*+
35 Ja sanokaa: ’Pelasta meidät, oi pelastuksemme Jumala,+ja kokoa meidät ja vapauta meidät kansakunnista+kiittääksemme pyhää nimeäsi,+ puhuaksemme riemuiten ylistykseksesi.+
36 Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, ajan hämärästä ajan hämärään asti.’”+
Sitten koko kansa sanoi: ”Aamen!” ja antoi ylistyksen Jehovalle.*+
37 Sen jälkeen hän jätti sinne Jehovan liiton arkun eteen Asafin+ veljineen palvelemaan+ jatkuvasti arkun edessä kunkin päivän tarpeen mukaan+
38 ja Obed-Edomin veljineen, kuusikymmentäkahdeksan, ja Obed-Edomin, Jedutunin pojan, ja Hosan portinvartijoiksi
39 ja pappi Sadokin+ pappisveljineen Jehovan tabernaakkelin eteen Gibeonissa olevalle uhrikukkulalle+
40 uhraamaan polttouhreja Jehovalle polttouhrialttarilla jatkuvasti aamuin ja illoin ja kaikkea sitä varten, mikä on kirjoitettuna Jehovan laissa, jonka hän antoi käskyksi Israelille,+
41 ja heidän kanssaan Hemanin+ ja Jedutunin ja muut valitut miehet, jotka oli nimeltä määrätty+ kiittämään Jehovaa,+ koska ”ajan hämärään asti kestää hänen rakkaudellinen huomaavaisuutensa”.+
42 Ja heidän kanssaan olivat Heman+ ja Jedutun+ soittamassa trumpetteja+ ja symbaaleja ja tosi Jumalan laulusoittimia, ja Jedutunin pojat+ olivat portilla.
43 Sitten kaikki kansa lähti kukin kotiinsa.+ Niinpä Daavid kääntyi takaisin siunatakseen huonekuntansa.
Alaviitteet
^ ”tosi Jumalan”. Hepr. ha·ʼElo·himʹ; kreik. The·ouʹ; Sy: ”Jehovan arkun”.
^ Tai ”merkkinsä”, ”vakuutensa”.
^ Kirjm. ”siemen”.
^ ”minun voideltuihini”. Hepr. bim·ši·ḥajʹ; kreik. khri·stōnʹ; syyr. lam·ši·ḥaj; lat. christos.
^ ”jumalia”. Hepr. ʼelo·himʹ.
^ ”arvottomia jumalia”. Hepr. ʼeli·limʹ; LXXVg: ”epäjumalia”; Sy: ”kuvia”.
^ ”Tuottoisa maa”. Hepr. te·velʹ; kreik. gē; lat. orbem ’[maan]piiri’.
^ Tai ”uskollinen rakkautensa”.
^ Tai: ”Ja koko kansa sanokoon: ’Aamen!’, ja heidän on ylistettävä Jehovaa.” Vg: ”Ja koko kansa sanokoon: ’Aamen!’ ja hymnin Jehovalle.”
