1. Samuelin kirja 3:1–21
3 Samuel-poika palveli+ koko sen ajan Jehovaa Eelin luona, ja noina päivinä tuli harvoin sanaa Jehovalta;+ ei ollut mitään näkyä+ kerrottavana*.
2 Nyt tapahtui eräänä päivänä, että Eeli makasi sijallaan, ja hänen silmänsä olivat alkaneet hämärtyä;+ hän ei kyennyt näkemään.
3 Eikä Jumalan lamppu* ollut vielä sammunut, ja Samuel makasi Jehovan temppelissä,+ jossa Jumalan arkku oli.
4 Ja Jehova kutsui Samuelia*. Tähän hän sanoi: ”Tässä olen.”+
5 Sitten hän juoksi Eelin luo ja sanoi: ”Tässä olen, sinähän kutsuit minua.” Mutta hän sanoi: ”En minä kutsunut. Asetu jälleen makuulle.” Niin hän meni ja asettui makuulle.
6 Ja Jehova kutsui taas: ”Samuel!”+ Tällöin Samuel nousi ja meni Eelin luo ja sanoi: ”Tässä olen, sillä sinä kutsuit minua.” Mutta hän sanoi: ”Poikani,+ en minä kutsunut. Asetu jälleen makuulle.”
7 (Samuel ei näet ollut vielä tullut tuntemaan Jehovaa, eikä Jehovan sanaa ollut vielä alettu paljastaa hänelle.)+
8 Niin Jehova kutsui vielä kolmannen kerran: ”Samuel!” Silloin hän nousi ja meni Eelin luo ja sanoi: ”Tässä olen, sillä varmasti sinä kutsuit minua.”
Silloin Eeli ymmärsi, että Jehova kutsui poikaa.
9 Niinpä Eeli sanoi Samuelille: ”Mene, asetu makuulle, ja on tapahduttava, että jos hän vielä kutsuu sinua, sinun on sanottava: ’Puhu, Jehova, sillä palvelijasi kuuntelee.’” Niin Samuel meni ja asettui sijalleen.
10 Silloin Jehova tuli ja asettui paikalleen ja kutsui kuten muillakin kerroilla: ”Samuel, Samuel!” Tällöin Samuel sanoi: ”Puhu, sillä palvelijasi kuuntelee.”+
11 Ja Jehova sanoi vielä Samuelille: ”Katso! Minä teen+ Israelissa sellaista, että joka siitä kuulee, sen molemmat korvat soivat.+
12 Sinä päivänä minä toteutan Eelille kaiken sen, minkä olen sanonut hänen huoneestaan, alusta loppuun asti.+
13 Ja sinun on kerrottava* hänelle, että ajan hämärään asti minä tuomitsen hänen huoneensa+ sen erheen vuoksi, jonka hän on tiennyt,+ koska* hänen poikansa kiroavat Jumalaa,*+ eikä hän ole nuhdellut heitä.+
14 Ja siksi olen vannonut Eelin huoneelle, ettei teurasuhri eikä uhrilahja sovita Eelin huoneen erhettä hamaan ajan hämärään.”+
15 Ja Samuel jäi makaamaan aamuun asti*. Sitten hän avasi Jehovan huoneen ovet.+ Ja Samuel pelkäsi kertoa Eelille siitä näystä.+
16 Mutta Eeli kutsui Samuelin ja sanoi: ”Samuel, poikani!” Tähän hän sanoi: ”Tässä olen.”
17 Ja hän sanoi vielä: ”Mikä on se sana, jonka hän on puhunut sinulle? Ethän salaa sitä minulta.+ Niin tehköön Jumala sinulle ja niin hän siihen lisätköön,+ jos salaat minulta sanankaan kaikista niistä sanoista, jotka hän on sinulle puhunut.”
18 Niin Samuel kertoi hänelle kaikki ne sanat salaamatta häneltä mitään. Silloin hän sanoi: ”Se on Jehova. Tehköön hän minkä hyväksi näkee.”+
19 Ja Samuel varttui varttumistaan, ja osoittautui, että Jehova itse oli hänen kanssaan+ eikä antanut yhdenkään kaikista sanoistaan* pudota maahan.+
20 Ja koko Israel Danista Beersebaan asti+ sai tietää, että Samuelille oli uskottu Jehovan profeetan tehtävä.+
21 Ja Jehova alkoi näyttäytyä jälleen+ Silossa, sillä Jehova ilmaisi itsensä Samuelille Silossa Jehovan sanan välityksellä.+
Alaviitteet
^ ”ei ollut mitään näkyä kerrottavana”. Tai ”näyt eivät olleet tavallisia”.
^ ”Jumalan lamppu”, ts. lampunjalka. Ks. 3Mo 24:2, 3.
^ ”Jumalaa”, alun perin, mutta soferit korjasivat lukutavaksi: ”itseään”. Yksi kahdeksastatoista tekstin korjauksesta. Kreik. The·onʹ ’Jumalaa’. Ks. liite 2B.
^ MSy:n mukaisesti; pienen tekstikorjauksen mukaan: ”sen vuoksi, että hän on tiennyt, että”; LXX: ”hänen poikiensa vääryyksien vuoksi, koska”.
^ LXX lisää: ”ja nousi varhain aamulla”.
^ Tai ”hänen sanoistaan”.
