1. Aikakirja 18:1–17

18  Ja myöhemmin tapahtui, että Daavid lähti lyömään filistealaisia+ maahan ja alistamaan heitä ja ottamaan Gatia+ ja sen tytärkaupunkeja* filistealaisten käsistä.  Sitten hän löi Moabin,+ ja moabilaisista tuli pakkoveroa maksavia* Daavidin palvelijoita.+  Ja Daavid löi edelleen Soban+ kuninkaan Hadadeserin+ Hamatissa,+ kun tämä oli menossa lujittamaan valtaansa* Eufratvirralle.+  Lisäksi Daavid otti häneltä tuhannet vaunut ja seitsemäntuhatta ratsumiestä ja kaksikymmentätuhatta jalkamiestä vangiksi.+ Sitten Daavid katkoi kinnerjänteet+ kaikilta vaunuhevosilta,+ mutta hän jätti niistä jäljelle sata vaunuhevosta*.  Kun Damaskoksen Syyria* tuli auttamaan Soban+ kuningasta Hadadeseria, niin Daavid löi syyrialaisten joukosta kaksikymmentäkaksituhatta miestä.  Sen jälkeen Daavid asetti varuskuntia* Damaskoksen Syyriaan,+ ja syyrialaisista tuli pakkoveroa maksavia Daavidin palvelijoita.+ Ja Jehova pelasti toistuvasti Daavidin, mihin tahansa tämä menikin.+  Lisäksi Daavid otti pyöreät kultakilvet,+ jotka sattuivat olemaan Hadadeserin palvelijoilla, ja toi ne Jerusalemiin.+  Ja Tibhatista+ ja Kunista, Hadadeserin kaupungeista, Daavid otti hyvin paljon kuparia. Siitä Salomo teki kuparimeren+ ja pylväät+ ja kupariset välineet.+  Kun Hamatin kuningas Tou*+ kuuli, että Daavid oli lyönyt Soban kuninkaan Hadadeserin+ koko sotajoukon, 10  hän lähetti viipymättä poikansa Hadoramin+ kuningas Daavidin luo kysymään häneltä hänen vointiaan ja onnittelemaan* häntä sen johdosta, että hän oli taistellut Hadadeseria vastaan niin että oli lyönyt tämän (Hadadeser oli näet harjaantunut sodankäynnissä* Touta vastaan), ja hänellä oli mukanaan kaikenlaisia kulta- ja hopea-+ ja kupariesineitä. 11  Nämäkin kuningas Daavid pyhitti+ Jehovalle yhdessä sen hopean ja kullan kanssa, jonka hän oli tuonut kaikista kansakunnista:+ Edomista ja Moabista+ ja Ammonin pojilta+ ja filistealaisilta+ ja Amalekista.+ 12  Ja Abisai,+ Serujan poika,+ löi edomilaiset Suolalaaksossa,+ kahdeksantoistatuhatta. 13  Niin hän asetti varuskuntia Edomiin, ja kaikista edomilaisista tuli Daavidin palvelijoita.+ Ja Jehova pelasti Daavidin aina, mihin tahansa tämä menikin.+ 14  Ja Daavid hallitsi edelleen koko Israelia,+ ja hän teki oikeudellisia päätöksiä ja vanhurskautta koko kansansa hyväksi.+ 15  Ja Joab, Serujan poika, oli armeijan päällikkönä,+ ja Josafat,+ Ahiludin poika, oli kanslerina*. 16  Ja Sadok,+ Ahitubin poika, ja Ahimelek,*+ Abjatarin poika, olivat pappeina, ja Savsa+ oli sihteerinä. 17  Ja Benaja,+ Jehojadan+ poika, oli keretiläisten+ ja peletiläisten+ päällikkönä, ja Daavidin pojat olivat asemaltaan ensimmäiset kuninkaan rinnalla.+

Alaviitteet

Kirjm. ”ja sen [fem.] tyttäriä”.
Kirjm. ”lahjan kantavia”.
Kirjm. ”kättään”.
Mahd. ”valjakkoa”.
Tai ”syyrialaiset [tulivat]”.
”asetti varuskuntia”, TLXXVg, yksi hepr. käsik. ja 2Sa 8:6.
”Tou”, MVg; 2Sa 8:9, 10:ssä ”Toi”.
Kirjm. ”siunaamaan”.
”harjaantunut sodankäynnissä”. Kirjm. ”tullut sotien mieheksi”.
Kirjm. ”muistuttajana”.
”Ahimelek”, LXXSyVg, 12 hepr. käsik. ja 2Sa 8:17; MLXXא: ”Abimelek”.