2. Korinttilaisille 4:1–18

4  Sen vuoksi, koska meillä on tämä palvelus+ sen armon mukaan, jota meille osoitettiin,+ me emme lannistu,  vaan olemme luopuneet hävettävistä luihuuksista+ emmekä vaella viekkaasti emmekä väärennä Jumalan sanaa,+ vaan tekemällä totuuden ilmeiseksi me suosittelemme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan nähden.+  Mutta jos se hyvä uutinen, jota julistamme, onkin verhottu, niin se on verhottu niiden keskuudessa, jotka tuhoutuvat,+  joiden keskuudessa tämän asiainjärjestelmän* jumala*+ on sokaissut ei-uskovien mielet,*+ jotta Kristusta, joka on Jumalan kuva,+ koskevan loistoisan hyvän uutisen*+ valaistus+ ei säteilisi läpi.+  Sillä me emme saarnaa itseämme, vaan Kristusta Jeesusta Herrana,+ ja itseämme teidän orjinanne+ Jeesuksen tähden.  Sillä Jumala on se, joka sanoi: ”Loistakoon valo* pimeydestä”,+ ja hän on loistanut sydämeemme valaistakseen+ sen Jumalan loistoisalla tuntemuksella*+ Kristuksen kasvojen välityksellä.*+  Mutta meillä on tämä aarre+ saviastioissa,*+ jotta se voima,+ joka ylittää tavanomaisen, olisi Jumalan+ eikä meistä itsestämme.+  Olemme ahtaalla joka suhteessa,+ mutta emme liikuntakyvyttömiksi ahdistettuja; olemme ymmällä, mutta emme tyystin umpikujassa;+  olemme vainottuja, mutta emme pulaan jätettyjä;+ olemme maahan syöstyjä,+ mutta emme tuhottuja.+ 10  Aina me kestämme kaikkialla ruumiissamme Jeesuksen osaksi tullutta kuoleman tuottavaa kohtelua,*+ jotta Jeesuksen elämäkin tulisi ilmeiseksi meidän ruumiissamme.+ 11  Sillä meitä, jotka elämme, saatetaan alati kasvotusten kuoleman kanssa*+ Jeesuksen tähden, jotta Jeesuksen elämäkin tulisi ilmeiseksi meidän kuolevaisessa lihassamme.+ 12  Näin ollen kuolema tekee työtä meissä, mutta elämä teissä.+ 13  Mutta koska meillä on sama uskon henki kuin se, mistä on kirjoitettu: ”Minä uskoin, siksi puhuin”,+ niin mekin uskomme ja siksi puhumme, 14  koska tiedämme, että hän, joka herätti Jeesuksen*, herättää meidätkin yhdessä Jeesuksen kanssa ja esittää meidät yhdessä teidän kanssanne.+ 15  Sillä kaikki on teidän tähtenne,+ jotta lisääntynyt ansaitsematon hyvyys olisi runsas paljon useampien kiitoksen vuoksi Jumalan kunniaksi.+ 16  Siksi me emme lannistu, vaan vaikka se ihminen, joka olemme ulkonaisesti, riutuukin pois, niin varmasti sitä ihmistä, joka olemme sisäisesti,+ uudistetaan päivä päivältä. 17  Sillä vaikka ahdistus on hetkellinen+ ja kevyt, niin se tuottaa meille kirkkauden, joka painavuudeltaan* on yhä verrattomampaa ja on ikuista,+ 18  samalla kun emme pidä katsettamme näkyväisissä, vaan näkymättömissä.+ Sillä näkyväiset ovat väliaikaisia,+ mutta näkymättömät ovat ikuisia.+

Alaviitteet

Tai ”Kristuksen kirkkautta koskevan hyvän uutisen”.
Kirjm. ”henkiset kyvyt”. Kreik. no·ēʹma·ta; lat. mentes.
Kreik. ho the·osʹ; lat. deus; J17,18(hepr.): ʼelo·hēʹ; J22(hepr.): ʼel.
Tai ”asiainjärjestyksen”. Kreik. ai·ōʹnos; lat. saeculi; J17,18,22(hepr.): ha·ʽō·lamʹ.
”tuntemuksella Kristuksen kasvojen välityksellä”. Tai ”tuntemuksella, joka heijastuu Kristuksen kasvoista”.
Tai ”Jumalan kirkkauden tuntemuksella”.
Tai ”Valo tulee loistamaan”.
Kirjm. ”poltetuissa saviastioissa”.
Tai ”ruumiissamme sitä, että Jeesus pantiin kuolemaan”.
Tai ”luovutetaan alati kuolemaan”.
”Jeesuksen”, P46BVg; אCDSyh: ”Herran Jeesuksen”.
Tai ”suuruudeltaan”.