1. Kuninkaiden kirja 13:1–34

13  Ja katso, Juudasta oli tullut Jehovan sanan+ perusteella Beteliin Jumalan mies,*+ kun Jerobeam seisoi alttarin+ ääressä suitsuttamassa uhrisavua.+  Sitten hän huusi alttaria vastaan Jehovan sanan perusteella ja sanoi: ”Oi alttari, alttari, näin on Jehova sanonut: ’Katso! Poika, Daavidin huoneeseen syntynyt,* jonka nimi on Josia!+ Ja hän uhraa sinun päälläsi uhrikukkuloiden papit, jotka suitsuttavat päälläsi uhrisavua, ja ihmisten luita hän* polttaa päälläsi.’”+  Ja hän antoi sinä päivänä ennusmerkin+ sanoen: ”Tämä on ennusmerkki, josta Jehova on puhunut: Katso! Alttari repeää ja sen päällä oleva rasvainen tuhka on valuva pois.”  Ja tapahtui, että kuultuaan tosi Jumalan miehen* sanan, jonka tämä oli huutanut alttaria vastaan Betelissä, kuningas Jerobeam heti ojensi kätensä alttarilta ja sanoi: ”Ottakaa hänet kiinni!”+ Samassa hänen kätensä, jonka hän oli ojentanut häntä vastaan, kuivettui, eikä hän kyennyt vetämään sitä takaisin.+  Ja itse alttari repeytyi, niin että rasvainen tuhka valui pois alttarilta, sen ennusmerkin mukaan, jonka tosi Jumalan mies oli Jehovan sanan perusteella antanut.+  Tällöin kuningas vastasi ja sanoi tosi Jumalan miehelle: ”Hellytäthän Jehovan, Jumalasi, kasvoja, ja rukoile puolestani, jotta käteni palautuisi kuntoon.”+ Ja tosi Jumalan mies hellytti+ Jehovan kasvoja, niin että kuninkaan käsi palautui kuntoon, ja se tuli entiselleen.+  Ja kuningas sanoi edelleen tosi Jumalan miehelle: ”Tule toki kanssani kotiini ja ravitse itseäsi,+ ja suo minun antaa sinulle lahja.”+  Mutta tosi Jumalan mies sanoi kuninkaalle: ”Vaikka antaisit minulle puolet talostasi,+ en tulisi kanssasi+ enkä söisi leipää enkä joisi vettä tässä paikassa.  Sillä niin minua käskettiin Jehovan sanan perusteella, kun sanottiin: ’Et saa syödä leipää+ etkä juoda vettä, etkä saa palata sitä tietä, jota menit.’” 10  Ja hän lähti toista tietä, eikä hän palannut sitä tietä, jota hän oli tullut Beteliin. 11  Ja Betelissä asui eräs vanha profeetta,+ ja hänen poikansa* tulivat nyt sisään ja kertoivat sitten hänelle kaiken siitä työstä, jonka tosi Jumalan mies oli sinä päivänä Betelissä tehnyt, ja sanat, jotka hän oli puhunut kuninkaalle, ja he kertoivat niistä isälleen. 12  Silloin heidän isänsä sanoi heille: ”Mitä tietä hän sitten meni?” Niin hänen poikansa näyttivät hänelle sen tien, jota Juudasta tullut tosi Jumalan mies oli mennyt. 13  Tällöin hän sanoi pojilleen: ”Satuloikaa minulle aasi.” Niin he satuloivat hänelle aasin,+ ja hän lähti ratsastamaan sillä. 14  Ja hän lähti tosi Jumalan miehen perään ja tapasi hänet istumasta suuren puun alla.+ Sitten hän sanoi hänelle: ”Oletko sinä se tosi Jumalan mies, joka on tullut Juudasta?”,+ mihin hän sanoi: ”Olen.” 15  Ja hän sanoi hänelle edelleen: ”Lähde kanssani kotiini ja syö leipää.” 16  Mutta hän sanoi: ”En voi lähteä takaisin kanssasi enkä tulla sisään kanssasi, enkä saa syödä leipää enkä juoda vettä kanssasi tässä paikassa.+ 17  Sillä minulle on puhuttu Jehovan sanan perusteella:+ ’Et saa syödä leipää etkä juoda vettä siellä. Et saa enää lähteä takaisin sitä tietä, jota menit.’”+ 18  Tähän hän sanoi hänelle: ”Minäkin olen profeetta niin kuin sinä, ja minulle puhui itse enkeli+ Jehovan sanan perusteella sanoen: ’Tuo hänet kanssasi takaisin taloosi syömään leipää ja juomaan vettä.’” (Hän petti hänet.)+ 19  Niin hän meni takaisin hänen kanssaan syömään leipää hänen taloonsa ja juomaan vettä.+ 20  Ja heidän istuessaan pöydässä tapahtui, että Jehovan sana+ tuli profeetalle, joka oli tuonut hänet takaisin, 21  ja hän alkoi huutaa tosi Jumalan miehelle, joka oli tullut Juudasta, sanoen: ”Näin on Jehova sanonut: ’Koska kapinoit+ Jehovan määräystä vastaan etkä pitänyt sitä käskyä, jonka Jehova, sinun Jumalasi, antoi sinulle käskyksi,+ 22  vaan menit takaisin syömään leipää ja juomaan vettä siihen paikkaan, josta hän sanoi sinulle: ”Älä syö leipää äläkä juo vettä”, ei ruumiisi pääse esi-isiesi hautapaikkaan.’”+ 23  Ja hänen syötyään leipää ja juotuaan tapahtui, että hän satuloi heti hänelle aasin, nimittäin profeetalle, jonka hän oli tuonut takaisin. 24  Ja hän lähti matkaan. Myöhemmin kohtasi leijona+ hänet tiellä ja surmasi+ hänet, ja hänen ruumiinsa viskautui tielle. Ja aasi seisoi sen vieressä, ja leijona seisoi ruumiin vieressä. 25  Ja katso, miehiä kulki ohitse, niin että he saattoivat nähdä tielle viskautuneen ruumiin ja leijonan seisovan ruumiin vieressä. Sitten he tulivat ja puhuivat siitä kaupungissa, jossa vanha profeetta asui. 26  Kun profeetta, joka oli tuonut hänet takaisin tieltä, kuuli siitä, hän sanoi heti: ”Se on se tosi Jumalan mies, joka kapinoi Jehovan määräystä+ vastaan, ja niin Jehova antoi hänet leijonalle, jotta se murskaisi hänet ja surmaisi hänet sen Jehovan sanan mukaan, jonka hän hänelle puhui.”+ 27  Ja hän puhui edelleen pojilleen sanoen: ”Satuloikaa minulle aasi.” Niin he satuloivat sen.+ 28  Sitten hän lähti matkaan ja löysi hänen tielle viskautuneen ruumiinsa, ja aasi ja leijona seisoivat ruumiin vieressä. Leijona ei ollut syönyt ruumista, eikä se ollut murskannut aasia.+ 29  Sitten profeetta nosti tosi Jumalan miehen ruumiin ja asetti sen aasin selkään ja vei sen takaisin. Näin vanha profeetta tuli kaupunkiinsa valittaen suremaan ja hautaamaan häntä. 30  Niinpä hän asetti hänen ruumiinsa omaan hautapaikkaansa, ja he valittivat valittamistaan hänen tähtensä:+ ”Voi, veljeni!” 31  Ja kun hän oli haudannut hänet, tapahtui, että hän sanoi pojilleen: ”Kun minä kuolen, teidän täytyy haudata minut siihen hautapaikkaan, johon tosi Jumalan mies on haudattu. Asettakaa minun luuni hänen luittensa viereen.*+ 32  Sillä se sana, jonka hän huusi Jehovan sanan perusteella alttaria+ vastaan, joka on Betelissä, ja kaikkia niitä uhrikukkulahuoneita+ vastaan, jotka ovat Samarian kaupungeissa,+ toteutuu ehdottomasti.”+ 33  Tämänkään jälkeen Jerobeam ei kääntynyt takaisin pahalta tieltään, vaan hän teki jälleen tavalliseen kansaan kuuluvista uhrikukkuloiden pappeja.+ Jokaisen halukkaan käden hän täytti vallalla*+ sanoen: ”Ja tulkoon hänestä yksi uhrikukkuloiden papeista*.” 34  Ja tässä tuli olemaan Jerobeamin huonekunnan synnin aihe+ ja syy sen hävittämiseen ja tuhoamiseen maan pinnalta.+

Alaviitteet

”Jumalan mies”. Hepr. ʼiš ʼElo·himʹ, ilman määräistä artikkelia ha. Vrt. jae 4, alav.
”Poika, Daavidin huoneeseen syntynyt”. Tai ”Daavidin huoneeseen syntyy poika”.
”hän”, LXXSyVg; M: ”he [polttavat]”.
”tosi Jumalan miehen”. Hepr. ʼiš-ha·ʼElo·himʹ.
”poikansa”, mon., LXXSyItVgc; MVg: ”poikansa [tuli; yks.]”.
”Asettakaa minut hänen luittensa viereen, niin että minun luuni pelastuisivat hänen luittensa ohella”, LXX.
Tai ”Jokaisen halukkaan hän asetti virkaan”.
”[yksi – –] papeista”, M; LXXSyItVg: ”pappi”.