2. Korinttilaisille 6:1–18

6  Työskennellessämme yhdessä hänen kanssaan+ me myös pyydämme hartaasti, ettette ota vastaan Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä ja jätä huomioon ottamatta sen tarkoitusta.+  Sillä hän sanoo: ”Otolliseen aikaan minä kuulin sinua, ja pelastuksen päivänä minä autoin sinua.”+ Katso! Nyt on erityisen otollinen aika.+ Katso! Nyt on pelastuksen päivä.+  Me emme millään tavalla anna aihetta kompastumiseen,+ jottei palvelustamme moitittaisi,+  vaan joka suhteessa me suosittelemme+ itseämme Jumalan palvelijoina*: suuressa kestävyydessä, ahdistuksissa, puutteissa, vaikeuksissa,+  piestäessä, vankiloissa,+ levottomuuksissa, vaivannäöissä, öitä valvottaessa, ruokaa vailla oltaessa,+  puhtaudessa, tiedossa, pitkämielisyydessä,+ huomaavaisuudessa,+ pyhässä hengessä, rakkaudessa jossa ei ole ulkokultaisuutta,+  totuuden mukaisessa puheessa, Jumalan voimassa;+ oikealla ja vasemmalla puolella* olevin vanhurskauden asein,+  kunniassa ja kunniattomuudessa, huonossa maineessa ja hyvässä maineessa; eksyttäjinä+ ja kuitenkin totuudellisina,  tuntemattomina ja kuitenkin hyvin tunnettuina,+ kuolevina ja kuitenkin, katso, me elämme,+ kuritettuina+ emmekä kuitenkaan kuolemaan luovutettuina,+ 10  murehtivina mutta aina iloitsevina, köyhinä mutta monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta ja kuitenkin omistaen kaiken.+ 11  Suumme on avautunut teille, korinttilaiset, sydämemme+ on avartunut. 12  Teillä ei ole ahdasta meissä,+ mutta teillä on ahdasta omassa hellässä kiintymyksessänne.+ 13  Niinpä vastapalkkioksi – puhun kuin lapsille+ – avartukaa tekin. 14  Älkää iestykö epäsuhtaisesti yhteen* ei-uskovien kanssa.+ Sillä mitä yhteyttä on vanhurskaudella ja laittomuudella?+ Tai mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?+ 15  Edelleen, miten sopivat yhteen Kristus ja Belial?*+ Tai mitä osuutta+ uskollisella* on ei-uskovan kanssa? 16  Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli* ja epäjumalat?+ Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli,+ niin kuin Jumala sanoi: ”Minä asun heidän keskuudessaan+ ja vaellan heidän joukossaan, ja minä olen heidän Jumalansa, ja he tulevat olemaan minun kansani.”+ 17  ”’Lähtekää siksi ulos heidän keskuudestaan ja erottautukaa’, sanoo Jehova*, ’ja lakatkaa koskemasta epäpuhtaaseen’”;+ ”’ja minä otan teidät vastaan.’”+ 18  ”’Ja minä tulen olemaan teille isänä,+ ja te tulette olemaan minulle poikina ja tyttärinä’,+ sanoo Jehova*, Kaikkivaltias.”+

Alaviitteet

Kreik. di·aʹko·noi; lat. ministros (sanasta minus ’vähempi’, ’vähemmän’); J18,22(hepr.): kim·ša·retēʹ palvelijoina’.
Tai ”hyökkäystä ja puolustusta varten”.
Kirjm. ”tulko eri tavalla iestyneiksi”.
”Belial”, Vg; P46אBC: ”Beliar”; Syp: ”Saatana”.
Tai ”uskovalla”.
Tai ”jumalallinen asumus (asunto)”. Kreik. na·ōiʹ, yks. dat.; J17,18,22(hepr.): lehē·khalʹ [mitä yhteistä on] ’palatsilla’, ’temppelillä’.
Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.