1. Kuninkaiden kirja 5:1–18
5 Ja Tyroksen+ kuningas Hiram+ lähetti palvelijoitaan+ Salomon luo, sillä hän oli kuullut, että tämä oli voideltu kuninkaaksi isänsä sijaan; Hiram oli näet aina osoittautunut Daavidia rakastavaksi.*+
2 Salomo vuorostaan lähetti sanomaan Hiramille:+
3 ”Sinähän tiedät hyvin, ettei isäni Daavid voinut rakentaa Jehovan, Jumalansa, nimelle huonetta sen sodankäynnin vuoksi,+ jolla he* hänet ympäröivät, kunnes* Jehova pani heidät hänen jalkapohjiensa alle.
4 Ja nyt Jehova, minun Jumalani, on antanut minulle levon joka puolella.+ Ei ole yhtään vastustajaa*, eikä mitään pahaa tapahdu.+
5 Ja katso, aion rakentaa* Jehovan, Jumalani, nimelle huoneen,+ niin kuin Jehova lupasi isälleni Daavidille sanoen: ’Sinun poikasi, jonka minä asetan valtaistuimellesi sinun sijaasi, hän rakentaa huoneen minun nimelleni.’+
6 Ja käske nyt kaataa minulle setrejä* Libanonilta,+ ja minun omat palvelijani tulevat olemaan sinun palvelijoittesi kanssa, ja palvelijoittesi palkat annan sinulle kaiken sen mukaan, mitä sanonetkin, sillä sinähän tiedät hyvin, ettei meillä kukaan osaa kaataa puita niin kuin sidonilaiset.”+
7 Ja tapahtui, että heti kun Hiram+ kuuli Salomon sanat, hän alkoi iloita suuresti ja sanoi sitten: ”Siunattu+ on tänään Jehova, siksi että hän on antanut Daavidille viisaan+ pojan tämän lukuisan kansan johtoon!”+
8 Niinpä Hiram lähetti sanomaan Salomolle: ”Olen kuullut minulle lähettämäsi viestin. Minä täytän kaikki toivomuksesi setripuiden ja katajapuiden+ suhteen.
9 Palvelijani tuovat ne Libanonilta+ alas mereen, ja minä panen ne tukkilauttoina kulkemaan meritse suoraan minulle ilmoittamaasi paikkaan+ ja annan purkaa ne siellä, ja sinä saat kuljettaa ne pois; ja sinä puolestasi täytät minun toivomukseni antamalla elintarvikkeita huonekunnalleni.”+
10 Niin Hiram antoi Salomolle setripuita ja katajapuita kaiken hänen toivomuksensa mukaan.
11 Ja Salomo puolestaan antoi Hiramille kaksikymmentätuhatta kor-mittaa+ vehnää ruokavaroiksi hänen huonekunnalleen ja kaksikymmentä kor-mittaa* survomalla saatua+ öljyä*. Sen Salomo antoi Hiramille vuosi vuodelta.+
12 Ja Jehova puolestaan antoi Salomolle viisautta niin kuin oli hänelle luvannut,+ ja Hiramin ja Salomon välillä vallitsi rauha, ja niin he tekivät keskenään liiton.
13 Ja kuningas Salomo otatti pakkotyövelvollisia koko Israelista, ja pakkotyövelvollisia+ kertyi kolmekymmentätuhatta miestä.
14 Ja hän lähetti heitä Libanonille vuoroittain kymmenentuhatta kuukaudeksi. Kuukauden he olivat aina Libanonilla, kaksi kuukautta kotonaan,+ ja Adoniram+ oli pakkotyövelvollisten+ valvojana.+
15 Ja Salomolla oli+ lopulta seitsemänkymmentätuhatta taakankantajaa+ ja kahdeksankymmentätuhatta hakkaajaa+ vuoristossa,+
16 lisäksi Salomon ruhtinasvaltuutettuja,*+ jotka valvoivat työtä, kolmetuhatta kolmesataa työnjohtajaa+ väelle, joka toimi työssä.
17 Niinpä kuningas käski heitä louhimaan suuria kiviä, kalliita kiviä,+ laskeakseen huoneen perustuksen+ hakatuista kivistä.+
18 Niin Salomon rakennusmiehet ja Hiramin rakennusmiehet ja gebalilaiset+ suorittivat hakkaamisen ja valmistivat puita ja kiviä, jotka tarvittiin huoneen rakentamiseksi.
Alaviitteet
^ Tai ”[Daavidin] ystäväksi”. Lat. amicus.
^ Ts. viholliset.
^ Tai ”ennen kuin”.
^ ”vastustajaa”. Hepr. sa·tanʹ; syyr. sa·ta·naʼ ’vastustaja’, sisältää määräisen artikkelin; lat. Satan.
^ Kirjm. ”sanon [itselleni] rakentavani”.
^ Tai ”jalokuusia”. Kreik. ksyʹla ’puita’.
^ Ts. erityisen hienoa ja kallista öljyä, jota valmistettiin survomalla oliiveja huhmaressa; joskus oliivit survottiin polkemalla.
^ Kirjm. ”valtuutettujen ruhtinaita”.
