2. Kuninkaiden kirja 14:1–29
14 Israelin kuninkaan Joasin,+ Jehoahasin* pojan, toisena vuonna tuli Amasja,*+ Juudan kuninkaan Joasin poika, kuninkaaksi.
2 Alkaessaan hallita hän oli kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Ja hänen äitinsä oli nimeltään Jehoaddin,+ Jerusalemista.
3 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä,+ ei kuitenkaan niin kuin hänen esi-isänsä Daavid.+ Hän teki aivan niin kuin hänen isänsä Joas oli tehnyt.+
4 Uhrikukkulat vain eivät hävinneet.+ Kansa uhrasi ja suitsutti uhrisavua edelleen uhrikukkuloilla.+
5 Ja tapahtui, että heti kun valtakunta oli lujittunut hänen käsissään, hän alkoi lyödä kuoliaaksi+ palvelijoitaan, jotka olivat lyöneet kuninkaan, hänen isänsä.+
6 Mutta noiden lyöjien poikia hän ei surmannut, sen mukaisesti mitä on kirjoitettu Mooseksen lain kirjaan, jonka Jehova antoi käskyksi sanoen:+ ”Isiä ei tule surmata poikien vuoksi, eikä poikiakaan tule surmata isien vuoksi, vaan kukin tulee surmata oman syntinsä vuoksi.”+
7 Hän se löi edomilaiset+ Suolalaaksossa,+ kymmenentuhatta miestä, ja sai Selan haltuunsa sodassa, ja sitä on kutsuttu nimellä Jokteel tähän päivään saakka.
8 Siihen aikaan Amasja lähetti sanansaattajia Israelin kuninkaan Joasin, Jeehun pojan Jehoahasin pojan, luo sanomaan: ”Tule. Mitelkäämme toisiamme.”*+
9 Silloin Israelin kuningas Joas lähetti sanomaan Juudan kuninkaalle Amasjalle: ”Piikkinen rikkakasvi, joka oli Libanonilla, lähetti sanomaan setrille,+ joka oli Libanonilla: ’Anna tyttäresi pojalleni vaimoksi.’ Mutta kedon villieläin, joka oli Libanonilla, kulki siitä ja tallasi piikkisen rikkakasvin maahan.+
10 Olet lyömällä lyönyt+ Edomin, ja sydämesi on korottanut sinut.+ Nauti kunniastasi+ ja asu omassa talossasi. Miksi sinun siis pitäisi ryhtyä riitelemään+ epäsuotuisissa olosuhteissa+ ja täytyisi kaatua, sinun ja Juudan kanssasi?”
11 Eikä Amasja kuunnellut.+
Niin Israelin kuningas Joas nousi, ja he ryhtyivät mittelemään toisiaan,+ hän ja Juudan kuningas Amasja, Bet-Semesissä,+ joka kuuluu Juudaan.
12 Ja Juuda joutui tappiolle Israelin edessä,+ niin että he lähtivät pakoon, kukin teltalleen.
13 Ja Israelin kuningas Joas otti Juudan kuninkaan Amasjan, Ahasjan pojan Joasin pojan, vangiksi Bet-Semesissä, minkä jälkeen he tulivat Jerusalemiin ja hän mursi Jerusalemin muuria Efraiminportilta+ aina Kulmaporttiin+ saakka, neljäsataa kyynärää*.
14 Ja hän otti kaiken kullan ja hopean ja kaikki esineet, jotka löytyivät Jehovan huoneesta+ ja kuninkaan talon aarteista, ja panttivangit* ja palasi sitten Samariaan.
15 Mitä muuta sanottavaa on Joasista, siitä, mitä hän teki, ja hänen mahtavuudestaan ja siitä, kuinka hän taisteli Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, eikö se ole kirjoitettu Israelin kuninkaiden päiviä koskevien asioiden kirjaan?+
16 Lopulta Joas meni lepoon esi-isiensä luo,+ ja hänet haudattiin Samariaan+ Israelin kuninkaiden viereen, ja hänen poikansa Jerobeam*+ alkoi hallita hänen sijastaan.
17 Ja Juudan kuningas Amasja,+ Joasin poika, eli Israelin kuninkaan Joasin,+ Jehoahasin pojan, kuoleman jälkeen vielä viisitoista vuotta.+
18 Mitä muuta sanottavaa on Amasjasta, eikö se ole kirjoitettu Juudan kuninkaiden päiviä koskevien asioiden kirjaan?+
19 Lopulta häntä vastaan solmittiin salaliitto+ Jerusalemissa, ja hän lähti pakenemaan Lakisiin,+ mutta Lakisiin lähetettiin miehiä hänen peräänsä, ja he surmasivat hänet siellä.+
20 Niin hänet kuljetettiin hevosten selässä ja haudattiin+ Jerusalemiin esi-isiensä pariin Daavidin kaupunkiin.+
21 Sitten koko Juudan kansa otti Asarjan,+ joka oli siihen aikaan kuusitoistavuotias,+ ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä Amasjan+ sijaan.
22 Juuri hän rakensi Elatin+ ja palautti sen sitten Juudalle kuninkaan mentyä lepoon esi-isiensä luo.
23 Juudan kuninkaan Amasjan, Joasin pojan, viidentenätoista vuonna tuli Jerobeamista,+ Israelin kuninkaan Joasin pojasta, kuningas Samariassa neljäksikymmeneksiyhdeksi vuodeksi.
24 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä. Hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.+
25 Juuri hän palautti ennalleen Israelin rajan siitä, mistä mennään Hamatiin,+ aina Arabanmereen+ saakka sen sanan mukaan, jonka Jehova, Israelin Jumala, oli puhunut palvelijansa Joonan,+ Amittain pojan, välityksellä, sen profeetan joka oli Gat-Heferistä.+
26 Jehova näet oli nähnyt Israelin erittäin katkeran ahdistuksen.+ Ei ollut avutonta eikä arvotonta*, eikä Israelilla ollut auttajaa.+
27 Ja Jehova oli luvannut olla pyyhkimättä pois Israelin nimeä taivaiden alta.+ Siksi hän pelasti+ heidät Jerobeamin, Joasin pojan, käden kautta.
28 Mitä muuta sanottavaa on Jerobeamista ja kaikesta, mitä hän teki, ja hänen mahtavuudestaan, siitä, kuinka hän taisteli ja kuinka hän palautti Damaskoksen+ ja Hamatin+ Juudalle Israelissa, eikö se ole kirjoitettu Israelin kuninkaiden päiviä koskevien asioiden kirjaan?
29 Lopulta Jerobeam meni lepoon esi-isiensä, Israelin kuninkaiden, luo, ja hänen poikansa Sakarja+ alkoi hallita hänen sijastaan.
Alaviitteet
^ Merk. ’Jehova on voimakas’. Hepr. ʼAmats·jaʹhu.
^ ”Jehoahasin”. Hepr. Jō·ʼa·ḥazʹ.
^ Kirjm.: ”Katselkaamme toisiamme kasvoihin.”
^ Noin 178 m.
^ Kirjm. ”ja panttien pojat”.
^ Ts. Jerobeam II.
