2. Aikakirja 25:1–28
25 Amasja+ tuli kuninkaaksi kahdenkymmenenviiden vuoden ikäisenä, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Ja hänen äitinsä oli nimeltään Jehoaddan,+ Jerusalemista.
2 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä,+ ei kuitenkaan ehyin+ sydämin.
3 Ja tapahtui, että heti kun hänellä oleva valtakunta oli vahvistunut, hän tappoi+ viipymättä ne palvelijansa,+ jotka olivat lyöneet kuninkaan, hänen isänsä.+
4 Mutta heidän poikiaan hän ei surmannut, vaan menetteli niin kuin on kirjoitettuna laissa, Mooseksen kirjassa,+ jossa Jehova käski sanoen: ”Isien ei tule kuolla poikien vuoksi,+ eikä poikienkaan tule kuolla isien vuoksi,+ vaan heidän tulee kuolla kunkin oman syntinsä vuoksi.”+
5 Sitten Amasja kokosi Juudan ja antoi heidän asettua paikoilleen esi-isien huoneen mukaan,+ tuhannenpäälliköiden+ ja sadanpäälliköiden+ mukaisesti, koko Juudan ja Benjaminin, ja luetteloi heidät kaksikymmenvuotiaista+ alkaen, ja lopulta hän totesi heitä olevan kolmesataatuhatta armeijaan menevää valiomiestä, jotka käyttivät pistokeihästä+ ja suurta kilpeä.+
6 Lisäksi hän palkkasi Israelista sadalla hopeatalentilla* satatuhatta urhoollista, väkevää miestä.
7 Ja muuan tosi Jumalan mies+ tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Oi kuningas, älä anna Israelin armeijan tulla mukaasi, sillä Jehova ei ole Israelin, keidenkään Efraimin poikien, kanssa.+
8 Mutta tule sinä, toimi, ole rohkea sodassa.+ Tosi Jumala voisi panna sinut kompastumaan vihollisen edessä, sillä Jumalalla* on valta auttaa+ ja kompastuttaa.”+
9 Tähän Amasja+ sanoi tosi Jumalan miehelle: ”Mutta mitä tehdä niiden sadan talentin suhteen, jotka olen antanut Israelin joukoille?”+ Siihen tosi Jumalan mies sanoi: ”Jehova voi antaa sinulle paljon enemmän kuin sen.”+
10 Niinpä Amasja erotti heidät, nimittäin ne joukot, jotka olivat tulleet hänen luokseen Efraimista, menemään omaan paikkaansa. Mutta he suuttuivat kovasti Juudalle, niin että he palasivat omaan paikkaansa suuttumuksesta hehkuen.+
11 Ja Amasja puolestaan rohkaisi itsensä ja ryhtyi johtamaan omaa kansaansa ja etenemään Suolalaaksoon,+ ja hän löi Seirin+ poikia kymmenentuhatta.+
12 Ja Juudan pojat vangitsivat elävinä kymmenentuhatta. Niin he veivät nämä kallion laelle ja heittivät heidät sitten alas kallion laelta, ja he kaikki murskautuivat.+
13 Sen joukon jäsenet taas, jonka Amasja oli lähettänyt takaisin lähtemästä hänen kanssaan sotaan,+ alkoivat tehdä yllätyshyökkäyksiä Juudan kaupunkeihin Samariasta+ aina Bet-Horoniin+ saakka ja löivät kolmetuhatta heistä ja ottivat paljon ryöstösaalista.
14 Mutta tapahtui, että kun Amasja tuli takaisin lyötyään edomilaiset, niin hän toi Seirin poikien jumalat+ ja asetti ne itselleen jumaliksi,+ ja niiden edessä hän alkoi kumartaa,+ ja niille hän alkoi suitsuttaa uhrisavua.+
15 Silloin Jehovan suuttumus syttyi Amasjaa kohtaan, ja niin hän lähetti tämän luokse profeetan ja sanoi hänelle: ”Miksi olet etsinyt+ tuon kansan jumalia,+ jotka eivät vapauttaneet omaa kansaansa sinun kädestäsi?”+
16 Ja tapahtui, että hänen puhuessaan hänelle kuningas sanoi hänelle heti: ”Kuninkaan neuvonantajanko me sinusta teimme?+ Lopeta jo itsesi takia.+ Miksi sinut pitäisi lyödä?” Niinpä profeetta lopetti, mutta hän sanoi: ”Tiedän varmasti, että Jumala on päättänyt saattaa sinut turmioon,+ koska olet tehnyt tämän+ etkä ole kuunnellut neuvoani.”+
17 Sitten Juudan kuningas Amasja piti neuvottelun ja lähetti sanomaan Israelin kuninkaalle Joasille, Jeehun pojan Jehoahasin pojalle:+ ”Tule! Mitelkäämme toisiamme.”*+
18 Silloin Israelin kuningas Joas lähetti sanomaan Juudan kuninkaalle Amasjalle:+ ”Piikkinen rikkakasvi, joka oli Libanonilla, lähetti sanomaan setrille, joka oli Libanonilla:+ ’Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.’+ Mutta kedon villieläin,+ joka oli Libanonilla, kulki siitä ja tallasi piikkisen rikkakasvin maahan.
19 Olet sanonut itsellesi: ’Katso, olet lyönyt Edomin.’+ Ja sydämesi+ on korottanut sinut saadaksesi kunniaa.+ Asu toki nyt omassa talossasi.+ Miksi sinun pitäisi ryhtyä riitelemään huonossa asemassa+ ja täytyisi kaatua, sinun ja Juudan kanssasi?”+
20 Mutta Amasja ei kuunnellut, sillä se oli tosi Jumalasta,+ jotta heidät annettaisiin hänen käsiinsä, koska he olivat etsineet Edomin jumalia.+
21 Niin Israelin kuningas Joas nousi,+ ja he ryhtyivät mittelemään toisiaan,+ hän ja Juudan kuningas Amasja, Bet-Semesissä,+ joka kuuluu Juudaan.
22 Ja Juuda joutui tappiolle Israelin edessä,+ niin että he lähtivät pakoon, kukin teltalleen.*+
23 Ja Israelin kuningas Joas otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jehoahasin pojan Joasin pojan, vangiksi+ Bet-Semesissä, minkä jälkeen hän toi hänet Jerusalemiin+ ja mursi Jerusalemin muuria Efraiminportista+ aina Kulmaporttiin+ saakka, neljäsataa kyynärää*.
24 Ja hän otti* kaiken kullan ja hopean ja kaikki esineet, jotka löytyivät tosi Jumalan huoneesta Obed-Edomin huostasta,+ sekä kuninkaan talon aarteet+ ja panttivangit ja palasi sitten Samariaan.+
25 Ja Juudan kuningas Amasja,+ Joasin poika, eli Israelin kuninkaan Joasin,+ Jehoahasin pojan, kuoleman jälkeen vielä viisitoista vuotta.+
26 Ja Amasjan muut asiat, ensimmäiset ja viimeiset,+ katso, eikö ne ole kirjoitettu ”Juudan ja Israelin kuninkaiden kirjaan”?+
27 Ja siitä ajasta alkaen, jolloin Amasja kääntyi pois seuraamasta Jehovaa, ryhdyttiin Jerusalemissa tekemään salaliittoa+ häntä vastaan. Lopulta hän pakeni Lakisiin,+ mutta Lakisiin lähetettiin miehiä hänen peräänsä, ja he surmasivat hänet siellä.+
28 Niin hänet kuljetettiin hevosten selässä+ ja hänet haudattiin esi-isiensä pariin Juudan* kaupunkiin.+
Alaviitteet
^ Ks. liite 8A.
^ ”Jumalalla”, MVg; LXX: ”Jehovalla”.
^ Kirjm. ”teltoilleen”.
^ Noin 178 m.
^ ”hän otti”, Sy; MLXXVg jättävät pois.
