1. Korinttilaisille 10:1–33

10  En näet tahdo teidän olevan tietämättömiä siitä, veljet, että esi-isämme olivat kaikki pilven alla+ ja kulkivat kaikki meren halki+  ja tulivat kaikki kastetuiksi Moosekseen+ pilven ja meren välityksellä  ja söivät kaikki samaa* hengellistä ruokaa+  ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa.+ Sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta,+ joka heitä seurasi, ja se kallio*+ tarkoitti* Kristusta.+  Siitä huolimatta Jumala ei ilmaissut useimmille heistä hyväksymystään,+ sillä he lakosivat+ erämaahan.  Mutta näistä seikoista tuli meille esimerkkejä*, jottei meistä tulisi sellaisia, jotka haluavat pahaa,+ niin kuin he halusivat.  Älkääkä tulko epäjumalanpalvelijoiksi, niin kuin jotkut heistä tulivat,+ kuten on kirjoitettu: ”Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat pitämään hauskaa.”+  Älkäämme liioin harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä syyllistyivät haureuteen+ ja kaatuivat, kaksikymmentäkolmetuhatta heistä yhtenä päivänä.+  Älkäämme myöskään panko Jehovaa*+ koetukselle, niin kuin jotkut heistä panivat hänet koetukselle+ ja saivat surmansa käärmeiden välityksellä.+ 10  Älkääkä olko nurisijoita, niin kuin jotkut heistä nurisivat+ ja saivat surmansa tuhoojan välityksellä.+ 11  Mutta nämä kohtasivat heitä toistuvasti esimerkkeinä*, ja ne kirjoitettiin varoitukseksi+ meille, joille asiainjärjestelmien* loput*+ ovat saapuneet. 12  Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.+ 13  Teitä ei ole kohdannut muu kiusaus kuin se, mikä on yleistä ihmisille.+ Mutta Jumala on uskollinen,+ eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne,+ vaan kiusauksen ohella hän valmistaa myös poispääsytien+ voidaksenne kestää sen. 14  Sen tähden, rakkaani, paetkaa+ epäjumalanpalvelusta.+ 15  Puhun kuin tarkkanäköisille+ ihmisille; arvostelkaa itse mitä sanon. 16  Siunauksen malja,+ jonka siunaamme, eikö se ole osallisuutta Kristuksen vereen? Leipä, jonka taitamme,+ eikö se ole osallisuutta Kristuksen ruumiiseen?+ 17  Koska on yksi leipä, niin me, vaikka meitä on monta,+ olemme yksi ruumis,*+ sillä me kaikki otamme osaa tuohon yhteen leipään.+ 18  Katsokaa sitä, mikä on Israel lihallisessa suhteessa:+ Eivätkö ne, jotka syövät teurasuhreja, ole osallisia alttarin kanssa?*+ 19  Mitä minun siis pitää sanoa? Ettäkö se, mikä uhrataan epäjumalalle, on jotakin, tai että epäjumala on jotakin?+ 20  Ei, vaan sanon, että mitä kansakunnat* uhraavat, sen ne uhraavat demoneille+ eivätkä Jumalalle, enkä tahdo teidän tulevan osallisiksi demonien kanssa.+ 21  Ette voi juoda Jehovan* maljaa+ ja demonien maljaa, ette voi ottaa osaa ”Jehovan* pöytään”+ ja demonien pöytään. 22  Vai ”yllytämmekö Jehovan* mustasukkaisuuteen”?+ Emme kai ole häntä voimakkaampia?+ 23  Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole edullista.+ Kaikki on luvallista,+ mutta kaikki ei rakenna.+ 24  Älköön kukaan etsikö omaa etuaan,+ vaan jatkuvasti toisen etua.+ 25  Syökää yhä kaikkea, mitä lihakaupassa myydään,+ kyselemättä mitään omantuntonne vuoksi,+ 26  sillä ”Jehovan*+ on maa ja kaikki, mitä siinä on”.+ 27  Jos joku ei-uskovista kutsuu teitä ja te tahdotte mennä, niin ryhtykää syömään kaikkea, mitä eteenne pannaan,+ kyselemättä mitään omantuntonne vuoksi.+ 28  Mutta jos joku sanoisi teille: ”Tämä on uhriksi uhrattua”, niin jättäkää syömättä sen henkilön vuoksi, joka toi sen ilmi, ja omantunnon vuoksi.*+ 29  Sanon: ”Omantunnon”, en sinun, vaan tuon toisen. Sillä miksi toisen omantunnon pitäisi tuomita minun vapauteni?+ 30  Jos minä otan osaa kiitoksin, niin miksi minua herjataan siitä, mistä minä kiitän?+ 31  Niinpä siis, syöttepä tai juotte tai teette mitä muuta tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.+ 32  Pitäkää jatkuvasti vaari siitä, ettei teistä tule kompastumisen aiheita+ juutalaisille enempää kuin kreikkalaisillekaan eikä Jumalan seurakunnalle, 33  niin kuin minäkin olen mieliksi kaikille kaikessa+ enkä etsi omaa etuani,+ vaan monien, jotta he pelastuisivat.+

Alaviitteet

”samaa”, אcBVgSyp; P46א*A jättävät pois.
”kallio”. Kreik. peʹtra, fem. Ks. Mt 16:18: ”kalliolle”, alav.
Tai ”oli [Kristus]”. Ks. Mt 26:26, alav.
Tai ”esikuvia”. Kreik. tyʹpoi; lat. in figura.
”Jehovaa”, J18,22,23; אBC(kreikk.): ton Kyʹri·on; P46D: ”Kristusta”; A: ”Jumalaa”. Ks. liite 1D.
Tai ”esikuvallista tarkoitusta varten”. Kreik. ty·pi·kōsʹ; lat. in figura.
Tai ”asiainjärjestysten”. Kreik. tōn ai·ōʹnōn; lat. saeculorum; J17,22(hepr.): ha·ʽō·la·mimʹ.
Tai ”täydellistetyt (lopulliset) loput”. Kreik. teʹlē.
Tai ”Koska me, vaikka meitä on monta, olemme yksi leipä, yksi ruumis”.
Tai ”alttariin”.
”kansakunnat”, P46אACVgSyh,p; BD: ”ne”.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Syh ja TR lisäävät: ”(Sillä maa kuuluu Herralle [J7,8,10,11,13,14,16,17: ”Jehovalle”] ja samoin sen täyteys).”