1. Samuelin kirja 1:1–28

1  Ramataim-Sofimissa,*+ Efraimin vuoristossa,+ oli aikanaan muuan mies nimeltään Elkana,+ Sufin+ pojan Tohun pojan Elihun* pojan Jerohamin poika, efraimilainen*.  Ja hänellä oli kaksi vaimoa: toisen nimi oli Hanna ja toisen nimi oli Peninna. Ja Peninna sai lapsia, mutta Hannalla ei ollut lapsia.+  Ja tämä mies lähti kaupungistaan vuosittain* ylös Siloon heittäytyäkseen armeijoiden Jehovan eteen*+ ja uhratakseen hänelle.+ Ja siellä oli Jehovan pappeina+ Eelin kaksi poikaa*, Hofni ja Pinehas.+  Ja tuli päivä, jolloin Elkana ryhtyi uhraamaan, ja hän antoi vaimolleen Peninnalle ja kaikille tämän pojille ja tyttärille osuuksia,*+  mutta Hannalle hän antoi yhden osuuden. Siitä huolimatta* hän rakasti juuri Hannaa,+ mutta Jehova oli sulkenut tämän kohdun.+  Ja hänen kilpailijattarensakin* kiusasi+ häntä kiusaamistaan saadakseen hänet hämmennyksiin, koska Jehova oli sulkenut hänen kohtunsa.  Ja näin hän* teki vuosi vuodelta,+ niin usein kuin hän* meni ylös Jehovan huoneeseen.+ Sillä tavoin hän aina kiusasi häntä, niin että hän itki eikä syönyt.  Silloin hänen miehensä Elkana sanoi hänelle: ”Hanna, miksi itket ja miksi et syö, ja miksi sydämesi tuntee tuskaa?+ Enkö minä ole sinulle parempi kuin kymmenen poikaa?”+  Kun he* sitten olivat syöneet Silossa* ja kun oli juotu* ja pappi Eeli oli istuimella Jehovan temppelin*+ ovenpielessä, nousi Hanna. 10  Ja hänen sielunsa oli katkera,+ ja hän alkoi rukoilla Jehovaa+ ja itkeä hillittömästi.+ 11  Ja hän teki vielä juhlallisen lupauksen+ ja sanoi: ”Oi armeijoiden Jehova, jos todella katsot orjattaresi ahdistusta+ ja muistat minua+ etkä unohda orjatartasi ja annat orjattarellesi miespuolisen jälkeläisen, niin minä annan hänet Jehovalle kaikiksi elinpäivikseen eikä partaveitsi kosketa hänen päätään.”+ 12  Ja tapahtui, kun hän rukoili pitkään+ Jehovan edessä, että Eeli tarkkaili hänen suutaan. 13  Hanna näet puhui sydämessään;+ hänen huulensa vain värähtelivät, eikä hänen ääntään kuultu. Mutta Eeli luuli hänen olevan juovuksissa.+ 14  Siksi Eeli sanoi hänelle: ”Kuinka kauan esiinnyt juopuneena?+ Haihduta viinihumalasi.” 15  Tähän Hanna vastasi ja sanoi: ”Ei, herrani! Olen hengessäni ahdistunut nainen, enkä ole juonut viiniä enkä väkijuomaa, vaan vuodatan sieluni Jehovan eteen.+ 16  Älä tee orjattarestasi kelvottoman+ naisen* kaltaista, sillä olen puhunut huoleni ja mielipahani runsaudesta tähän asti.”+ 17  Silloin Eeli vastasi ja sanoi: ”Mene rauhassa,+ ja myöntyköön Israelin Jumala anomukseesi, jonka olet hänelle esittänyt.”+ 18  Tähän hän sanoi: ”Salli palvelijattaresi saada suosio silmissäsi.”+ Niin nainen meni pois ja söi,+ eivätkä hänen kasvonsa enää näyttäneet huolestuneilta.+ 19  Sitten he nousivat varhain aamulla ja heittäytyivät Jehovan eteen, minkä jälkeen he palasivat ja tulivat taloonsa Ramaan.+ Elkana yhtyi+ nyt vaimoonsa Hannaan, ja Jehova muisti häntä.+ 20  Ja vuoden kuluessa* tapahtui, että Hanna tuli raskaaksi ja synnytti pojan ja antoi hänelle nimen+ Samuel*, sillä hän sanoi: ”Jehovalta olen hänet pyytänyt.”+ 21  Aikanaan tuo mies, Elkana, lähti koko huonekuntansa kanssa uhraamaan Jehovalle vuotuista teurasuhria*+ ja lupausuhriaan.+ 22  Mutta Hanna ei lähtenyt,+ sillä hän oli sanonut aviomiehelleen: ”Heti kun poika on vieroitettu,+ minun täytyy viedä hänet, ja hänen on ilmaannuttava Jehovan eteen ja asuttava siellä ajan hämärään asti.”+ 23  Tähän hänen aviomiehensä+ Elkana sanoi hänelle: ”Tee minkä hyväksi näet.+ Pysy kotona, kunnes vieroitat hänet. Toteuttakoon vain Jehova sanansa.”*+ Niin nainen pysyi kotona ja imetti poikaansa, kunnes vieroitti hänet.+ 24  Heti kun hän oli vieroittanut hänet, hän siis otti mukaansa hänet sekä kolmivuotiaan sonnin* ja eefan* jauhoja ja suuren ruukullisen viiniä+ ja meni* Jehovan huoneeseen Siloon.+ Ja poika oli hänen kanssaan.* 25  Sen jälkeen he teurastivat sonnin ja veivät* pojan Eelin+ luo. 26  Sitten Hanna* sanoi: ”Anteeksi, herrani! Sielusi elämän kautta,+ herrani, minä olen se nainen, joka seisoin kanssasi tässä paikassa rukoillakseni Jehovaa.+ 27  Juuri tätä poikaa tarkoitin rukoillessani, että Jehova myöntyisi anomukseeni,+ jonka hänelle esitin.+ 28  Ja minä puolestani olen lainannut hänet* Jehovalle.+ Kaikiksi päiviksi, jotka hän on olemassa*, hän on Jehovalle anottu*.” Sitten Elkana* kumartui siellä Jehovan eteen.+

Alaviitteet

Tai ”Ramassa, [Efraimin vuoristossa, oli aikanaan muuan] sufilainen [mies]”. LXX: ”Armataim Sifassa”; Vg: ”Ramataimsofimissa”. Ks. jae 19; 1Ai 6:26, 35.
”Elihun”, M; LXX: ”Elioun”; MLXX 1Ai 6:27:ssä: ”Eliab”, 1Ai 6:34:ssä: ”Eliel”.
Koska Elkana asui Efraimin alueella, mutta varsinaisesti hän oli leeviläinen. Ks. 1Ai 6:19, 22–28.
Kirjm. ”päivistä päiviin”. Vrt. 2Mo 13:10; Tu 11:40; 21:19.
”Eelin kaksi poikaa”, MSyVg; LXX: ”Eeli ja hänen kaksi poikaansa”.
armeijoiden Jehovan eteen”. Hepr. la·Jhwahʹ tseva·ʼōtʹ; tämän ilmauksen ensimmäinen esiintymä M:ssä.
Tai ”uhriosuuksia”.
”Siitä huolimatta”, LXX; Vg: ”surullisena, koska”.
”hänen kilpailijattarensakin”. Tai ”toinen vaimo”.
”hän”, fem., MLXXSy; Vg: ”he [menivät]”.
”hän”, tekstiyhteyden perusteella fem.; Sy: ”Peninna”; M: ”hän”, mask.
”he”, LXX; M: ”se [– – oli syönyt]”. Tämä feminiininen pronomini viittaa seurueeseen, josta Hanna erkani.
Silossa”. Hepr. veŠi·lohʹ; tekstikorjauksen mukaan mahd.: ”salissa”, ts. ruokasalissa tai ruokailuhuoneessa.
”ja kun oli juotu”. Hepreassa on tässä infinitivus absolutus, persoonaton ja ajan suhteen epämääräinen verbimuoto. LXX: ”ja hän [Hanna] oli asettunut Jehovan eteen”.
”temppelin”. Hepr. hē·khalʹ; kreik. na·ouʹ; lat. templi. Tämän hepr. sanan ensimmäinen esiintymä. Ks. 2Ku 20:18:n ja Mt 23:16:n alav:t.
”kelvottoman naisen”. Kirjm. ”belialin (arvottomuuden) tyttären”.
Ks. otsikon alav.
”vuoden kuluessa”. Kirjm. ”päivien vaihtuessa”. Vrt. 2Mo 34:22, jossa puhutaan ”vuodenvaihteessa” olleesta korjuujuhlasta.
Kirjm. ”päivien teurasuhria”. Vrt. jae 3: ”vuosittain”, alav.
”sanansa”, MVg; Sy: ”sanasi”.
”kolmivuotiaan sonnin”, LXXSy; MVg: ”kolme sonnia”.
Noin 22 l.
”meni”, LXX; MSyVg: ”vei hänet”.
Tekstikorjauksen mukaan; M: ”Ja poika [oli] poika.” Hepr. wehan·naʹʽar naʹʽar. LXX: ”Ja poika oli niiden mukana.” Vg: ”Poika oli vielä pienokainen.”
”he – – veivät”, MSyVg; LXX: ”pojan äiti Anna vei”.
Kirjm. ”hän”, fem.
Kirjm. ”olen antanut pyytää hänet”, ts. lainaksi Jehovalle. Samaa verbiä käytetään 2Ku 4:3; 6:5:ssä joltakulta lainaamisesta.
”hän on olemassa”, M; TLXXSy: ”hän eläneekin”.
Tai ”Jehovaa varten (Jehovalle) lainattu”.
Kirjm. ”hän”, mask. Ks. 2:11.