1. Samuelin kirja 10:1–27

10  Samuel otti sitten pullon+ öljyä ja vuodatti sitä hänen päähänsä ja suuteli+ häntä ja sanoi: ”Eikö näin ole siksi, että Jehova* on voidellut sinut perintöosansa+ johtajaksi?+  Lähdettyäsi tänään luotani tapaat kaksi miestä lähellä Raakelin hautaa+ Benjaminin alueella Selsahissa, ja he sanovat sinulle: ’Aasintammat, joita lähdit etsimään, ovat löytyneet, mutta nyt isäsi on jättänyt aasintammat+ sikseen ja on huolestunut teistä ja sanoo: ”Mitä voisin tehdä poikani hyväksi?”’+  Ja sinun on jatkettava matkaa sieltä vielä kauemmaksi ja mentävä Taborin suuren puun luo, ja siellä sinä kohtaat kolme miestä, jotka ovat menossa tosi Jumalan luo ylös Beteliin:+ yksi kuljettaa kolmea vohlaa+ ja toinen kantaa kolmea pyöreää leipää+ ja kolmas kantaa suurta viiniruukkua.+  Ja he tulevat kysymään vointiasi+ ja antavat sinulle kaksi leipää, ja sinun on otettava ne vastaan heidän kädestään.  Sen jälkeen sinä tulet tosi Jumalan+ kukkulalle, jossa on filistealaisten varuskunta.+ Ja pitää tapahtua, että tullessasi kaupunkiin kohtaat ryhmän profeettoja,+ jotka ovat tulossa alas uhrikukkulalta,+ kielisoitin+ ja tamburiini+ ja huilu+ ja harppu+ heidän edellään, samalla kun he puhuvat profeettojen tapaan.  Ja Jehovan henki+ on alkava vaikuttaa sinussa, ja sinä olet puhuva profeetan tavoin+ yhdessä heidän kanssaan ja muuttuva toiseksi mieheksi.  Ja on tapahtuva, että kun nämä tunnusmerkit+ toteutuvat sinulle, tee mitä kätesi havaitsee mahdolliseksi,+ sillä tosi Jumala on kanssasi.+  Ja sinun on mentävä edelläni alas Gilgaliin,+ ja katso, minä tulen luoksesi uhraamaan polttoteurasuhreja, toimittamaan yhteysteurasuhreja.+ Seitsemän+ päivää sinun tulee odottaa, kunnes tulen luoksesi, ja minä ilmoitan sinulle, mitä sinun tulee tehdä.”  Ja tapahtui, että heti kun hän käänsi selkänsä lähteäkseen Samuelin luota, Jumala alkoi muuttaa hänen sydäntään toiseksi,+ minkä lisäksi kaikki nämä tunnusmerkit+ toteutuivat sinä päivänä. 10  Niin he menivät sieltä kukkulalle, ja katso, häntä vastaan tuli ryhmä profeettoja; heti Jumalan henki alkoi vaikuttaa hänessä+ ja hän alkoi puhua profeetan tavoin+ heidän keskellään. 11  Ja kävi niin, että kun kaikki ne, jotka aikaisemmin tunsivat hänet, näkivät hänet, katso, hän profetoi profeettojen kanssa. Niinpä ihmiset sanoivat toisilleen: ”Mitähän Kisin pojalle on tapahtunut? Onko Saulkin profeettojen joukossa?”+ 12  Silloin eräs sikäläinen mies vastasi ja sanoi: ”Mutta kuka on heidän isänsä?” Siksi on tullut sananparreksi:+ ”Onko Saulkin profeettojen joukossa?” 13  Lopulta hän lakkasi puhumasta profeetan tavoin ja tuli uhrikukkulalle. 14  Myöhemmin Saulin setä sanoi hänelle ja hänen palvelijalleen: ”Missä olette käyneet?” Siihen hän sanoi: ”Aasintammoja etsimässä,+ ja me kuljimme eteenpäin nähdäksemme ne, mutta ne eivät olleet siellä. Niin me menimme Samuelin luo.” 15  Tähän Saulin setä sanoi: ”Kerrohan toki minulle, mitä Samuel sanoi teille”, 16  mihin Saul sanoi sedälleen: ”Hän kertoi meille nimenomaan, että aasintammat olivat löytyneet.” Mutta siitä, mitä Samuel oli puhunut kuninkuudesta, hän ei kertonut hänelle.+ 17  Ja Samuel kutsui kansaa koolle Jehovan luo Mispaan+ 18  ja sanoi Israelin pojille: ”Näin on Jehova, Israelin Jumala, sanonut:+ ’Minä itse toin Israelin pois Egyptistä ja vapautin sitten teidät Egyptin käsistä+ ja kaikkien niiden valtakuntien käsistä, jotka sortivat teitä.+ 19  Mutta te olette tänään hylänneet Jumalanne,+ joka pelasti teidät kaikista onnettomuuksistanne ja ahdistuksistanne, ja te sanoitte: ”Ei, vaan* kuningas sinun tulee asettaa meille.” Ja asettukaa nyt Jehovan eteen heimoittain+ ja tuhansittain*.’” 20  Niin Samuel antoi kaikkien Israelin heimojen lähestyä,+ ja Benjaminin heimo tuli valituksi.+ 21  Sitten hän antoi Benjaminin heimon lähestyä suvuittain, ja matrilaisten suku tuli valituksi.*+ Lopulta Saul, Kisin poika, tuli valituksi.+ Ja he etsivät häntä, eikä häntä löytynyt. 22  Sen tähden he tiedustelivat+ vielä Jehovalta: ”Onko se mies jo tullut tänne?” Tähän Jehova sanoi: ”Katso, hän piileskelee+ kuormastossa.” 23  Niin he juoksivat hakemaan hänet sieltä. Kun hän asettui seisomaan kansan keskelle, hän oli päätään pitempi kaikkea muuta kansaa.+ 24  Sitten Samuel sanoi kaikelle kansalle: ”Oletteko nähneet sen, jonka Jehova on valinnut,+ ettei koko kansan keskuudessa ole hänen kaltaistaan?” Ja kaikki kansa alkoi huutaa sanoen: ”Eläköön kuningas!”+ 25  Silloin Samuel puhui kansalle kuninkuuden oikeuksista+ ja kirjoitti ne kirjaan ja pani sen talteen Jehovan eteen. Sitten Samuel lähetti kaiken kansan pois, kunkin kotiinsa. 26  Myös Saul meni kotiinsa Gibeaan,+ ja ne urhoolliset miehet, joiden sydäntä Jumala oli koskettanut, lähtivät hänen kanssaan.+ 27  Mutta kelvottomat miehet+ sanoivat: ”Miten tämä pelastaa meidät?”+ Niinpä he halveksivat+ häntä eivätkä tuoneet hänelle mitään lahjaa.+ Mutta hän pysytteli vaiti.*+

Alaviitteet

Hepr. kirjurille on voinut tässä sattua ns. homoioteleuton, eli hän on jättänyt pois toisen kahdesta samalla tavoin päättyneestä lauseesta. LXX: ”Eikö Jehova ole voidellut sinut kansansa, Israelin, johtajaksi? Ja sinä hallitset Jehovan kansaa, ja sinä pelastat heidät heidän vihollistensa käsistä kaikkialla. Ja tämä on sinulle merkkinä siitä, että Jehova”; Vgc on samanlainen.
”sanoitte: ’Ei, vaan’”, LXXSyVg ja 35 hepr. käsik.; M: ”sanoitte hänelle: ’Mutta’”.
Tai ”heimojenne alajaosten mukaan”.
LXX lisää: ”Ja he tuovat (toivat) matrilaisten suvun lähelle mies mieheltä.”
”Mutta hän pysytteli vaiti”, M; jos tehdään LXX:n mukainen tekstikorjaus: ”Ja se tapahtui suunnilleen kuukautta myöhemmin.” LXX aloittaa näillä sanoilla 11. luvun.