1. Tessalonikalaisille 1:1–10
1 Paavali ja Silvanus*+ ja Timoteus+ Jumalan, Isän, ja Herran Jeesuksen Kristuksen yhteydessä+ olevien tessalonikalaisten seurakunnalle:
Olkoon teillä ansaitsematon hyvyys ja rauha.+
2 Kiitämme aina Jumalaa, kun mainitsemme kaikista teistä rukouksissamme,+
3 sillä me pidämme lakkaamatta mielessämme teidän uskollisen työnne*+ ja rakkaudellisen vaivannäkönne* ja kestävyytenne, joka johtuu toivostanne+ Herraamme Jeesukseen Kristukseen, Jumalamme ja Isämme edessä.
4 Sillä me tiedämme, Jumalan rakastamat veljet, hänen valinneen teidät,+
5 koska se hyvä uutinen, jota saarnaamme, ei ilmaantunut keskuuteenne yksistään puheessa, vaan myös voimassa+ ja pyhässä hengessä ja lujin vakaumuksin,*+ niin kuin tiedätte millaisia ihmisiä meistä tuli teille teidän takianne,+
6 ja teistä tuli meidän ja Herran jäljittelijöitä,+ koskapa otitte sanan vastaan suuressa ahdistuksessa+ iloiten pyhässä hengessä,+
7 niin että teistä tuli esimerkki kaikille Makedonian ja Akhaian* uskoville.
8 Tosiasia on, että Jehovan* sana+ ei ole kaikunut teidän luotanne ainoastaan Makedoniaan ja Akhaiaan, vaan teidän uskonne+ Jumalaan on levinnyt joka paikkaan,+ niin ettei meidän tarvitse sanoa mitään.
9 Sillä he itse kertovat jatkuvasti, millä tavalla me ensin tulimme teidän keskuuteenne ja kuinka te käännyitte epäjumalistanne+ Jumalan puoleen palvelemaan elävän+ ja tosi+ Jumalan orjina
10 ja odottamaan+ taivaista hänen Poikaansa,+ jonka hän herätti kuolleista,+ nimittäin Jeesusta, joka vapauttaa meidät tulevasta vihastuksesta.+
Alaviitteet
^ Tai ”Silas”.
^ Tai ”uskosta johtuvan työnne”.
^ Tai ”kovan ponnistelunne, joka johtuu rakkaudesta”.
^ Kirjm. ”täydellä varmuudella”.
^ Kreikan eteläosan käsittänyt Rooman provinssi, jonka pääkaupunki oli Korintti.
^ ”Jehovan”, J7,8,17,18,22,23; אcB(kreikk.): tou Ky·riʹou; א*: ”Jumalan”. Ks. liite 1D.
