2. Aikakirja 9:1–31

9  Ja Saban+ kuningatar puolestaan kuuli Salomosta, ja hän lähti Jerusalemiin koettelemaan Salomoa pulmallisilla kysymyksillä+ mukanaan hyvin mahtava saattue ja kameleja,+ jotka kantoivat palsamiöljyä+ ja suuret määrät kultaa+ ja kallisarvoisia kiviä.+ Lopulta hän tuli Salomon luo ja puhui hänen kanssaan kaikesta, mikä sattui olemaan hänen sydäntään lähellä.+  Salomo vuorostaan antoi hänelle selvityksen kaikkiin hänen asioihinsa,+ eikä Salomolta ollut salassa mikään asia, johon hän ei olisi antanut hänelle selvitystä.+  Kun Saban kuningatar sai nähdä Salomon viisauden+ ja huoneen, jonka tämä oli rakentanut,+  ja hänen pöytänsä ruoan+ ja sen, kuinka hänen palvelijansa istuivat, ja hänen tarjoilijoittensa pöytäpalveluksen* ja heidän asunsa+ ja ne, jotka tarjoilivat hänen juomiaan,+ ja heidän asunsa ja hänen polttoteurasuhrinsa,+ joita hän säännöllisesti uhrasi Jehovan huoneen luona,+ niin hänen henkensä salpautui*.  Niin hän sanoi kuninkaalle: ”Totta oli se sana, jonka kuulin omassa maassani asioistasi ja viisaudestasi.+  Enkä minä uskonut+ heidän sanoihinsa, ennen kuin olin tullut, niin että omat silmäni saattoivat sen nähdä,+ ja katso, ei puoltakaan sinun viisautesi runsaudesta ollut minulle kerrottu.+ Sinä olet suurempi kuin olen kuullut sanotun.+  Onnellisia+ ovat miehesi ja onnellisia ovat nämä palvelijasi, jotka seisovat alati edessäsi ja kuuntelevat viisauttasi.+  Tulkoon Jehova, sinun Jumalasi, siunatuksi,+ hän joka on mieltynyt+ sinuun niin että on asettanut sinut valtaistuimelleen+ kuninkaaksi Jehovan, sinun Jumalasi, puolesta,+ sillä Jumalasi rakasti+ Israelia pysyttääkseen sen ajan hämärään asti, niin että hän asetti sinut heidän kuninkaakseen+ toteuttamaan oikeudellisia päätöksiä+ ja vanhurskautta.”+  Sitten hän antoi kuninkaalle satakaksikymmentä talenttia* kultaa+ ja palsamiöljyä+ hyvin suuren määrän ja kallisarvoisia kiviä,+ eikä koskaan ollut tullut sellaisen palsamiöljyn kaltaista*, jonka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle.+ 10  Ja lisäksi Hiramin palvelijat+ ja Salomon palvelijat, jotka toivat kultaa+ Ofirista, toivat algumpuita+ ja kallisarvoisia kiviä.+ 11  Ja kuningas ryhtyi tekemään algumpuista portaita+ Jehovan huoneeseen ja kuninkaan taloon+ ja myös harppuja+ ja kielisoittimia+ laulajia+ varten, eikä niiden kaltaisia ollut koskaan ennen nähty Juudan maassa. 12  Ja kuningas Salomo puolestaan antoi Saban kuningattarelle+ kaiken tätä miellyttävän, mitä tämä oli pyytänyt, sen tavaran arvon lisäksi, mitä tämä toi kuninkaalle. Niin hän lähti paluumatkalle ja meni omaan maahansa, hän yhdessä palvelijoittensa kanssa.+ 13  Ja sen kullan paino, joka Salomolle tuli yhtenä vuonna, nousi kuuteensataankuuteenkymmeneenkuuteen talenttiin* kultaa,+ 14  sen lisäksi, mitä tuli matkamiehiltä* ja kauppiailta,+ joilla oli tuotavaa, ja kaikilta arabien kuninkailta+ ja maan käskynhaltijoilta, jotka toivat Salomolle kultaa ja hopeaa. 15  Ja kuningas Salomo teki edelleen kaksisataa suurta kilpeä seostetusta kullasta+ (hän silasi kunkin suuren kilven kuudellasadalla sekelillä seostettua kultaa)+ 16  ja kolmesataa pientä kilpeä seostetusta kullasta (hän silasi kunkin pienen kilven kolmella minalla* kultaa).+ Sitten kuningas pani ne Libanoninmetsätaloon.+ 17  Edelleen kuningas teki suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhtaalla kullalla.+ 18  Ja valtaistuimelle oli kuusi porrasta, ja valtaistuimeen kuului kultainen jalkajakkara (ne oli kiinnitetty toisiinsa), ja istuimen toisella puolen ja toisella puolen oli käsinojat, ja kaksi leijonaa+ seisoi käsinojien vieressä.+ 19  Ja kaksitoista leijonaa+ seisoi siellä kuudella portaalla, toisella puolen ja toisella puolen. Missään muussa valtakunnassa ei ollut mitään aivan senkaltaiseksi tehtyä.+ 20  Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat+ olivat kultaa,+ ja kaikki Libanoninmetsätalon+ astiat olivat puhdasta kultaa. Mikään ei ollut hopeaa; sitä ei pidetty minään+ Salomon päivinä. 21  Kuninkaalle kuuluvat laivat kulkivat näet Tarsisiin+ Hiramin palvelijoiden kanssa.+ Kerran aina kolmessa vuodessa Tarsisin-laivat tulivat kuljettaen kultaa ja hopeaa,+ norsunluuta+ ja apinoita ja riikinkukkoja.+ 22  Niinpä kuningas Salomo oli kaikkia muita maan kuninkaita suurempi rikkaudessa+ ja viisaudessa.+ 23  Ja kaikki maan kuninkaat etsivät+ Salomon kasvoja kuullakseen hänen viisauttaan,+ jonka tosi Jumala oli pannut hänen sydämeensä.+ 24  Ja he toivat kukin lahjansa:+ hopeaesineitä ja kultaesineitä+ ja vaatteita,+ sotavarusteita ja palsamiöljyä, hevosia ja muuleja, vuotuisen menettelyn mukaan.+ 25  Ja Salomolla oli lopulta neljätuhatta pilttuullista hevosia+ vaunuineen+ ja kaksitoistatuhatta ratsua*, ja hän piti niitä sijoitettuina vaunukaupunkeihin+ ja kuninkaan läheisyyteen Jerusalemiin. 26  Ja hänestä tuli kaikkien kuninkaiden hallitsija Virrasta* filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan saakka.+ 27  Vielä kuningas sai aikaan, että Jerusalemissa oli hopeaa kuin kiviä, ja setripuun hän teki yhtä runsaaksi kuin sykomoripuut,+ jotka ovat Sefelassa.*+ 28  Ja Salomolle tuotiin hevosia+ Egyptistä+ ja kaikista muista maista. 29  Ja Salomon muut asiat,+ ensimmäiset ja viimeiset, eivätkö ne ole kirjoitettuina profeetta Natanin+ sanoissa ja silolaisen+ Ahian+ profetiassa ja näkyjennäkijä Iddon*+ Jerobeamia,+ Nebatin+ poikaa, koskevien näkyjen muistiinmerkinnöissä? 30  Ja Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta. 31  Lopulta Salomo meni lepoon esi-isiensä luo. Niin hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin,+ ja hänen poikansa Rehabeam+ alkoi hallita hänen sijastaan.+

Alaviitteet

Kirjm. ”seisomisen”.
Ks. 1Ku 10:5: ”salpautui”, alav.
Ks. liite 8A.
Tai ”sellaista palsamiöljymäärää”.
Ks. liite 8A.
M:iin tehdyn korjauksen mukaan mahd.: ”Tarsisin-laivoista”.
”minalla”, Sy ja 1Ku 10:17; M: ”sadalla [sekelillä]”.
Tai ”ratsumiestä”.
Ts. Eufratista.
Tai ”alangolla”.
Kirjm. ”Jedin”, M; Mreunah.: ”Jedon”. Ks. 12:15.