2. Kuninkaiden kirja 10:1–36

10  Ja Ahabilla oli seitsemänkymmentä+ poikaa Samariassa.+ Sen tähden Jeehu kirjoitti kirjeitä ja lähetti ne Samariaan Jisreelin ruhtinaille,+ vanhimmille+ ja Ahabin hoitajille* ja sanoi niissä:  ”Ja nyt, samaan aikaan kun tämä kirje tulee teille, ovat herranne pojat luonanne, ja teillä on sotavaunut ja hevoset+ ja linnoitettu kaupunki ja sotavarusteet.  Ja teidän on katsottava, kuka on paras ja oikeamielisin herranne pojista, ja asetettava hänet hänen isänsä valtaistuimelle.+ Taistelkaa sitten herranne huoneen puolesta.”  Ja he pelästyivät tavattomasti ja sanoivat: ”Katso! Kaksi kuningastakaan+ ei kestänyt hänen edessään, kuinka sitten me kestämme?”+  Niinpä huonekunnan päällikkö ja kaupungin päällikkö ja vanhimmat ja hoitajat+ lähettivät sanomaan Jeehulle: ”Me olemme sinun palvelijoitasi, ja me teemme kaiken, mitä meille sanot. Me emme tee kenestäkään kuningasta. Tee minkä hyväksi näet.”  Silloin hän kirjoitti heille toisen kirjeen, jossa sanottiin: ”Jos te kuulutte minulle+ ja tottelette minun ääntäni, ottakaa niiden miesten päät, jotka ovat herranne poikia,+ ja tulkaa huomenna tähän aikaan minun luokseni Jisreeliin.”+ Ja kuninkaan pojat, seitsemänkymmentä miestä, olivat kaupungin huomattavien miesten luona, jotka heitä kasvattivat.  Ja tapahtui, että heti kun kirje tuli heille, he ottivat kuninkaan pojat ja surmasivat heidät, seitsemänkymmentä miestä,+ minkä jälkeen he panivat heidän päänsä koreihin ja lähettivät ne hänelle Jisreeliin.  Sitten sanansaattaja+ tuli ja ilmoitti hänelle sanoen: ”He ovat tuoneet kuninkaan poikien päät.”+ Niin hän sanoi: ”Pankaa ne kahteen kasaan portin sisäänkäynnin luo aamuun asti.”+  Ja aamulla tapahtui, että hän lähti ulos. Sitten hän seisahtui ja sanoi kaikelle kansalle: ”Te olette vanhurskaita.*+ Katsokaa, minä tein salaliiton+ herraani vastaan ja lopulta tapoin hänet;+ mutta kuka on lyönyt kaikki nämä? 10  Tietäkää siis, ettei Jehovan sanasta, jonka Jehova on puhunut Ahabin huonetta vastaan,+ mikään varise maahan täyttymättä,+ ja Jehova itse on tehnyt sen, minkä hän on puhunut palvelijansa Elian välityksellä.”+ 11  Lisäksi Jeehu löi vielä kaikki, jotka olivat jäljellä Ahabin huoneesta Jisreelissä, ja kaikki hänen huomattavat miehensä+ ja tuttavansa ja pappinsa,+ kunnes hän ei ollut jättänyt ketään hänestä eloon.+ 12  Niin hän nousi ja tuli sisään lähteäkseen sitten matkalleen Samariaan. Paimenten lampaidensitomistalo* oli matkan varrella. 13  Ja Jeehu itse kohtasi Juudan kuninkaan Ahasjan+ veljet.+ Kun hän sanoi heille: ”Keitä te olette?”, niin he sanoivat: ”Me olemme Ahasjan veljiä ja olemme menossa alas kysymään, onko kuninkaan pojilla ja valtiattaren pojilla kaikki hyvin*.” 14  Hän sanoi viipymättä: ”Ottakaa heidät elävinä kiinni!”+ Niin he ottivat heidät elävinä kiinni ja surmasivat heidät sitomistalon vesisäiliön* luona, neljäkymmentäkaksi miestä, eikä hän jättänyt heistä jäljelle ainoatakaan.+ 15  Kulkiessaan sieltä eteenpäin hän kohtasi Jonadabin,*+ Rekabin+ pojan, joka tuli häntä vastaan. Niinpä kun hän siunasi+ häntä, hän sanoi hänelle: ”Onko sinun sydämesi rehti minua kohtaan, niin kuin oma sydämeni on sinun sydäntäsi kohtaan?”+ Tähän Jonadab sanoi: ”On.” ”Jos on, niin ojennapa minulle kätesi.” Niin hän ojensi hänelle kätensä. Silloin hän pani hänet nousemaan vierelleen vaunuihin.+ 16  Sitten hän sanoi: ”Tule toki mukaani ja katso, kuinka minä en suvaitse mitään kilpailua+ Jehovaa vastaan.” Ja he* antoivat hänen ajaa hänen kanssaan hänen sotavaunuissaan. 17  Lopulta hän tuli Samariaan. Nyt hän löi kaikki ne, jotka Ahabista olivat jäljellä Samariassa, kunnes hän oli tuhonnut heidät+ Jehovan sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Elialle.+ 18  Lisäksi Jeehu kokosi kaiken kansan ja sanoi heille: ”Ahab yhtäältä palvoi* Baalia* vähän.+ Jeehu toisaalta tulee palvomaan häntä paljon. 19  Kutsukaa siis nyt kaikki Baalin profeetat,+ kaikki hänen palvojansa+ ja kaikki hänen pappinsa+ minun luokseni. Älköön yksikään puuttuko, sillä minulla on suuri teurasuhri Baalille. Kukaan, joka puuttuu, ei jää eloon.” Jeehu puolestaan toimi viekkaasti+ hävittääkseen Baalin palvojat. 20  Ja Jeehu sanoi edelleen: ”Pyhittäkää juhlakokous Baalille.” Niinpä he julistivat sen. 21  Sen jälkeen Jeehu lähetti viestin koko Israeliin,+ niin että kaikki Baalin palvojat tulivat. Eikä jäänyt jäljelle ainoatakaan, joka ei olisi tullut. Ja heitä tuli tulemistaan Baalin huoneeseen,+ ja Baalin huone täyttyi äärestä ääreen*. 22  Tällöin hän sanoi vaatevaraston hoitajalle: ”Tuo vaatteet kaikille Baalin palvojille.” Niin hän toi heille asun. 23  Sitten Jeehu meni Jonadabin,+ Rekabin pojan, kanssa sisään Baalin huoneeseen. Hän sanoi nyt Baalin palvojille: ”Tutkikaa tarkoin ja katsokaa, ettei täällä teidän kanssanne vain ole ketään Jehovan palvojista vaan ainoastaan Baalin palvojia.”+ 24  Lopulta he tulivat sisään toimittamaan teurasuhreja ja polttouhreja, ja Jeehu puolestaan asetti kahdeksankymmentä* miestä ulkopuolelle käyttöönsä ja sanoi sitten: ”Siitä miehestä, joka pääsee pakoon niiden miesten keskuudesta, jotka minä saatan teidän käsiinne, hänen sielustaan menee toisen sielu.”+ 25  Ja tapahtui, että lopetettuaan polttouhrin toimittamisen Jeehu sanoi viipymättä juoksijoille ja adjutanteille: ”Tulkaa sisään, lyökää heidät! Älkää päästäkö ketään ulos.”+ Ja juoksijat ja adjutantit+ alkoivat lyödä heitä miekan terällä ja heittää heitä ulos, ja he etenivät Baalin huoneen kaupunkiin* asti. 26  Sitten he veivät ulos Baalin huoneen pyhät patsaat*+ ja polttivat+ joka ikisen*. 27  Edelleen he hajottivat Baalin pyhän patsaan+ ja hajottivat Baalin huoneen,+ ja he ovat pitäneet sitä käymälöiksi+ erotettuna tähän päivään asti. 28  Siten Jeehu tuhosi Baalin Israelista. 29  Vain Jerobeamin,+ Nebatin pojan, synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä,+ ei Jeehu kääntynyt pois niitä seuraamasta, nimittäin kultaisia vasikoita,+ joista toinen oli Betelissä ja toinen Danissa.+ 30  Niinpä Jehova sanoi Jeehulle: ”Koska olet toiminut hyvin tehdessäsi sitä, mikä on oikein minun silmissäni,+ ja olet tehnyt Ahabin huoneelle kaiken sen mukaan, mitä oli minun sydämessäni,+ tulee sinun poikiasi neljänteen sukupolveen asti istumaan Israelin valtaistuimella.”+ 31  Mutta Jeehu itse ei pitänyt huolta Jehovan, Israelin Jumalan, lain mukaan vaeltamisesta kaikesta sydämestään.+ Hän ei kääntynyt pois Jerobeamin synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.+ 32  Noina päivinä Jehova rupesi karsimaan pois Israelia pala palalta, ja Hasael+ löi heidät vähitellen Israelin koko alueella, 33  Jordanista auringonnousuun päin, koko Gileadin maan,+ gadilaiset+ ja ruubenilaiset+ ja manasselaiset+ Aroerista+ asti, joka on Arnonin purolaakson varrella, jopa Gileadin ja Basanin.+ 34  Ja mitä muuta sanottavaa on Jeehusta ja kaikesta, mitä hän teki, ja kaikesta hänen mahtavuudestaan, eikö se ole kirjoitettu Israelin kuninkaiden päiviä koskevien asioiden kirjaan?+ 35  Lopulta Jeehu meni lepoon esi-isiensä luo,+ ja hänet haudattiin Samariaan, ja Jehoahas,+ hänen poikansa, alkoi hallita hänen sijastaan. 36  Ja niitä päiviä, jotka Jeehu oli hallinnut Israelia Samariassa, oli kaksikymmentäkahdeksan vuotta.

Alaviitteet

Tai ”Ahabin luottamusmiehille”, M; LXX: ”Ahabin poikien hoitajille”.
Tai ”viattomia”.
Tai ”Paimenten Bet-Eked”.
Kirjm. ”menossa alas kuninkaan poikien ja valtiattaren poikien hyvinvoinnin vuoksi”.
Tai ”Bet-Ekedin vesisäiliön”.
Nimen merk. ’Jehova on altis (jalo, antelias)’. Vrt. 2Sa 13:3, alav.
”he”, M; LXXSy: ”hän [antoi]”.
Tai ”suoritti pyhää palvelusta [Baalille]”. Kirjm. ”palveli”. Hepr. ʽa·vadʹ.
Hepr. hab·Baʹʽal, sisältää määräisen artikkelin. Vrt. 4Mo 22:41: ”Bamot-Baalille”, alav.
Kirjm. ”täyttyi suusta suuhun”. Saattaa merkitä seisomista hyvin lähekkäin.
”kahdeksankymmentä”, MLXXVg; Sy: ”kolmesataakahdeksankymmentä”; LXXLagardeItLg(reunah.): ”kolmetuhatta”.
Tai ”pyhäkköön”. Kenties linnoituksen kaltainen rakennelma.
”pyhät patsaat”, M; LXXSyVg: ”pyhän patsaan”. Mahd. pyhän paalun eli aseran.
Kirjm. ”sen”, fem., ts. kunkin pyhän patsaan (paalun) erikseen.